Lontoossa julkaistun parlamenttaarisen selvityksen mukaan 20 prossaa briteistä on lukutaidottomia. Brittien 30 miljoonasta työväestöstä 16 miljoonan luku- ja laskutaito on 11 vuotiaan tasolla.
Jäljet johtavat selvästi sylttytehtaalle.Pääkaupunkiseudulla ilmestyvän Vartti ilmaisjakelulehden mukaan Espoossa on 1500 aikuista luku- ja kirjoitustaidotonta maahanmuuttajaa, joille ei nyt tahdo löytyä opettajaa ei niin millään, vaikka rahaa on budjettiin varattu runsaasti.
Miten siinä nyt näin kävi. Suomeenhan piti saada huippuosaajia, mutta tulikin luku- ja kirjoitustaidottomia ´moniosaajia ´.
Jäljet johtavat selvästi sylttytehtaalle.Pääkaupunkiseudulla ilmestyvän Vartti ilmaisjakelulehden mukaan Espoossa on 1500 aikuista luku- ja kirjoitustaidotonta maahanmuuttajaa, joille ei nyt tahdo löytyä opettajaa ei niin millään, vaikka rahaa on budjettiin varattu runsaasti.
Miten siinä nyt näin kävi. Suomeenhan piti saada huippuosaajia, mutta tulikin luku- ja kirjoitustaidottomia ´moniosaajia ´.
Vastaukset 39
Vanhimmat
..Tiedätkö, että Ruotsalaisetkaan eivät osaa lukea, eikä ymmärrä mitä lukevat.. "tyhmiä"
pieni osa ruotsalaisia...:))
..luin sen vain puolihuolimattomasti. Mutta niin vaan Suomalaisia kehuttiin kuinka hyvin osaavat lukea ja laskea sun muuta. Ruotsin kouluissa ovat laiskoja oppilaita melkein kaikki. Nykyään Suomalaiset vallottaa työmarkkinoilla kaikki korkeimmat ja vaativimmat alat, Ruotsissa.
Mistäs noin päättelet?
Vaikka suomalaiset osavatkin lukea ja kirjoittaa, niin ruotsalaiset näyttävät paljon meitä paremmin osaavan hoitaa nämä raha-asiat. Yllättävän helposti monet isot suomalaisfirmat ovat siirtyneet täydelliseen ruotsalaisomistukseen. NORDEA-pankki ja TeliaSonera ovat hyviä esimerkkejä ruotsalaisten ylivoimaisesta rahoitusosaamisesta.
siihen tulokseen että melkein suurin osa Ruotsissa asuvista Suomalaisista on Nurdean asiakkaita, kun tietävät olevan Suomalais osakas mukana.Ettei se ihme ole jos rikkaus loistaa aidan yli...
Tilini meni jo 30 vuotta sitten Postipankkiin (nykyinen Nordea) ja se johtuu VAIN siitä että kunnalliset ja valtiolliset palkat maksetan juri sen pankin kautta edelleenkin
jotka eivät ole opetelleet ruottia. Minusta muuten tuntuu muutenkin siltä,että Suomessa panostetaan huippukoulutukseen peruskoulusta alkaen ja aiheutetaan h-vetin moiset paineet lapsille, niin että psykiatrista hoitoa tartteis joka 4:s. Verrattuna siihen, että kun Briteiltä kysyy, että 'misäs on Suomi', niin ne ei tiedä, vaikk Suomi on melkein niiden nurkalla. Ja mitä niiden tarvii opiskella? Englanti on niiden kotikieli, kaikki tutkimusmateriaali ja kaikki on saatavana englanninkielisenä. Kyllä on helppoa mennä yliopistoon. Suomalaisen pitää opiskella ensin enkku, pakkopulla-ruotsi, saksaakin tms. Siis suomalainen tekee töitä sen eteen, että pystyisi opiskelemaan jotain alaa. Me siis olemme eriarvoisessa asemassa.
Mitä taas sitten tulee ulkolaisiin maahanmuuttajiin Espoossa, eihän kysymys ole siitä, etteikö löytyisi opettajia. Kysymys on siitä että saadaan jättää nekin opetusrahat jakamatta, kun "muka" ei ole opettajia. Minnekä ne jakamattomat rahat sitten päätyy? Kuka siitä ottaa selvän.
Täällä asuu ihmisiä jotka eivät ole neljänkymmenen vuoden aikana vielä oppineet kunnolla ruotsia,hyvin tavallista suomalaisten tänne 60-luvulla muuttaneiden keskuudessa
Yksityiskouluissa on parhaat opettajat ja siellä käyvät varakkaimpien lapset ihan niinkuin ennekin oppikouluissa
Politiikkojen paskan jauhamista. Juhlapuheet ja teot ovat aivan kaksi eri asiaa. Pakolaisia käytttävät poliitikot astinlautanaan pyrkiessä kohti korkeampaa poliittista virkaa. Pakoalaisista ei yleensä ole työvoimaksi ennen kuin heidät on koulutettu aivan alkeista lähtien ja se on pitkä ja kivinen tie. Voi kuvitella miten vaikeaa on saada suomenkieli opetettua jos pakolaisella ja opettajalla ei löydy yhteistä kieltä mistä lähteä opiskelemaan.
Kyllä motivoitunutta työvoimaa saadaan aivan muutakautta suomeen jos täällä tulee todellinen työvoimapula.
Itärajan takana on tulijota pilven pimein kun vain kutsu käy. Taitaa löytyä suomenkielen osaavaakin porukkaakin aika paljon. Saatikka korkeammin koulutettua väkeä joilla on englanninkieli hyvin hallussa.
Minä olen enemmän huolissani kotimaisesta syrjääntyvästä työvoimareservistä jollekka ei ole annettu minkaanlaista tietotekniika koulutusta.
Tietotekniikka koulutus pitäisi saada puolipakolliseksi kaikille sitä hallitsemattomille. Myös työelämässä mukana oleville. Ilman tästä lukutaidottomuuteen verratavasata tietotekniikan osaamattomuudesta tulee vielä suuri ongelma.
Pakolaisasiassa olen samaa mieltä kanssasi.
Minä kuulun ilmeisesti siihen syrjäytyvään työvoimareserviin ilman ATK-koulutusta.
Koulutus olisi tosiaankin helpottanut tilanteessa jossa minulla oli liitolta 1/2 vuoden karenssi ja ainoa tarjottu työ oli kustannustandardien laatiminen Exel-pohjalle.
Vaihtoehdot: Kotona puoli vuotta saamatta mistään ropoaakaan tai useamman kuukauden konsulttitomeksianto jossa, asiallisen päiväpalkan lisäksi, sai päivärahat, matkakorvaukset ja kerrostalokaksio käytössä viikkosiivouksineen ja veloituksetta.
Oli riittävästi motiivia ryhtyä opiskelemaan käytännössä mitä tapahtuu kun painan tuosta. Oli myös pirun raskasta. Päivät keräsin tietoja ja yötä myöten sekä viikonloppuoisin opiskelin koneen käyttöä.
Aikaa mihinkään kurssitukseen ei ollut enkä edes tiennyt mitä tarvitsin.
Laskennan osasin tietenkin rakentaa, sehän oli edellytys, mutta laskentapohjat ja tulostus koneelle!!
Menihän se.
Tärkeintä oli kuitenkin ko. asian ammatillinen osaaminen. Jos se olisi puuttunut, ei siinä bitit oli auttaaneet, mutta oikeassa olet!
Alkeellinenkin koulutus olisi ollut suureksi avuksi mutta minulla oli riittävä kannustin. Ikää 53v.
Myöhemmin olen ajatellut, ettei jokainen olisi välttämättä lähtenyt tuohon revohkaan. Olinhan kuitenkin saanut noin 40000E edellisestä paikasta läksiäisiksi.
Pakosta oppii mitä tahansa.
En ole milloinkaan saanut minkäänlaista asiallista koulutusta ATK:hon. Kaikki on täytynyt opetella kokeilun ja erehdyksen kautta. Luulisi, että työnantajalle olisi tullut paljon edullisemmaksi panna ihmiset kurssille kuin se, että jokainen opetteli kaiken itsekseen.
Kun tietokoneet tulivat kaikille firman työntekijöille 80-luvun alussa, niin ainoa koulutus oli laitteiden myyjäfirman joku täysi pönttö bittinikkari, joka ei osannut opettaa mitään. Kaikki olisivat halunneet oppia käyttämään koneita ja ohjelmia, mutta hän puhui lähinnä binaariluvuista. Kun hän sanoi: "Onko kysyttävää?", niin eihän kukaan osannut kysyä mitään, kun eivät edes tienneet, miten hänen "opetuksensa" liittyi ohjelmiimme. Kyllähän nyt kaikki tunsivat binaariluvut, nehän optettiin jo koulussa. - Onneksi firmamme assistentit olivat niin pontevia, että he ilmoittivat, etteivät hyväksy tätä bittinikkaria opettajakseen. He saivatkin sitten asiantuntevan opettajan. Sitten assistentit opettivat meitä muita.
Vasta muutama vuosi sitten, kun olin jo opetellut kaikki mahdolliset ohjelmat itse, niin suoritin ATK-ajokortin. Minun ei tarvinnut opiskella siihen oikein mitään. Ainoastaan Access-ohjelmasta jouduin lukemaan manuaalin.
Suurin osa Suomessa asuvasta ikäluokastamme (50 ) ei OPI johtuen mm. siitä etteivät ole lukeneet englantia koulussa
ATK-sanasto on sellaista, jota ei kylmiltään ymmärä englanniksi eikä suomeksi.
Nykyisin on helpompaa, kun netistä löytyy hyviä ATK-sanastoja.
Minulla on tuttava, joka vasta 70-vuotiaana alkoi käyttää tietokonetta. Nyt viisi vuotta myöhemmin hän on taitava tietokoneen käyttäjä, eikä hän ole koskaan opiskellut englantia. - Hän on opetellut kaiken itse, hän on utelias kokeilemaan, ja jaksaa etsiä ratkaisuja kokeilemalla ja kyselemällä.
Työväenopistoissa ja monessa muussa paikassa on kursseja niillekin, jotka eivät ole ollenkaan tottuneet käyttämään tietokonetta. (Tämä minun tuttavani ei ole käynyt edes niitä.)
Kysymys on asenteesta. Jos ajattelee "En opi", niin ei varmaan opikaan. Sinäkin kirjoittelet tänne, joten et ainakaan mikään tumpelo voi olla..
Olen perheestä jossa kaikilla lapsilla oli mahdollisuus käydä oppikoulua
Heillä ei ole ollut mahdollisuutta käydä kotimaassaan koulua,varsinkaan naisilla,olisin enemmänkin huolestunut nuorempien suomalaisten huonosta luku- ja kirjoitustaidosta joka tulee esiin mm. näillä nettipalstoilla
Mutta tuleeko heistä sitten niitä huippuosaajia, kun oppivat lukemaan, vai jäävätkö veronmaksajien varoilla eläviksi lopuksi ikää ?
Itse olen nähnyt muutaman maahanmuuttajan kirjoittavan nimensä tikkukirjaimilla. Ei vaikuttnut siltä huippuosaajalta.
Jos ensin opettelet kielen ja uuden kirjainsysteemin on sekin jo vaikeaa vaikka osaisitkin ennestään lukea,sitäpaitsi eivät pakolaiset ole niitä "huippuosaajiasi"
Naapurisani asuu srilankalainen pakolaistaustainen mies suomalaisen vaimonsa kanssa. Hänellä on sujuva suomenkieli johtuen hänen nuoresta iästään tullessaan suomeen. Tosi ahkera ja yritteliäs kaveri.
Hänkään ei ole huippuosaaja mutta on kouluttanut itsensä ammattimieheksi ja on lunastanut paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Minulla on muuttuneet asenteet pakolaisia kohtaan osin myönteiseksi tämän kaverin ansiosta.
Mutta vaikea heistä on kouluttaa huippuosaajia johtuen vähäisestä pohjakoulutuksesta.
Nykyään ovat huippuja ne jotka käyvät yksityiskouluja,kuten ennenkin
ja varsinkin kokonaan uudenlaisen kirjoitustavan oppiminen vaativat varmasti jokaiselta oppineeltakin ihmiseltä hieman enemmän aikaa.
Ajattele itse, jos sinä alkaisit opiskella vaikka venäjän tai kreikankieltä puhumattakaan arabiasta, japanista tai kiinasta.
Osaisitko itse heti kirjoittaa niitä sujuvasti? - Varsinkin yleensä tulee vastaan vielä monenlaiset kirjainmerkit, painetut, tekstatut, kaunokirjoitus- ja ties mitkä merkit.
Ei kaikki ole sitä, miltä ensi silmäyksellä näyttää.
lopu huippuosaajat, vaan ne likaisentyöntekijät.
unohdit?
Tottakai edelleenkin ja nykyään vieläkin enemmän kuin ennnen,peruskoulua kun käyvät köyhät
edelleenkin siksi aikaa että saadaan lapset koulutettua edullisesti ja hyvin. Korkeakouluun täytyykin sitten lähteä ulkomaille jos haluaa kovatasoista opetusta, täällä korkeakoulujen määrän pullistuminen on laskenut laatua aika pahasti.
Ei kukaan Suomeen pyri pakolaiseksi lasten kouluksen takia van siksi että on uhattu omassa maassaan
Britit tarvitsevat meitä vähemmän lukutaitoa. Päivälehtiä lukevat huomattavasti harvemmat kuin esim. meillä Suomessa, ulkomaiset elokuvat on yleensä dubattu englanniksi jne.
Hämmästyin asiaa, kun asuin jonkin aikaa keskiluokkaisessa perheessä kieltä opiskellessani. Jos kysyin perheen äidiltä melkein mitä tahansa asiaa - kodin hoidon tai ruoanlaiton ulkopuolelta - hän vastasi, ettei tiedä ja käski kysyä asiaa mieheltään tai lapsilta jos asia koski englannin kieltä. Perheenisä osasi kertoa erilaisista lehdistäkin, mutta kotona lehtiä oli vain televisio-ohjelmien vuoksi. Toki työmatkoilla näin ihmisten lukevan lehtiä ja suuri osa briteistäkin on ihan hyvin koulutettuja. Ellei britti tarvitse luku- ja kirjoitustaitoa työssään, se voi ymmärrettävästi heikentyä vuosien kuluessa. Niinhän meillekin käy vieraiden kielten kanssa.
KUN päivitellään maahanmuuttajien tai pakolaisten puutteellista luku- tai kirjoitustaitoa, kannattaa muistaa, että heistä monet ovat oppineet käyttämään aivan toisenlaista kirjoitusjärjestelmää kuin omamme. Kielen opiskelu pitää aloittaa kirjoitusmerkkien opettelemisella. Se tekee asian vielä vaikeammaksi.
olisin utelia tietään , mitä heille voisi työksi keksiä?
O. orvokii näkyy olevan sitä mieltä että sosiaali muutajia tarvitaan suomessa.
Vai käsitinkö jotain väärin.
kovasti näyt ainakin pummia puolustelevan.
Minusta nuo muutajat ovat täällä suomessa kesä lomalla tai jotain muuta kun työtä varten.
Olisin kiinnostunut tietään kenen suuri hieno ajatus on haalata mokomia laiskimuksia suomeen.
Joillakin naisilla on kyllä joku suri tarve hankkia säälitäviä pikku raukkoja suomeen , joille haluavat antaa kaikkensa,
Savuliha on hyvää niin olen kullut joittenkin naisten sanovan.
Satuin muutaman kerran samaan aikaan 1988-1989 Helsingin Rautatieasemalle, kun somalit saapuivat Suomeen Moskovan junalla. Suomen punaisen ristin työntekijät olivat valmiina vastaanottamassa ja usealla somalilla näytti olevan kädessään attasheasalkku, missä oli SPR:n logo ja englaniksi: to Finland projckt. Myöhemmin kuulin, että SPR teki heillä sievoisesti rahaa.
Kaikki, mitä katselevat ja kuuntelevat suurinpiirteinhän on englanninkielellä toimitettua: elokuvat, TV-sarjat, dokumentit, tiedeohjelmat jne. Harva britti (jenkki, aussi) vaivautuu opiskelemaan yhtään mitään vieraita kieliä, koska ei heidän tarvi. Englanti on sikseen hallitseva kieli maailmassa, että jos et asioista saa selvää sillä kielellä, ilmeisesti tieto on turha. Englantilainen koulusysteemi on hyvin luokkatietoinen: valtionkoulut köyhille ja siirtolaisille, yksityiset ja kristilliset koulut varakkaille. Valtionkouluissa vallitsee sekamelska, kuri on olematonta. Oppiminen kehnoa. Liikaa eri kulttuureista tulleita oppilaita. Yksityiset koulut vaalivat englantilaisia perinteitä ja näiden koulujen kasvatit siirtyvät automaattisesti parhaisiin yliopistoihin. Päälisinpuolin englantilaiset ovat suvaitsevia - tiettyyn rajaan asti, mutta ovat luokkatietoisia. Ylemmissä ja keskiluokan englatilaisissa tuskin on lukutaidottomia.
Omasta mielestäni puhuin kielen oppimiseen ja kirjoittamiseen liittyvistä asioista.
Muista asioista en tiedä kylliksi, jotta voisin muodostaa yksiselitteisen käsityksen kannanoton niihin. Periaatteessa taidan olla sitä mieltä, että ihmisiä ei pitäisi lähteä raahaamaan kovin kauas juuriltaan, vaan ohjata tarvittaessa heille apua sinne. Määrätynlaista globaalia sosiaalista vastuuta en tahdo kieltää. Mielestäni se itsekkäästikin ajateltaessa parhaiten torjuisi osan uhkatekijöistä maailmassa.
saksalaiset elokuvat kiinnosta brittejä?
Englannilla ei pärjää edes kaikkialla Euroopassa. Tuoteen tutkimuksen mukaan esim. ranskalaisista vain 12 % hallitsee englannin kielen edes kohtuullisesti ja monissa muissa maissa englannilla ei juurikaan pärjää muualla kuin ehkä hotellissa auttavasti.
Minua ärsyttää useimpien suomalaisten mielikuva englannin kielen kaikkivoipaisuudesta.
Mannereuroopan alueella valtaosaltaan on turha tarjota lontoon murretta.
Kyllä se monikäyttöinen on mutta ei käy joka paikassa.
On jopa alueita joissa asian aloitus englanniksi on haitallista. Britit ovat turisteina pilanneet imagonsa.
Espanjan kylällämme varmin tapa ajaa takamus kantoon on aloittaa englanniksi.
Englantilaiset ovat lisäksi niin itseriittoisia, ettei heitä edes kiinnosta muu kuin jalkapallo ja suurvaltapolitiikka, jos sekään. Jenkit ovat vielä pahempia!
Esimerkiksi espanjalaisessa kotikylässämme englantilainen noin 40-vuotias opettaja sanoi, että kyllä teidän suomalaisten kelpaa kun teillä on Pohjanmeren öljy va vasivoimaa.
Kartasta katsoen
se vähät välittää muista kielimaailmoista. En minäkään välittäisi, jos olisin syntynyt englantilaiseen maailmaan, kun tiede, tekniikka, lääketiede y.m. ovat kirjoitettu englanniksi. Ei olisi lukiossa tarvinnut päntätä ruotsin sanastoa ja mitä kieltä en ole KOSKAAN! tarvinnut, englantia ja saksaa tarvinnut paljon työssäni, vähän espanjaa (osaaminen puutteellista). Kunpa joku olisi aikoinaan ohjannut tai olisi ylipäätään ollut mahdollista opiskella ranskaa, venäjää, espanjaa, ei vaan ruotsia. Harmittavaa.
ryhdy vaan opiskelemaan.
Mielestäni on herttaisen yhdentekevää, mitä kieliä lapset ala-asteella opiskelevat. Tahti on kuitenkin niin verkkaista, että samalle tasolle pääsee vähän isompana tosi nopeasti, kun on päässyt joillain kielillä alkuun.
Itse pidän kaikkea kielitaitoa hyödyllisenä. Nykyään kehotan nuoria hankkimaan mahdollisimman laajan ja monipuolisen kielitaidon jo mahdollisimman nuorena. Oppiminen tässä iässä vaatii niin paljon enemmän työtä kuin nuorempana.
Englannin kielen asemasta olen eri mieltä kanssasi. Pidetään molemmat omamme. ;))
kun vain on yksi kieli ja sitä käyttäen pärjää hyvin ja "avarasti, viimeisimpiä wimmauksia myöten" ;) Mutta kotosuomessa, ennenkuin mielenkiintoiset sanomiset on käännetty (useimmiten englantilaista alkuperää)kotimaisille kielille, ..jälkijunassa tullaan ja kuitenkin halajamme kansainvälisyyttä..Kiitos internetin, jokainen kieliä osaava voi seurata kirjoittelua maailmalla oman kieliosaamisensa puitteissa.
Mutta, juttuketjun aihe oli brittien luku- ja laskutaidottomuus, nyt meni kotimaan asioiden puolelle, anteeksi.
Olin yllättynyt aikoinaan Ruotsiin muuttaessani siitä että täällä suurin osa vanhuksistakin puhui hyvää englantia ja hyvinkoulutetut muitakin kieliä,Suomessa ei edelleenkään esimerkiksi viisi- nelikymppiset yleisesti ottaen osaa puhua kuin suomea ja kielioppi siinäkin alkaa peruskoulun tultua olla sitä sun tätä
Suomi on kuitenkin ottanut humaanin kannan maahanmuuttajiin ja ottaa vastaan myös sellaisia, jotka eivät muualle edes kelpaa. Kukaan ei odota, että pakolaiset olisivat huippuosaajia. Heidän kohdallaan ongelma on saada ihmiset kotoutumaan ja opiskelemaan.
Suomalaiset korkean teknologian yritykset löytävät paljon huippuosaajia Aasiasta (runsaasti esim. Kiinasta ja Intiasta), Lähi-idästä, Afrikasta, Unkarista, Puolasta, Englannista, Saksasta, Ranskasta, Venäjältä ja USA:sta.
Eritoten Intia ja myös Kiina ovat huippuosaajien maita. Intiassa tietotekniikka on korkealla tasolla. Kiinassa myös, mutta kulttuuri tekee pikkuisen hallaa, koska kiinalaisissa asuu vähän liiaksikin "herran pelko", vaikka he muuten ovatkin varsin itsetietoista väkeä.
Näiden huippuosaajien ongelma - tulivatpa henkilöt Intiasta tai Amerikasta - on se, että heiltä menee aikaa suomalaisen yrityskultuurin opiskeluun. Amerikassa ja Intiassa ja Kiinassa ym. on se periaate, että pomo on aina oikeassa, vaikka hän olisi täysi ääliö. Korkean teknologia yrityksissä se ei vetele. Niissä nimenomaan pitää hyväksyä se, että alainen tietää enmmän kuin esimies.