Taloyhtiön hallituksessa on ehdotettu, että yhtiöjärjestystä muutettaisiin niin, että sääntömääräisiä yhtiökokouksia olisi vuosittain vain yksi, keväällä.
1950-luvun talossamme on tähän asti ollut kokous myös syksyllä. Syyskokouksessa on valittu seuraava hallitus ja hyväksytty tulevan kalenterivuoden budjetti.
Nyt kysyisinkin, miten käytännöt muuttuu, jos kokous on vain keväällä. Uusi hallitushan aloittaa varmasti toiminnan heti kokouksesta lähtien, mutta miten on budjetoinnin suhde? Miten yhtiökokous pääsee vaikuttamaan budjettiin, jos se tehdään kalenterivuosittain, vai muuttuuko tämäkin?
Onko muita huomioitavia asioita, plussia tai miinuksia, jotka pitäisi osata ottaa huomioon kun tällaista yhtiöjärjestyksen muutosta suunnitellaan?
Niin ja nyt kun kerran prh:n suuntaan muutosta tehdään, pitäsikö yhtiöjärjestykseen saman tien ehdottaa myös muita täsmennyksiä, onko jollain kokemusta siitä, mitä vanhoissa järjestyksissä puuttuu?
1950-luvun talossamme on tähän asti ollut kokous myös syksyllä. Syyskokouksessa on valittu seuraava hallitus ja hyväksytty tulevan kalenterivuoden budjetti.
Nyt kysyisinkin, miten käytännöt muuttuu, jos kokous on vain keväällä. Uusi hallitushan aloittaa varmasti toiminnan heti kokouksesta lähtien, mutta miten on budjetoinnin suhde? Miten yhtiökokous pääsee vaikuttamaan budjettiin, jos se tehdään kalenterivuosittain, vai muuttuuko tämäkin?
Onko muita huomioitavia asioita, plussia tai miinuksia, jotka pitäisi osata ottaa huomioon kun tällaista yhtiöjärjestyksen muutosta suunnitellaan?
Niin ja nyt kun kerran prh:n suuntaan muutosta tehdään, pitäsikö yhtiöjärjestykseen saman tien ehdottaa myös muita täsmennyksiä, onko jollain kokemusta siitä, mitä vanhoissa järjestyksissä puuttuu?
Vastaukset 8
Vanhimmat
... kerran vuodessa ei periaatteessa muuta mitään. Budjetti voidaan laatia (hallitushan sen laatii ja esittelee) joko seuraavalle vuodelle tai sitten budjettikautta voidaan muuttaa. Budjetin perustanahan on yleensä edellisen tilikauden tulos korjattuna jollakin kulukehitysarviolla. Palvelujen tuottajat taas voivat muuttaa veloitusta koska tahtovat (esim. sähköyhtiöt), joten vuodenvaihdetta ei useinkaan voi käyttää raja-aitana. Ennustaminen on aina yhtä vaikeaa, ja joskus myös tehty tahallaan vaikeaksi.
Yhtiöjärjestystä muutettaessa on syytä kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin asioihin:
- huoneistoselitelmät pinta-aloineen ovat ajan tasalla
- osakeomistuksen ulkomaalaispykälät muutetaan nykykäytäntöä vastaaviksi
- lunastuslauseketta kannattaa harkita
- osakas- ja yhteishallinnan rajat ovat selviä (vastikkeen määräytymisperiaate on yksiselitteinen)
- tilintarkastuksen suorittaminen (pienissä yhtiöissä se ei enää ole lakisääteistä tai muutos ainakin on tulossa (en muista varmasti)
- kieliasunkaan ei tarvitse olla tsaarinaikaista
Muita muutoksia tarpeen mukaan. Herkästi tulee paperi takaisin jos viranomainen ei ole tyytyväinen.
Tarkoitatko, että huhtikuussa 2006 esitettäisiin siis budjetti jo vuodelle 2007??? Onko olemassa joku muu yleinen käytäntö tilikaudesta, esim. touko-huhti?
Onko huoneistot tarkkuusmitattava uutta yhtiöjärjestystä varten vai voidaanko todeta, että järjestyksessä ilmoitetut neliömäärät noudattavat rakennusvuoden määräyksiä?
Tilintarkastus lienee pakollinen meillä, reilu 20:n asunnon kerrostalossa?
Onko muilla mielipiteitä yksi- vai kaksi yhtiökokousta vuosittain? Meillä ainakin on osallistuminen hyvin pientä taloyhtiö asioihin muutoinkin, pelkään, ettei osakkaita näy kertakäytännöllä lainkaan.
asioilla ei Mikon pidä lähteä spekuloimaan ja muistelemaan. Pitää tietää, jos jotain sanoo.
Tilintarkastus on edelleen pakollinen.
Lunastuslauseketta kannattaa harkita - mitä tarkoitat? Jos sitä ei ole ennestään,
sen saaminen yhtiöjärjestykseen vaatii kaikkien osakkaiden suostumuksen.
Leenalle: jos budjetti tehdään vuodeksi kerrallaan, on ihan sama,
mille välille se vuosi sijoittuu: tammi-joulu tai huhti-maalis.
Vastike vain nousee -vai laskeeko se teillä? ;) esim huhtikuun alusta.
Yhtiöjärjestys kannattaa tosiaan käydä ajatuksella läpi, jos sen uudistamiseen ryhdytään.
On siinä rumbassa sen verran vaivaa ja kuluja.
Meidän talossa on vielä kahden kokouksen systeemi ja siinä on hyvät puolensa.
Huonona puolena en nyt keksi muuta kuin kaksinkertaiset kokouksen järjestämisen vaivat.
ei asioita yleensä kahteen kokoukseen riitä ja aina tarvittaessahan voidaan järjestää ylimääräinen kokous. Yhden kokouksen järjestelmä säästää talon rahaa, esim. turhat kopioinnit ja postitukset.
Näitä 2:n kerran systeemin plussia olisi kiva kuulla enemmänkin.
En tiedä, onko nämä nyt oikeita asioita perustelemaan kahta kokousta vuosittain
-budjetti ja hallituksenvaihto ei ole samassa kokouksessa
-osakkailla on virallinen keskustelumahdollisuus useammin --voi parhaimmillaan edesauttaa yhtiön hoitoa, pahimmillaan taas kokoukset muuttuu valitusfoorumeiksi tyyliin "autot parkkeerattu väärin, taas on kolisteltu rappukäytävässä liikaa".
En oikein usko, että kokousjärjestelyt on kovin suuri kustannus monessakaan taloyhtiössä, joten kopiokustannusten ja kokouspalkkioiden takia ei ehkä yhtiöjärjestystä kannata muuttaa.
demokratiapuolta varsinkin isommassa yhtiössä tarkoitin.
Hallituskin saa lisäohjastusta pyöritettyään hommaa muutaman kuukauden ajan.
Onhan se selvää, että 2-5 osakkaan taloyhtiössä yhtiön asiat ovat käsittelyssä
parkkipaikan kulmalla aina tarvittaessa, mutta entä 20-150 osakkaan kesken?
Hyvin hoidetussa yhtiössä, missä osakkaiden narinatarpeet ovat pieniä,
voi olla vaikea saada osallistujia kokouksiin olipa niitä yksi tai kaksi.
Kokouskulut eivät ole ainakaan meillä kohtuuttomat, kun kutsuja ei tarvitse
lähettää kirjattuina kirjeinä ja talossa asuville riittää siis laatikkojakelu.
Olen omistanut asuntoja sekä yhden että kahden kokouksen taloyhtiöistä. Mikäli taloyhtiössä kaikki on kunnossa niin yhden kokouksen järjestelmä on ihan hyvä. Säästetään osakkaiden aikaa, vaivaa ja vähän rahaakin. Juna kulkee ja pienet suunnan korjaukset voidaan tehdä yhdessäkin kokouksessa.
Kun taloyhtiössä on tulossa suuria korjauksia tai asioihin muuten vaaditaan muutosta, niin kahden kokouksen pito on perusteltua. Taloyhtiön iästä päätellen, tuntematta tarkemmin jo tehtyjä korjauksia, suositelisin kahta kokousta vuodessa.
Meillä yhtiöjärjestystä ollaan juuri muuttamassa mm. siten, että yhtiökokouksia on vain yksi/vuosi.
Yhtiuöjärjestyksen muutatmisen varsinainen syy oli se, että yhden huoneiston käyttötarkoitusta muutetaan. Meillä menevät osakekirjatkin uusiksi.
Yhtiöjärjestyksestä löytyi monta yksittäistä, ajantasaistettavaa kohtaa, jopa yksi suoranainen virhe!
Meillä nostetaan mm. samalla osakepääomaa lain mukaiseksi (8000 euroon), osakepääoma euromääräiseksi ja moneen muuhun pykälään tehdään fiilauksia, kielikoukeroita oiotaan paljon. Edellinen yhtiöjärjestys oli 26 vuotta vanha.
Olemme käyttäneet muutoksissa juristin apua, muuten hommasta ei olisi tullut yhtään mitään.
Sitten yhden kokouksen systeemistä: kokemuksia ei siis vielä ole, mutta tähän asti kahteen kokoukseen on tosiaan ollut aika vähän asioita. Huomasimme hallituksessa myös, kun pestasimme ulkopuolista isännöitsijää, että "kahden kokouksen" taloihin on jopa vaikeata saada isännöitsijää.
Kuten täällä joku sanoikin, ylimääräisen kokouksen voi aina kutsua koolle tarvittaessa. Meillä on juuri putkiremontti alkamassa ja kokouksia on pidetty tiuhaan.
Pidän mielekkäämpänä, että järjestetään asukkaille vaikkapa epävirallisia keskustelu- ja kahvitilaisuuksia, joissa saa purkaa sydäntään pienistäkin asioista kuin väkinäisiä yhtiökokouksia, joihin kukaan ei tule.