Opettajan ammatti on ollut toiveammattini jo pienestä pitäen. Nyt haluaisinkin kysyä että, kuinka vaikea alaa on päästä opiskelemaan?
Olen käynyt eri yliopistojen sivuilla mutta, en ole saanut selville kuinka suuri osa hakijoista pääsee opiskelemaan alaa.En tarkoita nyt luokanopettaja koulutusta vaan aineenopettaja koulutusta esim.äidinkielenopettajaksi?
Kiitos jo nyt vastauksista.
Olen käynyt eri yliopistojen sivuilla mutta, en ole saanut selville kuinka suuri osa hakijoista pääsee opiskelemaan alaa.En tarkoita nyt luokanopettaja koulutusta vaan aineenopettaja koulutusta esim.äidinkielenopettajaksi?
Kiitos jo nyt vastauksista.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos haluat aineenopettajaksi, sinun pitää pyrkiä opiskelemaan ko. ainetta esim. suomen kieltä, enkkua, hissaa, matikkaa, fysiikkaa, bilsaa jne. Opintojen aikana (tai niiden jälkeenkin) sitten suoritat aineen opettajan pedagogiset opinnot 35 ov:a ja olet pätevä aineenope. Aineenopella pitää olla muistaakseni vähintään aineopintotasoiset suoritukset opetettavasta oppiaineesta (n.35-40 ov:a). Voit siis esim. suorittaa pääaineena vaikka äikän (n.70-80 ov:a) ja laajana sivuaineena vaikkapa ruotsin (35-40 ov:a) ja sitten nuo pedagogiset opinnot, jolloin sinulla on pätevyys sekä äikkään että ruotsiin.
Itse asiassa se ei ole näin. Vaan opettajalinjat ovat erikseen (joihin kuuluu kasvatustieteen cumu osana). Toki voit esim. pyrkiä matikanlaitokselle opiskelijaksi, jolloin suoritat laudaturin matikassa, kemiassa vaikka cumun ja fysiikasta appron (=> FM, yht. 160ov.) ja näiden lisäksi kasvatuksesta cumun (pitää hakea lupa suorittaa se). Sen lisäksi ko. tdk:nan kanssa keskustellaan ennen kuin pääsee suorittamaan opettajan pätevyyttä. Toisin sanoen se ei ole aivan yksinkertaista, toisissa tdk:ssa helpompi kuin toisessa - esim. mat-luonnontieteellisessä helpompaa, koska ko. aineiden opettajista on pulaa...
Siis "opettajalinjoja" ei kyllä kaikissa yliopistoissa/aineissa ole, vaan yleisempi tapa on tuo edellä kertomani: ensin ainetta lukemaan ja sitten pedagogiset opinnot siihen sivuun.
Niinhän kirjoitinkin, pedat sivuun (ei mukaan) eli 35ov tulee lisää tutkinnon määrään...
Pedagogiset voi olla myös "sivuaineena", eli silloin tutkintoon ei tule "ylimääräistä" 35 ov:a. Tosin tuolloin on sitten pätevyys vain pääaineensa opettamiseen. Eli siis opetettavia aineita ei tarvitse olla kahta tutkinnossa, vaikkakin siitä on kyllä hyötyä työn saannin kannalta jos on pätevä opettamaan useampaa ainetta.
Riippuu tosiaan tkd:sta ja aineesta, jota lukee. Yleisesti ottaen 160ovaria ei sisällä kasvatustiedettä.. Humanistisessa voi nyt olla poikkeuksia, kun ovat kerran "humanistisia" :)
Yleisesti ottaen opettajaksi aikovan pitää kuitenkin kysyä tätä tdk:nsa siltä henkilöltä, joka näistä asioista päättää. En tiedä tarkalleen, onko samanlainen haastattelu kuin opettajaksi hakevilla vai onko vain muodollinen prosessi.
Muuten, ei tuo 35 ov:ta siltikään välttämättä hirveästi tutkintoa kasvata vaikka sen tekisikin pääaineen ja laajan sivuaineen lisäksi. Valinnaisia opintojahan on tutkinnossa aina jonkin verran (riippuen yo:sta, tdk:sta jne.); sanotaan nyt vaikkapa 20 ov:a. Tällöin pedagogisilla voi korvata nuo, ja tutkinto "ylittyy" 15 ov:lla (175 ov:a). Eri asia on sitten se onko tällä mitään väliä ja toisaalta se kuinka moni normaalisti edes tuohon 160-175 ov:n jää. Itselläni on tekeillä n. 200 ov:n tutkinto :) Kun ainakin vielä tälläinen on mahdollista, niin minusta kannattaa ottaa hommasta hyöty irti ja opiskella kaikkea kiinnostavaa niin paljon kuin vain pystyy.
Jaa, ja miten niin "nehän on humanisteja", häh?
... Humastit nyt vaan sattuu olemaan "humanisteja" :) Ei sille mitään perustetta ole... (näin toteaa .ml.hy edustaja)
mikään ei ole vittumaisempaa kuin ikuinen aineiden korjaaminen, keskinkertaisuuksien
auttaminen
ala kirjailijaksi
minäkin aloin
olen ala-asteen ope
lapset on kivoja
iltaisin jää aikaa
kirjoittaa kirjoja
20. kirjani ilmestyy keväällä
elä viitti alkaa puuhastelemaan keskinkertaisuuksien kanssa koko ikääsi