Miten on muilla paikkakunnilla, tuleeko ala-asteen a2 tai yläasteen valinnaisainekieliryhmiä? Tässä kaupungissa on todella kiven takana, että tuleeko mihinkään kouluun mitään kieliryhmää, vaikka koulut ovat isoja.
Omat muksuni ovat huonoja käytännön aineissa, mutta pärjäävät lukuaineissa ja varsinkin kielissä. Siksi on harmi, ettei mitään ryhmiä ole tullut kummallekaan. Luulen, että syynä ainakin 8. luokalla on valinnaisaineiden runsas valinnanvara. Toinen lapseni joutui ottamaan käytännönaineita, vaikkei olisi oikein kiinnostanut ja numerokin on huonompi, mitä varmaan kielistä olisi ollut. Miksi teillä lapsi ei valitse kieltä, jos pärjää kielissä muuten? Toivoisin myös opettajien vastauksia, jos täällä oikeita opettajia pyörii.
Omat muksuni ovat huonoja käytännön aineissa, mutta pärjäävät lukuaineissa ja varsinkin kielissä. Siksi on harmi, ettei mitään ryhmiä ole tullut kummallekaan. Luulen, että syynä ainakin 8. luokalla on valinnaisaineiden runsas valinnanvara. Toinen lapseni joutui ottamaan käytännönaineita, vaikkei olisi oikein kiinnostanut ja numerokin on huonompi, mitä varmaan kielistä olisi ollut. Miksi teillä lapsi ei valitse kieltä, jos pärjää kielissä muuten? Toivoisin myös opettajien vastauksia, jos täällä oikeita opettajia pyörii.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Meidän "kylässä" on vain kaksi vaihtoehtoa A2-kielille: venäjä ja saksa. Ryhmät perustetaan kahteen eri kouluun, mikäli hakijoita on riittävästi (14). Omien lasteni täytyisi siis vaihtaa koulua, ja sitä emme halua (koulumatkakin pitenisi huomattavasti). Koko kaupungissa ei ole muuta A1-kieltä kuin englanti - siis pakkoenglantia kaikille!
Yläasteen valinnaiskieliryhmiä ei niitäkään juuri synny, koska monet haluavat päästä opinnoissaan mahdollisimman helpolla. Miksi valita paljon työtä vaativa kieli, kun vaihtoehtona on kaiken maailman palloilu- ja pöllöilykursseja!
palloilu ja pöllöilykursseissa muka on. Onko tullut mieleen, että jotkut pitävät enemmän kädentaitoaineista tai liikunnasta, jokaisella on kai oikeus kokea olevansa jossain hyvä.
On hyvä, että on kursseja myös niille, joilla ei tuota lukupäätä ole. Harmittaa vain, kun lapsi jota ei kädentaitoaineet kiinnosta yhtään eikä ole kovin näppäräkään, joutuu niitä ottamaan, koska kieliin ei ole kiinnostusta tarpeeksi edes niillä, joilla oli edellytyksiä pärjätä. Itse en ihan tarkkaan tiedä alarajaa, jotta ryhmä tulisi, mutta ei se 15 enempää ole. Lapsen koulussa n. sadasta oppilaasta siis ei ollut tuon vertaa valitsemassa kieliä.
Kun omalla pikkupaikkakunnallani, n. 50 oppilasta/yläaste, oli aikoinaan itsestään selvää, että kieliryhmä tuli joka vuosi eikä tarvinnut edes miettiä tuleeko alaraja täyteen, puolet suunnilleen aina valitsi valittavissa olleen kielen. Tosin tarjolla oli vain saksa, jotta varmasti ryhmä saatiin. Syytä voisi kyllä vähän vierittää kunnallekin, joka pistää ryhmän muodostumiselle noin korkeat rajat. Meillä ainakin on joskus riittänyt vähemmän.
Ei "palloilu- ja pöllöilykursseissa" sinänsä mitään vikaa ole, mutta kun niitä on tarjolla niin paljon ja monet oppilaat tietenkin valitsevat sellaisen, missä ei tarvitse vaivata päätään niin paljon kuin kieliopinnoissa, niin kielistä kiinnostuneetkaan eivät saa haluamiaan kursseja! Oppilaita pitää olla vähintään 14 ennen kuin ryhmä perustetaan, ja näin montaa ei kaikilta kouluilta löydy.
A1 alkaa kakkoselta. Valittavana on englanti, ruotsi, saksa, venäjä, ranska.
A2 alkaa nelosella; valittavana saksa, ranska, venäjä.
sitten seiskalla tulee B1...
A1 pakollinen, ja koulun vaihto sinne missä ryhmä syntyy..
A2 vapaaehtoinen, ei edellytä koulun vaihtoa, vaan kunta kustantaa kuljetuksen tarvittaessa....
Meillä siis ihan hyvin asiat.
A2- kielten suosio on vähentynyt ainakin meidän keskisuuressa Etelä-Suomen kaupungissamme paljon.
Nelosella nykyisin aloitetaan, ja koulujen yhteisiä sa/ra ryhmiä muodostuu muutama. Venäjää ei valitettavasti vielä koskaan ole saatu kasaan! Oppilaat kulkevat kielitunneille omalla kustannuksellaan tai omin voimin. Tosin matkat ovat melko lyhyitä.
Kymmennen vuotta sitten A2-ryhmiä oli meillä joka alakoulussa, ja niissä n.25 oppilasta kussakin.
(Joukkoon tosin sopi myös monta ns. virhevalintaa).
Kuulen päivittäin yläkoululaisilta, että "miks mä valitsin tän, kun täällä pitää tehdä niin paljon töitä, ja toiset vaan leipoo tai laulaa..."
Ehkäpä tämä tieto on jo siirtynyt nuoremmillekin... ja vaikuttaa.
B2- kielille (kasilta alkava valinnainen) on käynyt vielä huonommin, niistä saattaa muodostua koko kaupunkiin yksi yhteinen ryhmä, jos katsotaan aloittajien määrää vähän läpi sormien.
Eli sama ilmiö ympäriinsä, harmi. Oma lapsi ei paljon englannin eteen töitä tee, oppii vain luonnostaan ja hän kovasti toivoisi saavansa saksan valinnaisaineeksi, mutta taitaa olla työn takana. Jotain pitäisi varmaan tehdä, suomalaisten kielitaito rapistuu, kun nekään, joilla olisi edellytyksiä, eivät pääse nuorena opiskelemaan. Itsekin olen opiskellut uusia kieliä aikuisena, ei se oppi niin helposti mene päähän kuin lapsena/nuorena. Kieltenopettajien mielenosoitus?
Lapsia on siis kaksi, joista toinen yläasteella ja toisella valinnat vielä edessä. voi kirjoitukset muuten näyttää vähän ristiriitaisilta.