Onko mitään konstia millä voisi korjata
petsatut ja auringossa halkeilleet, mutta ei kuitenkaan vielä mädäntyneet ikkunapokat?
petsatut ja auringossa halkeilleet, mutta ei kuitenkaan vielä mädäntyneet ikkunapokat?
Auringossa halkeilleet pokat
uusiksi meni
62966
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
maalaus ja maalaus ja hyvä tuli.
itystä. Liima hiontapöly tai(hiontamassa muu(erittäin ohut mekaaninen hionta) tai valmismassa liima. Ei kuitenkaan pitkäikäinen. Korjauskestävyys 3-10v . Sen aikana suosittelen harkintaa: uudet. Maalaus lisää ikkunoiden ikää, nimenomaan valkea maali. Tumma pinta vastaanottaa auringonsäteilyä moninkertaisesti verrattuna valkeaan pintaan.
Pesu homeenpoistoaineella, vallankin jos on homepilkkuja (pesin painepesurilla) Annat kuivua ja sen jälkeen teräs / messinki harjalla syiden suuntaan harjaten nukkaantunut puu- ja irtoava kyllästysaine pois.
Käsittely sävytetyllä pinotex-extralla (tai vastaavalla) kahteen kertaan ja pokasi ovat kuin uudet.
Maalaa reunat reilusti, ei haittaa vaikka lasille menee kyllästysainetta ja mitään teippejä et tarvitse.
Lopuksi viimeistely terävällä skraballa, eli lasille joutuneet pinoteksit pois. Ikkunapellille tippunut tavara kannattaa pestä samantien tärpättirätillä.
Todennäköisesti samalla kannattaa uusia tippalistat, vallankin jos ne on muovia. Vanhat irtoaa helposti ja uusien alle laitat tarkoitukseen sopivaa kittiä. Jos on muovia, niin samanlaista saat Etolasta, eikä maksa ihmeitä. Lista kiinni kuumasinkityillä nauloilla, niin ei ruostu ja kestää..
Tummien pokien huoltokäsittely pitäisi tehdä vähintään 10 vuoden välein, aurinkoisella puolella useamminkin.
Maalaamaan en alkaisi.. Vaatii pohjamaalin ja 2 maalikerrosta peittyäkseen. Lisäksi pitäis sitte maalata vielä välit ja kaikki muukin petsattu = kamala homma.
Muutamia vanhoja 50-luvun ikkunoita kunnostaneena voisi suositella seuravaa:
Perusteellinen puhdistus, homepesu, kittilistojen ja kittien uusinta ja lopuksi maalaus.
Pahat halkeamat voi kitata umpeen samalla kitillä, kuin lasitkin tiivistetään kehykseen.
Ja tarvikkeiksi sitten vain parasta: pellavaöljykitti (kaupan tai omatekoinen) sekä maaliksi valkoinen petrooliöljymaali (itse tehtynä melko edullista).
Maali maalataan n.3mm lasin päälle(teipataan).
Tarvittaessa kyseisen maalin voi vetää minkä tahansa aikaisemman pinnan päälle, ja se pysyy. Yksi maalauskerta paksuhkolla maalilla riittää, eikä vaadi pohjamaalausta.
Pinotexit on vaan tekohengitystä kuluneelle puulle, eikä poista ongelmaa.
Näillä konsteilla auringon halkomat kehykset saadaan uuden varoisiksi, eikä ainakaan 8 vuoden aikana ole ollut ongelmia. Työtähän tällä tavalla joutuu tekemään n.2 tuntia / ruutu, mutta lopputulos on kestävä.
Miten vanhat ikkunat mahtaa olla? Mulle tuli heti mielikuva samanlaisista tummiksi petsatuista kuin meillä. Niitä suosittiin 80 luvulla ja vielä 90-luvun alussa.
Jos ne on siis tuon ikäisiä, niin muuta kuin tippalistaa tuskin tarvitsee uusia ja kitata. Muutkin listat ovat todennäköisesti muovia ja niille ei tarvi tehdä muuta kuin naulata irronneet kiinni. Ja muovisen tippalistan alle on sopivampaakin tavaraa kuin pellavaöljykitti.
Mielestäni ohjeesi ovat asiaa, mutta soveltuvat paremmin vanhemmille ikkunoille. Kuvaamieni tummiksi petsatuiden ikkunanpokien ja karmien värinvaihto on toki mahdollista, mutta ei mikään pikku homma. Paitsi tietysti, jos maalaa vain ulkopinnat, eihän siinä sitte mitään..
Samaa mieltä olen siitä, että Pinoteksit on tekohengitystä. Ei sellaista pitäisi laittaa uuteenkaan ikkunaan, mutta minkäs teet kun on laitettu..? Toisaalta, jos niitä vaan viitsii huoltokäsitellä säännöllisesti, niin kyllä sillä konstilla ikkunat kestää vuosikymmeniä.
Joo nimenomaan ohjeeni koski näitä pokia, jotka on tehty oikeasta suomalaisesta sydänpuusta ja ennen 70-lukua.
Siis silloin kun vielä tehtiin kunnon puutyötä kunnon aineesta.
Näiden 70-80 luvun ikkunoiden kanssa voi olla aika ohkanen edessä, kun nyt jo vaihdetaan esim. 70-luvun lopun kerrostaloihin ikkunoita ihan järestään.
Hyi hävetköön niiden tekijät.