Lapsi jää leikin ulkopuolelle

kolmas pyörä

Lapseni on hoidossa päiväkodissa ja nyt on tenkkapoo koska häntä ei useinkaan oteta kaveriporukoihin leikkiin mukaan. Kaikilla tuntuu jo olevan oma kaveriporukka johon kuuluu useampi lapsi ja "ulkopuolisia" siihen ei haluta. Lapseni on sosiaalinen ja tulee hyvin toimeen toisten lasta, ei kiusaa toisia tms. Hän vain tuntuu nyt jääneen "ringin" ulkopuolelle. Olen asiasta keskustellut hoitajien kanssa ja ovat yrittäneet puhua toisillekin lapsille että ottavat lapseni leikkeihin mukaan, samoin olen itse puhunut lapsille. Mitään ei vain tunnu tapahtuvan ja tässä alkaa olla paha mieli jo sekä äidillä että lapsella. Hoitoon lähtö on jo lapsella hitusen vaikeaa koska pelkää jo etukäteen että häntä ei oteta leikkiin mukaan. Pitääkö tässä ottaa lapsi pois kohta hoidosta vai mitä ihmettä pitäisi tehdä. Yksi hyvä ystävä lapsella on hoidossa mutta tämä lapsi on hoidossa niin harvakseltaan että harvoin kuitenkin näkevät. Mitään syytä leikin ulkopuolelle jäämisestä ei ole ilmennyt, ainoa syy taitaa olla juuri tuo että kun on jo muodostuneet "omat kuppikunnat" niin uutta leikkijää ei porukkaan haluta. Onko kellään kokemuksia ja hyviä neuvoja? Iso kiitos jo etukäteen!!

29

7817

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • äiti-74

      Oli meilläkin n. vuosi sitten.Lastentarhantädit juttelivat minulle asiasta ja sekös rupesi "keittämään".
      Poikani on myös hyvin sosiaalinen,kelpuuttanut myös tytöt kaverikseen ja ehkä juuri sen takia en ollut asiaa huomannutkaan,kun ei koskaan valittanut kaveripulaa ja on aina mielellään mennyt päiväkotiin.
      Olen sellainen "luonne",etten saa suutani silloin auki,kun olisi tarve,vaan pohdin asioita aikani ja laitan paperille...
      Tässäkin tapauksessa purnasin kirjeen verran asiasta pk:n johtajalle,lähinnä siksi,että mielestäni pk:n hlökunnan kuuluu suunnitella lapsien päivät niin,ettei KUKAAN jää yksin!! (Totesin,etten minä voi työstä käsin lastani tilanteessa auttaa..) Pienryhmät,ym yhteiset tekemiset...
      Oli kirjeestä se hyöty,että meidän kohdalla tilanne muuttui YLLÄTTÄVÄNKIN nopeasti,nyt ollaan vuosi jo porskutettu taasen eteenpäin ja hyvillämielin =0)Ja syksyllä poika aloittaa jo koulun.

      • ******

        tarhan tätinä voin sanoa että on tosi vaikea "pakottaa" lapsia yhteiseen leikkiin. Toki heitä siihen kehotetaan ja itse olen mennyt myös leikkiin mukaan jotta "ulkopuolinen" lapsikin siihen mahtuisi. On vain valitettavaa että' nykyisissä ryhmissä ei ole useinkaan mahdollista irrotta hoitajaa siihen leikkiin mukaan.

        Mielestäni henkilökuntaa on turha asettaa syntipukeiksi tässä asiassa. varmasti jokainen tarhan aikuinen soisi leikkien sujuvan hyvin kaikkien kohdalla, sujuisihan silloin työpäivämmekin "helpommin" kun ei tarvitsisi kiistoja koko aikaa selvitellä. Ja noista pien ryhmistä. Kun iitäkin on hankala järjestää suurimman osan ajasta. Ryhmäkoot on älyttömän kokoiset ja aikuisia melko vähän. Eikä se 10 lasta ole enää mikään pienryhmä.

        Älkää ottako itseenne, en puhu juuri teidän lapsistanne... Usein leikeistä pois jäävä / jättäytyvä (aina ei todellakaan jätetä leikkien ulkopuolelle) lapsi on sosiaaline ja hyväkin leikkimään. mutta hän on myös samalla se joka haluaa johtaa leikkiä, hallita sitä. Eikä sitten halua leikkiä kun ei voi näin tehdä vaan pitäisi sopeutua muiden jo aloittamaan tai sopimaan leikiin. En nyt siis tarkoittanut teidän lapsianne, koska enhän edes tunne heitä.

        Useimmiten tätä poissulkemista tapahtuu tyttöjen keskuudessa. Heidän leikeissään kaksi on liian vähän mutta kolme on liikaa. muistan tämän jo omasta lapsuudestani. pojilla ryhmäleikit sujuvat paremmin. Tosin ovat melkoisen räväköitäkin välillä. Jos poika tykkää rauhallisita leikeistä jää hän usein näiden leikkien ulkopuolelle.

        Aina ei edes selviä miksi jotakin lasta ei oteta leikkiin mukaan. Ja kuten kohdallanne on käynyt voi tilanne laueta myös yhtäkkiä kun on alkanutkin.


      • lhlh
        ****** kirjoitti:

        tarhan tätinä voin sanoa että on tosi vaikea "pakottaa" lapsia yhteiseen leikkiin. Toki heitä siihen kehotetaan ja itse olen mennyt myös leikkiin mukaan jotta "ulkopuolinen" lapsikin siihen mahtuisi. On vain valitettavaa että' nykyisissä ryhmissä ei ole useinkaan mahdollista irrotta hoitajaa siihen leikkiin mukaan.

        Mielestäni henkilökuntaa on turha asettaa syntipukeiksi tässä asiassa. varmasti jokainen tarhan aikuinen soisi leikkien sujuvan hyvin kaikkien kohdalla, sujuisihan silloin työpäivämmekin "helpommin" kun ei tarvitsisi kiistoja koko aikaa selvitellä. Ja noista pien ryhmistä. Kun iitäkin on hankala järjestää suurimman osan ajasta. Ryhmäkoot on älyttömän kokoiset ja aikuisia melko vähän. Eikä se 10 lasta ole enää mikään pienryhmä.

        Älkää ottako itseenne, en puhu juuri teidän lapsistanne... Usein leikeistä pois jäävä / jättäytyvä (aina ei todellakaan jätetä leikkien ulkopuolelle) lapsi on sosiaaline ja hyväkin leikkimään. mutta hän on myös samalla se joka haluaa johtaa leikkiä, hallita sitä. Eikä sitten halua leikkiä kun ei voi näin tehdä vaan pitäisi sopeutua muiden jo aloittamaan tai sopimaan leikiin. En nyt siis tarkoittanut teidän lapsianne, koska enhän edes tunne heitä.

        Useimmiten tätä poissulkemista tapahtuu tyttöjen keskuudessa. Heidän leikeissään kaksi on liian vähän mutta kolme on liikaa. muistan tämän jo omasta lapsuudestani. pojilla ryhmäleikit sujuvat paremmin. Tosin ovat melkoisen räväköitäkin välillä. Jos poika tykkää rauhallisita leikeistä jää hän usein näiden leikkien ulkopuolelle.

        Aina ei edes selviä miksi jotakin lasta ei oteta leikkiin mukaan. Ja kuten kohdallanne on käynyt voi tilanne laueta myös yhtäkkiä kun on alkanutkin.

        "Usein leikeistä pois jäävä / jättäytyvä (aina ei todellakaan jätetä leikkien ulkopuolelle) lapsi on sosiaaline ja hyväkin leikkimään. mutta hän on myös samalla se joka haluaa johtaa leikkiä, hallita sitä. Eikä sitten halua leikkiä kun ei voi näin"...
        Tämä pomottelu saattaa olla syynä siihen, ettei lasta oteta mukaan. (meillä oli tällainen tapaus, pitkään tehtiin töitä, että saatiin pomottelu loppumaan)Usein myös "räjäyrämme" klikkejä, siksi, että syntyisi uusia leikkikavereita ja uusia ystävyyssuhteita. Ei voi oppia tuntemaan toista, jos on aina samojen kanssa leikkimässä. Pyydä tällaista "räjäytystä" siis porukan sekoittamista.


      • lastenhoitaja -79
        lhlh kirjoitti:

        "Usein leikeistä pois jäävä / jättäytyvä (aina ei todellakaan jätetä leikkien ulkopuolelle) lapsi on sosiaaline ja hyväkin leikkimään. mutta hän on myös samalla se joka haluaa johtaa leikkiä, hallita sitä. Eikä sitten halua leikkiä kun ei voi näin"...
        Tämä pomottelu saattaa olla syynä siihen, ettei lasta oteta mukaan. (meillä oli tällainen tapaus, pitkään tehtiin töitä, että saatiin pomottelu loppumaan)Usein myös "räjäyrämme" klikkejä, siksi, että syntyisi uusia leikkikavereita ja uusia ystävyyssuhteita. Ei voi oppia tuntemaan toista, jos on aina samojen kanssa leikkimässä. Pyydä tällaista "räjäytystä" siis porukan sekoittamista.

        JA PASKAN MARJAT!!!!!!!!!!!!!!
        Mä nään punasta kun näänkin tommosta tekstii - asennetta--- vai että on vähän vaikeata PAKOTTAA lapsia leikkimään yhdessä... ja HAH! kyse on vain teidän VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄNNE ja HALUKKUUDESTANNE JNE!!!!!!!!!!!

        Itse en salli sellasta. Et jos nään et joku lapsi on aina yksin pihalla, on yksinäisen näköinen surkea sun muuta, niin kyllä mun sydän murtuu; menen puhumaan muille lapsille ja sanon niille että ottakaa vaikkapa nytten maija mukaan leikkeihin, maijalla on niin paha olla kun on niin yksin; lapset tottelevat aina heti!!! tai jos joku sanoo että: ei me haluta! ni otan lapsen puhutteluun sanon sille: kuule, miltä susta tuntuis jos sulla ei olis leikki kaveria ja oisit ihan yksin? ja muut lapset sanois et ei me haluta olla sun kaa. se tehoaa aina.

        Mä en kertakaikkiaan SIEDÄ tommosta!! enkä tommosta asennetta. eipä ole ihmekkään kun mä olen aina se joka puhuu nämä yksinäiset lapset mukaan toisten lasten leikkeihin ja eipä aikaakaan kun ´kaikilla on kivaaa. Äitinä kans varmaan itkisin ihan täysillä tuntus niiiin pahalta....!!!!!!!!!!!! jos omaa lasta nuin kohdeltas et sil ei ois leikki kaverii ja hoitsut vaan pyörittelis silmiänsä et ei voi mitään!!

        PITÄKÄÄ PUOLENNE; ÄLKÄÄ IKINÄ IKINÄ HYVÄKSYKÖ SITÄ ETTÄ LAPSENNE JÄÄ ULKOPUOLELLE!!!!!!!!!!
        PUHUKAA NIILLE HOITAJILLE!!!!!!!!!!!!! NIIN ETTÄ ASIA KORJAANTUUU!!!!!!!!!!!!!!!!

        mä en käsitä tommosii hoitajii!!!!!!!!!!!!!!!

        itsekkin päiväkoti täti..kohta tuleva äiti.


      • hoitsu-79
        lastenhoitaja -79 kirjoitti:

        JA PASKAN MARJAT!!!!!!!!!!!!!!
        Mä nään punasta kun näänkin tommosta tekstii - asennetta--- vai että on vähän vaikeata PAKOTTAA lapsia leikkimään yhdessä... ja HAH! kyse on vain teidän VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄNNE ja HALUKKUUDESTANNE JNE!!!!!!!!!!!

        Itse en salli sellasta. Et jos nään et joku lapsi on aina yksin pihalla, on yksinäisen näköinen surkea sun muuta, niin kyllä mun sydän murtuu; menen puhumaan muille lapsille ja sanon niille että ottakaa vaikkapa nytten maija mukaan leikkeihin, maijalla on niin paha olla kun on niin yksin; lapset tottelevat aina heti!!! tai jos joku sanoo että: ei me haluta! ni otan lapsen puhutteluun sanon sille: kuule, miltä susta tuntuis jos sulla ei olis leikki kaveria ja oisit ihan yksin? ja muut lapset sanois et ei me haluta olla sun kaa. se tehoaa aina.

        Mä en kertakaikkiaan SIEDÄ tommosta!! enkä tommosta asennetta. eipä ole ihmekkään kun mä olen aina se joka puhuu nämä yksinäiset lapset mukaan toisten lasten leikkeihin ja eipä aikaakaan kun ´kaikilla on kivaaa. Äitinä kans varmaan itkisin ihan täysillä tuntus niiiin pahalta....!!!!!!!!!!!! jos omaa lasta nuin kohdeltas et sil ei ois leikki kaverii ja hoitsut vaan pyörittelis silmiänsä et ei voi mitään!!

        PITÄKÄÄ PUOLENNE; ÄLKÄÄ IKINÄ IKINÄ HYVÄKSYKÖ SITÄ ETTÄ LAPSENNE JÄÄ ULKOPUOLELLE!!!!!!!!!!
        PUHUKAA NIILLE HOITAJILLE!!!!!!!!!!!!! NIIN ETTÄ ASIA KORJAANTUUU!!!!!!!!!!!!!!!!

        mä en käsitä tommosii hoitajii!!!!!!!!!!!!!!!

        itsekkin päiväkoti täti..kohta tuleva äiti.

        Ymmärrän kyllä sen jos lapsi on semmonen että hallitsee leikkiä tmv.

        Mutta sillonkin voi puhua - ja täytyykin puuttua. sillon voi lapselle puhua ihan suoraan kertoa kuinka asia on; niin että lapsi ymmärtää sen ja näin muuttaa käyttäytymis mailliansa, että muidenkin on sitten mukavampi leikkiä hänen kanssaan kun ei aina määrää ja pompota.

        Tilanteita on erilaisia samoin näitä ongelmia. Edellisessä viestissä puhuin tahallisesta pois sulkemisesta!! esim, jos lapsi on uusi hoidossa, on hiukan ujo tmv!!!!!!!!

        silloin asenne pitäisi hoitsuilla olla se että suoralta kädeltä puututaan ja vedetään lapsi leikkiin.

        olen myös kohdannut tilanteen jossa olen mennyt ja puuttunut mutta itse ko. lapsi ei olekkaan halunnut mukaan leikkiin - muiden lasten kans. on ollut niin ujo, hiljanen, arka. Silloin olen jotain yksittäistä lasta rohkaissut että mene sinä leikkimään maijan kanssa; menkää vaikka yhdessä kotileikkiin tmv. olen silloinkin ohjannut ja vienyt sen kavereiden luokse tai sen luokse ne kaverit / kaverin; ja näin se on saanut sitten ainakin yhden uuden tuttavan päikystä ryhmästään; eikä ole tarvinnut koko päivää leikkiä yksin; näin hän sitten rohkaistuu ottamaan kontaktia myös itsenäisesti muihinkin lapsiin.

        Itse muistan vallan hyvin lapsuudesta miltä tuntui ujona ja hiljaisena jäädä leikin ulkopuolelle. sen vuoksi näen aina PUNAISTA tällasissa tilanteissa....


      • lhlh+
        hoitsu-79 kirjoitti:

        Ymmärrän kyllä sen jos lapsi on semmonen että hallitsee leikkiä tmv.

        Mutta sillonkin voi puhua - ja täytyykin puuttua. sillon voi lapselle puhua ihan suoraan kertoa kuinka asia on; niin että lapsi ymmärtää sen ja näin muuttaa käyttäytymis mailliansa, että muidenkin on sitten mukavampi leikkiä hänen kanssaan kun ei aina määrää ja pompota.

        Tilanteita on erilaisia samoin näitä ongelmia. Edellisessä viestissä puhuin tahallisesta pois sulkemisesta!! esim, jos lapsi on uusi hoidossa, on hiukan ujo tmv!!!!!!!!

        silloin asenne pitäisi hoitsuilla olla se että suoralta kädeltä puututaan ja vedetään lapsi leikkiin.

        olen myös kohdannut tilanteen jossa olen mennyt ja puuttunut mutta itse ko. lapsi ei olekkaan halunnut mukaan leikkiin - muiden lasten kans. on ollut niin ujo, hiljanen, arka. Silloin olen jotain yksittäistä lasta rohkaissut että mene sinä leikkimään maijan kanssa; menkää vaikka yhdessä kotileikkiin tmv. olen silloinkin ohjannut ja vienyt sen kavereiden luokse tai sen luokse ne kaverit / kaverin; ja näin se on saanut sitten ainakin yhden uuden tuttavan päikystä ryhmästään; eikä ole tarvinnut koko päivää leikkiä yksin; näin hän sitten rohkaistuu ottamaan kontaktia myös itsenäisesti muihinkin lapsiin.

        Itse muistan vallan hyvin lapsuudesta miltä tuntui ujona ja hiljaisena jäädä leikin ulkopuolelle. sen vuoksi näen aina PUNAISTA tällasissa tilanteissa....

        se, jolle takanapäin irvistellään. Ei aina kaikki ole noin mustavalkoista, ja ketään ei voi pakottaa, ikä laittaa väkisin leikkimään keskenään. Tiedän erään, jota on yitetty ryhmäyttää ja saada leikkimään muitten kanssa, mutta ei, se ei kertakaikkiaan onnistu. Vähän aikaa ehkä ja joskus, sillointällöin, mutta useimmiten haluaakin olla yksin. Tykkääkin olla, ei siinä mittään.
        Et voi vaatia, se ei ole oikein. Ei kaikki hypi sun pillin mukaan, eikä minun. Lapset itse luovat leikin ja lekkikaveriporukan. Sille aikuinen harvoin voi juuri kovinkaan paljoa tehdä.


      • osittain
        lastenhoitaja -79 kirjoitti:

        JA PASKAN MARJAT!!!!!!!!!!!!!!
        Mä nään punasta kun näänkin tommosta tekstii - asennetta--- vai että on vähän vaikeata PAKOTTAA lapsia leikkimään yhdessä... ja HAH! kyse on vain teidän VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄNNE ja HALUKKUUDESTANNE JNE!!!!!!!!!!!

        Itse en salli sellasta. Et jos nään et joku lapsi on aina yksin pihalla, on yksinäisen näköinen surkea sun muuta, niin kyllä mun sydän murtuu; menen puhumaan muille lapsille ja sanon niille että ottakaa vaikkapa nytten maija mukaan leikkeihin, maijalla on niin paha olla kun on niin yksin; lapset tottelevat aina heti!!! tai jos joku sanoo että: ei me haluta! ni otan lapsen puhutteluun sanon sille: kuule, miltä susta tuntuis jos sulla ei olis leikki kaveria ja oisit ihan yksin? ja muut lapset sanois et ei me haluta olla sun kaa. se tehoaa aina.

        Mä en kertakaikkiaan SIEDÄ tommosta!! enkä tommosta asennetta. eipä ole ihmekkään kun mä olen aina se joka puhuu nämä yksinäiset lapset mukaan toisten lasten leikkeihin ja eipä aikaakaan kun ´kaikilla on kivaaa. Äitinä kans varmaan itkisin ihan täysillä tuntus niiiin pahalta....!!!!!!!!!!!! jos omaa lasta nuin kohdeltas et sil ei ois leikki kaverii ja hoitsut vaan pyörittelis silmiänsä et ei voi mitään!!

        PITÄKÄÄ PUOLENNE; ÄLKÄÄ IKINÄ IKINÄ HYVÄKSYKÖ SITÄ ETTÄ LAPSENNE JÄÄ ULKOPUOLELLE!!!!!!!!!!
        PUHUKAA NIILLE HOITAJILLE!!!!!!!!!!!!! NIIN ETTÄ ASIA KORJAANTUUU!!!!!!!!!!!!!!!!

        mä en käsitä tommosii hoitajii!!!!!!!!!!!!!!!

        itsekkin päiväkoti täti..kohta tuleva äiti.

        oikeassa. Aina voi yrittää auttaa lasta mukaan leikkiin. Mutta huomaa kyllä, että katsot maailmaa aika mustavalkoisten linssien läpi. Ei lapsia voi aina pakottaa leikkimään kaikkien kanssa. Kyllä lapsilla täytyy olla myös oikeus muodostaa ryhmiä omien sosiaalisten taitojensa avulla ja aikuisen tulee tukea nimenomaan näiden taitojen kehittämistä, ei ryhmään väkisin pääse. Se vain on ikävä tosiasia. Lapset voivat kyllä totella ja ottaa mukaan leikkiin, mutta rooli leikissä voi olla ikävä. Esim. Lapset alkavat leikkiä muka-nattaa eli toiset juoksevat karkuun ja mukaan tungettu joutuu ottamaan kiinni. Kysymys ei siis ole oikeasta nattaleikistä vaan kiusaamisesta. Pidäthän huolta ettei "ryhmäyttämillesi" lapsille käy näin. Itse kysyn yleensä yksin jääneeltä haluaisiko hän vaikka pelata tai leikkiä kanssani jotain. Kun lapsi suostuu on siinä pian liuta kavereita haluamassa mukaan. Monia muitakin keinoja on, mutta tapoja täytyy mukauttaa tilanteiden mukaan. Maailma ei ole mustavalkoinen, tääsäkään asiassa.


      • olet
        lhlh+ kirjoitti:

        se, jolle takanapäin irvistellään. Ei aina kaikki ole noin mustavalkoista, ja ketään ei voi pakottaa, ikä laittaa väkisin leikkimään keskenään. Tiedän erään, jota on yitetty ryhmäyttää ja saada leikkimään muitten kanssa, mutta ei, se ei kertakaikkiaan onnistu. Vähän aikaa ehkä ja joskus, sillointällöin, mutta useimmiten haluaakin olla yksin. Tykkääkin olla, ei siinä mittään.
        Et voi vaatia, se ei ole oikein. Ei kaikki hypi sun pillin mukaan, eikä minun. Lapset itse luovat leikin ja lekkikaveriporukan. Sille aikuinen harvoin voi juuri kovinkaan paljoa tehdä.

        osittain oikeassa. Ratkaisu ryhmän ulkopuolelle jääneen saamiseksi mukaan ei ole yksinkertainen eikä helppo. Mutta kyllä aikuiset voivat asian hyväksi tehdä paljonkin. Ei pakottamalla, mutta yhteistyömuotoja lasten kesken muovaamalla. Päiväkodissa olen töissä minäkin.


      • Sami_
        lastenhoitaja -79 kirjoitti:

        JA PASKAN MARJAT!!!!!!!!!!!!!!
        Mä nään punasta kun näänkin tommosta tekstii - asennetta--- vai että on vähän vaikeata PAKOTTAA lapsia leikkimään yhdessä... ja HAH! kyse on vain teidän VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄNNE ja HALUKKUUDESTANNE JNE!!!!!!!!!!!

        Itse en salli sellasta. Et jos nään et joku lapsi on aina yksin pihalla, on yksinäisen näköinen surkea sun muuta, niin kyllä mun sydän murtuu; menen puhumaan muille lapsille ja sanon niille että ottakaa vaikkapa nytten maija mukaan leikkeihin, maijalla on niin paha olla kun on niin yksin; lapset tottelevat aina heti!!! tai jos joku sanoo että: ei me haluta! ni otan lapsen puhutteluun sanon sille: kuule, miltä susta tuntuis jos sulla ei olis leikki kaveria ja oisit ihan yksin? ja muut lapset sanois et ei me haluta olla sun kaa. se tehoaa aina.

        Mä en kertakaikkiaan SIEDÄ tommosta!! enkä tommosta asennetta. eipä ole ihmekkään kun mä olen aina se joka puhuu nämä yksinäiset lapset mukaan toisten lasten leikkeihin ja eipä aikaakaan kun ´kaikilla on kivaaa. Äitinä kans varmaan itkisin ihan täysillä tuntus niiiin pahalta....!!!!!!!!!!!! jos omaa lasta nuin kohdeltas et sil ei ois leikki kaverii ja hoitsut vaan pyörittelis silmiänsä et ei voi mitään!!

        PITÄKÄÄ PUOLENNE; ÄLKÄÄ IKINÄ IKINÄ HYVÄKSYKÖ SITÄ ETTÄ LAPSENNE JÄÄ ULKOPUOLELLE!!!!!!!!!!
        PUHUKAA NIILLE HOITAJILLE!!!!!!!!!!!!! NIIN ETTÄ ASIA KORJAANTUUU!!!!!!!!!!!!!!!!

        mä en käsitä tommosii hoitajii!!!!!!!!!!!!!!!

        itsekkin päiväkoti täti..kohta tuleva äiti.

        Lapsia voi yrittää ohjata leikkimään yhdessä mutta ei heitä voi pakottaa siihen. Valitettavasti siihen on kyllä yleensä joku syy, miksi lapset eivät halua jotain mukaan leikkiin. Tosin se syy voi olla sekin että joku ei halua jakaa kaveriaan tms.


      • pelätä sua
        lastenhoitaja -79 kirjoitti:

        JA PASKAN MARJAT!!!!!!!!!!!!!!
        Mä nään punasta kun näänkin tommosta tekstii - asennetta--- vai että on vähän vaikeata PAKOTTAA lapsia leikkimään yhdessä... ja HAH! kyse on vain teidän VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄNNE ja HALUKKUUDESTANNE JNE!!!!!!!!!!!

        Itse en salli sellasta. Et jos nään et joku lapsi on aina yksin pihalla, on yksinäisen näköinen surkea sun muuta, niin kyllä mun sydän murtuu; menen puhumaan muille lapsille ja sanon niille että ottakaa vaikkapa nytten maija mukaan leikkeihin, maijalla on niin paha olla kun on niin yksin; lapset tottelevat aina heti!!! tai jos joku sanoo että: ei me haluta! ni otan lapsen puhutteluun sanon sille: kuule, miltä susta tuntuis jos sulla ei olis leikki kaveria ja oisit ihan yksin? ja muut lapset sanois et ei me haluta olla sun kaa. se tehoaa aina.

        Mä en kertakaikkiaan SIEDÄ tommosta!! enkä tommosta asennetta. eipä ole ihmekkään kun mä olen aina se joka puhuu nämä yksinäiset lapset mukaan toisten lasten leikkeihin ja eipä aikaakaan kun ´kaikilla on kivaaa. Äitinä kans varmaan itkisin ihan täysillä tuntus niiiin pahalta....!!!!!!!!!!!! jos omaa lasta nuin kohdeltas et sil ei ois leikki kaverii ja hoitsut vaan pyörittelis silmiänsä et ei voi mitään!!

        PITÄKÄÄ PUOLENNE; ÄLKÄÄ IKINÄ IKINÄ HYVÄKSYKÖ SITÄ ETTÄ LAPSENNE JÄÄ ULKOPUOLELLE!!!!!!!!!!
        PUHUKAA NIILLE HOITAJILLE!!!!!!!!!!!!! NIIN ETTÄ ASIA KORJAANTUUU!!!!!!!!!!!!!!!!

        mä en käsitä tommosii hoitajii!!!!!!!!!!!!!!!

        itsekkin päiväkoti täti..kohta tuleva äiti.

        ja siksi tottelevat heti. Oletko koskaan ajatellut miltä tuntuu lapsesta joka on pakottamanasi otettu leikkiin mukaan? hän tod.näk. on saanut leikissä huonoimman roolin.

        Sulla kun on keinot saada lapset aina toimimaan halusi mukaan niin lähdepä pitämä opetusluentoja muihin tarhoihin. Meillä kun ei aina onnistu tuo. Eipä luulis teidän tarhassa yksinäisiä olevan tai noita tilanteita lainkaan kun olet noin pirun tehokas.

        Mietipä myös että aikuisena sinun ei tarvitse olla / seurustella ihmisen kanssa vaan voit poistua tilanteesta. Kukaan ei pakota. Lapsena olet aikuisten "armoilla", sinun on otettava määräyksestä kaveri mukaan halusit tai et. Vietäpä kuule itse päivä sellaisen ihmisen seurassa jonka kanssa et juuri silloin halua olla. Ja koita saada tehtyä jotakin mukavaa, koska se nyt kertakaikkiaan vaan on ihan pakko olla sen kanssa.


      • kehäkukka
        lhlh+ kirjoitti:

        se, jolle takanapäin irvistellään. Ei aina kaikki ole noin mustavalkoista, ja ketään ei voi pakottaa, ikä laittaa väkisin leikkimään keskenään. Tiedän erään, jota on yitetty ryhmäyttää ja saada leikkimään muitten kanssa, mutta ei, se ei kertakaikkiaan onnistu. Vähän aikaa ehkä ja joskus, sillointällöin, mutta useimmiten haluaakin olla yksin. Tykkääkin olla, ei siinä mittään.
        Et voi vaatia, se ei ole oikein. Ei kaikki hypi sun pillin mukaan, eikä minun. Lapset itse luovat leikin ja lekkikaveriporukan. Sille aikuinen harvoin voi juuri kovinkaan paljoa tehdä.

        Lapset oppivat tulemaan toimeen muiden lasten kanssa ja leikkivät myös yhdessä kun heitä hieman johdatellaan. Minun lapseni päiväkodissa leikkiviä pareja vaidetaan päivittäin ja homma toimii. Tyttö ja poika pareja ei muodosteta vaan tytöt ja pojat leikkivät myös keskenään johan tämä avartaa lastakin poikien ja tyttöjen leikkeihin. Koti leikki on esimerkiksi hyvä siinä on molemmille roolit ja tavarat on varmaan joka päiväkodissa. Siinä eivät mukinat auta vaikka olisi millaiset riiviöt hyväänsä kyseessä. Tyhjä syyllistää äitejä, kysymys oli täysin aiheellinen ja vinkkejä tulee taatusti että lapsi pääsee mukaan leikkiin. Ketään ei syrjitä heti päiväkoti ikäisestä alkaen.


      • ******
        kehäkukka kirjoitti:

        Lapset oppivat tulemaan toimeen muiden lasten kanssa ja leikkivät myös yhdessä kun heitä hieman johdatellaan. Minun lapseni päiväkodissa leikkiviä pareja vaidetaan päivittäin ja homma toimii. Tyttö ja poika pareja ei muodosteta vaan tytöt ja pojat leikkivät myös keskenään johan tämä avartaa lastakin poikien ja tyttöjen leikkeihin. Koti leikki on esimerkiksi hyvä siinä on molemmille roolit ja tavarat on varmaan joka päiväkodissa. Siinä eivät mukinat auta vaikka olisi millaiset riiviöt hyväänsä kyseessä. Tyhjä syyllistää äitejä, kysymys oli täysin aiheellinen ja vinkkejä tulee taatusti että lapsi pääsee mukaan leikkiin. Ketään ei syrjitä heti päiväkoti ikäisestä alkaen.

        Kukaan ei kait ole syyllistänyt äitejä... tai en niin ainakaan ole ymärtänyt. Toki asiaan pitää puuttua, mutta on väärin vaatia että hoitaja pakottaa lapset leikkimään toistensa kanssa tai ohjaa tiettyjen lapsien leikkiä kokoaikaisesti.
        Ei hoitajiakaan voi ainoastaan tilanteesta syyllistää.

        Tämä viimeinen on ihan sula mahdottomuus. Ajattele jos ryhmässä on aamusella 2 hoitajaa ja 21 lasta. Hoitajista toinen ottaa esim 4 lasta leikkimään jotta yhdelle saadaa kavereita. Silloin toiselle jää vahdittavaksi 17 lasta. Missäs on sitten näiden lasten yksilöllinen huomioiminen ja turvallisuus. Sillä turvallisuus menee kyllä kaikkien edelle.


      • Anonyymi
        lastenhoitaja -79 kirjoitti:

        JA PASKAN MARJAT!!!!!!!!!!!!!!
        Mä nään punasta kun näänkin tommosta tekstii - asennetta--- vai että on vähän vaikeata PAKOTTAA lapsia leikkimään yhdessä... ja HAH! kyse on vain teidän VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄNNE ja HALUKKUUDESTANNE JNE!!!!!!!!!!!

        Itse en salli sellasta. Et jos nään et joku lapsi on aina yksin pihalla, on yksinäisen näköinen surkea sun muuta, niin kyllä mun sydän murtuu; menen puhumaan muille lapsille ja sanon niille että ottakaa vaikkapa nytten maija mukaan leikkeihin, maijalla on niin paha olla kun on niin yksin; lapset tottelevat aina heti!!! tai jos joku sanoo että: ei me haluta! ni otan lapsen puhutteluun sanon sille: kuule, miltä susta tuntuis jos sulla ei olis leikki kaveria ja oisit ihan yksin? ja muut lapset sanois et ei me haluta olla sun kaa. se tehoaa aina.

        Mä en kertakaikkiaan SIEDÄ tommosta!! enkä tommosta asennetta. eipä ole ihmekkään kun mä olen aina se joka puhuu nämä yksinäiset lapset mukaan toisten lasten leikkeihin ja eipä aikaakaan kun ´kaikilla on kivaaa. Äitinä kans varmaan itkisin ihan täysillä tuntus niiiin pahalta....!!!!!!!!!!!! jos omaa lasta nuin kohdeltas et sil ei ois leikki kaverii ja hoitsut vaan pyörittelis silmiänsä et ei voi mitään!!

        PITÄKÄÄ PUOLENNE; ÄLKÄÄ IKINÄ IKINÄ HYVÄKSYKÖ SITÄ ETTÄ LAPSENNE JÄÄ ULKOPUOLELLE!!!!!!!!!!
        PUHUKAA NIILLE HOITAJILLE!!!!!!!!!!!!! NIIN ETTÄ ASIA KORJAANTUUU!!!!!!!!!!!!!!!!

        mä en käsitä tommosii hoitajii!!!!!!!!!!!!!!!

        itsekkin päiväkoti täti..kohta tuleva äiti.

        Kiitos sinulle!
        Niin, yllättävän usein päiväkodin pihalla näkee yksinäisiä lapsia. Istuvat "vieterikeinussa" hiljaa itseään keinutellen tai seisovat aidan pielessä katsellen parkkipaikalle jne. Aikuiset juttelevat keskenään. Aika äkkiä sen näkee selvittelevätkö jotain työhön liittyvää asiaa vai vaihtavatko risteilykuulumisia. Kyllä, jokaisen itseään ammatilliseksi kutsuvan aikuisen tehtävä on AINA auttaa yksinäistä lasta ja tukea ja rakentaa lasten välistä leikkiä, AINA. En myöskään ymmärrä kommenttia, että siihen ei ole aikaa???


    • ikäisillä

      on kokemukseni mukaan hyvin harvoin mitään kiinteitä "kuppikuntia". Välillä toiset sopivat leikkimään keskenään, välillä taas toiset. Älä nyt ainakaan lastasi pois hoidosta ota. Se ei ole ratkaisu. Koita jutella lapsen kanssa kysele: Mitä haluaisit hoidossa leikkiä, kenen kanssa leikkisit mieluiten, mitä toiset lapset tykkäävät leikkiä jne.?
      Mieti millainen on lapsesi temperamentiltaan. Sopeutuuko ja kuunteleeko toisia lapsia? Haluaako päättää mitä leikitään? Tyytyykö kompromisseihin? Sietääkö pettymyksiä? Suostuuko leikkimään kenen kanssa tahansa vai valikoiko kavereitaan eli onko vain muutama ketkä kelpaisivat leikkikavereiksi päiväkotiryhmästä? Mitä lapsesi leikkii kotona? Ovatko leikkitaidot ikäistensä tasolla? Onko päiväkodissa omanlelunpäivää, jolloin voisitte miettiä mukaan lelua, minkä kanssa syntyy helposti leikkiä. Ihan mielenkiinnosta kysyn kumpi lapsesi on, tyttö vai poika?

      • kolmas pyörä

        Meidän päiväkodissa on ainakin muodostunut selkeitä ryhmiä, joissa tietyt lapset leikkivät keskenään. Sen ovat tiedostaneet myös päiväkodin työntekijät. Minunkaan mielestä hoidosta pois ottaminen ei ole ratkaisu, mutta jotain on asian suhteen tapahduttava koska ei ole lapsellekaan hyväksi jos hoidossa joutuu kokevansa olevansa syrjitty. Lapsen kanssa olen keskustellut paljonkin asiasta. Hän on siis poika, ja sen luonteinen että leikkisi kyllä kenen kanssa tahansa, niin tyttöjen kuin poikien, kunhan vain olisi joku leikkikaveri. Hän ei ole pomottaja vaan ennemminkin hyvin sopeutuvainen mihin leikkiin vaan ja osaa käsitellä myös pettymyksiä. Mutta mielestäni lapselle on liian suuri taakka ja pettymys jos jatkuvasti joutuu leikin ulkopuolelle. Ei lapsen elämän kuulu olla lähes jokapäiväistä pettymystä tämän asian tiimoilta. Lapseni leikkii kotona kuten muutkin ikäisensä ja on kehitys on normaali. Meidän päiväkodissa on myös lelupäivä, mutta se ei ole tuonut muutosta asiaan. Äitinä olen tietenkin huolissani ja suruissani tilanteesta ja voi vain kuvitella miten pahalta se tuntuu vielä lapsesta joka ei ymmärrä miksi ei kelpaa tai miksi häntä ei haluta leikkimään. Kovasti olen yrittänyt/yritän keksiä ratkaisua ongelmaan ja toivon hartaasti sen vielä löytyvän.


      • että sinä
        kolmas pyörä kirjoitti:

        Meidän päiväkodissa on ainakin muodostunut selkeitä ryhmiä, joissa tietyt lapset leikkivät keskenään. Sen ovat tiedostaneet myös päiväkodin työntekijät. Minunkaan mielestä hoidosta pois ottaminen ei ole ratkaisu, mutta jotain on asian suhteen tapahduttava koska ei ole lapsellekaan hyväksi jos hoidossa joutuu kokevansa olevansa syrjitty. Lapsen kanssa olen keskustellut paljonkin asiasta. Hän on siis poika, ja sen luonteinen että leikkisi kyllä kenen kanssa tahansa, niin tyttöjen kuin poikien, kunhan vain olisi joku leikkikaveri. Hän ei ole pomottaja vaan ennemminkin hyvin sopeutuvainen mihin leikkiin vaan ja osaa käsitellä myös pettymyksiä. Mutta mielestäni lapselle on liian suuri taakka ja pettymys jos jatkuvasti joutuu leikin ulkopuolelle. Ei lapsen elämän kuulu olla lähes jokapäiväistä pettymystä tämän asian tiimoilta. Lapseni leikkii kotona kuten muutkin ikäisensä ja on kehitys on normaali. Meidän päiväkodissa on myös lelupäivä, mutta se ei ole tuonut muutosta asiaan. Äitinä olen tietenkin huolissani ja suruissani tilanteesta ja voi vain kuvitella miten pahalta se tuntuu vielä lapsesta joka ei ymmärrä miksi ei kelpaa tai miksi häntä ei haluta leikkimään. Kovasti olen yrittänyt/yritän keksiä ratkaisua ongelmaan ja toivon hartaasti sen vielä löytyvän.

        olet puhunut asiasta lapsen kanssa ja päiväkodissa. Kysy vielä voisivatko joskus ottaa päiväohjelmaan ohjattua leikkiä, jossa aikuinen muodostaisi ryhmät ja havainnoisi leikkiä. Kirjoitin ylempänä, että aikuinen ei voi aina olla tuputtamassa uutta leikkijää jo valmiiksi muodostuneeseen porukkaan, mutta kun leikki alkaisi ohjatusti, tilanne olisi eri. Meillä päiväkodissa ohjatut leikkiryhmät ovat toisinaan käytössä. Mites se yksi kaveri, joka on harvoin päiväkodissa. Voisitko pyytää häntä joskus teille kotiin leikkimään, niin näkisivät useammin? Jaksamista teille!


      • Sami_
        että sinä kirjoitti:

        olet puhunut asiasta lapsen kanssa ja päiväkodissa. Kysy vielä voisivatko joskus ottaa päiväohjelmaan ohjattua leikkiä, jossa aikuinen muodostaisi ryhmät ja havainnoisi leikkiä. Kirjoitin ylempänä, että aikuinen ei voi aina olla tuputtamassa uutta leikkijää jo valmiiksi muodostuneeseen porukkaan, mutta kun leikki alkaisi ohjatusti, tilanne olisi eri. Meillä päiväkodissa ohjatut leikkiryhmät ovat toisinaan käytössä. Mites se yksi kaveri, joka on harvoin päiväkodissa. Voisitko pyytää häntä joskus teille kotiin leikkimään, niin näkisivät useammin? Jaksamista teille!

        Kyllä meidän lasten tarhassa jaetaan lapsia sellaisiksi ryhmiksi ja pareiksi, joissa he eivät oma-alotteisesti touhuaisi.


    • Äiti myös

      Valitettavasti neuvoja ja apua en osaa antaa, mutta meillä on aivan samanlainen tilanne ja ahdistaa niin lasta kuin vanhempiakin. Lapsi on sosiaalinen, kiltti (ehkä liiankin), tulee hyvin toimeen kenen kanssa tahansa ja ottaa muut huomioon, ei haastaa riitaa, sopeutuvainen jne. Ja nämä samat piirteet ovat myös hoitajat ja muutkin huomanneet, en vain minä :).

      Mutta jostain syystä päiväkotikaverit eivät huoli häntä leikkeihin. Sydäntä särkee viedä lapsi hoitoon päivä toisensa jälkeen ja kuunnella, kuinka hän taas leikki yksin, kuinka hän haluaisi jo olla niin iso, ettei tarvitsisi olla enää hoidossa jne. Ennen hänellä oli hyviäkin kavereita päiväkodissa, mutta sitten alkoi "kiusaaminen" ja haukkuminen, uhkailu sekä leikeistä poisjättäminen. Ja lapsi kyllä yrittää päästä mukaan leikkeihin, mutta vastauksena on yleensä, etteivät huoli häntä leikkeihin.

      Olen hoitopaikassa yrittänyt moneen kertaan puhua hoitajillekin asiasta. Hekin myöntävät, että lapsi jätetään usein ulkopuolelle ja kertoivat huomannensa myös tätä haukkumista ja mollaamista. Mutta mitään he eivät tee. Tämä sama porukka istuu esim. ruokailussa yhdessä ja oma lapsemme erillään toisessa pöydässä hoitajien tai pienempien lasten kanssa. Eli tätä "kuppikuntaa" ei edes yritetä hajoittaa, vaan tilanne saa jatkua. Haukkumiseenkaan eivät puutu kuin joskus kysymällä haukkujalta, miksi teet niin tms, mutta mitään muita toimenpiteitä tai "rangaistusta" ei siitä seuraa. Tuntuu muutenkin, että päiväkodissa tämä "syrjitty" lapsemme erotetaan muista eikä edes yritetä saada muiden leikkeihin mukaan. Pari kertaa on hoitaja leikkinyt lapsen kanssa ja saanut sitä kautta muut mukaan, mutta ei se paljoa auta, kun siihen se sitten jää.

      Olen paljon jutellut myös lapseni kanssa asiasta ja yrittänyt kysellä, mitä ja kenen kanssa haluaisi leikkiä, mitä muut leikkivät ja kenen kanssa jne. Meidänkin lapsemme kelpuuttaisi leikkeihin kenet vain eikä ole "pomottavaa" tyyppiä eikä itse jättäydy ulkopuolelle. Tosin vähitellen alkaa jo "uskoa", ettei hänen seuraansa kaivata eikä enää niin hanakasti yritä päästä porukkaan, vaikkei helposti lannistukaan ensimmäisistä vastalauseista.

      En odota, että kaikkien pitäisi leikkiä kaikkien kanssa, mutta mielestäni tällaiseen haukkumiseen ja kiusaamiseen pitäisi kyllä päivähoidossakin puuttua. Mutta heidän ratkaisunaan tuntuu vain olevan, että lapsemme ei pidä mennä kiusaajan lähelle eikä siihen porukkaan, vaan pysyä poissa, niin kiusaamista ei esiinny.

      Minä olen jo vakavasti harkinnut lapsen ottamista pois päiväkodista, vaikkei se ratkaisu asiaan olekaan. Alkaa vaan keinot ja taidot itsellä loppua kesken. Neuvoja kaipaisin siis minäkin.

      • ne vaan on

        Sama täällä, tädit oikein sanoivat minulle lapseni menevän tytön seuraan joka ei halua leikkiä, käskivät puhua lapselleni asiasta,
        jouduin kyllä pitämään kovan puhuttelun, joka alkoi jo kotimatkalla, taisi isojen sanojen voimasta tippua kävytkin puusta, lapsi alkoi puhella aivan muita asioita, ja oli viikon verran aivan ihmeellinen,
        ei ole enää valituksia tullut, en ole kysellyt, miten menee, kun niihin kysymyksiin ei tädit vastaa, ennenkuin sitten taas kun meidän lapsi tekee jotain sopimatonta.
        Eihän ne muut lapset mitään teekään. Toki lapseni kyllä kertoo muiden kiusaavan, mutta kun sellaista ei päiväkodissa tapahdu, niin ei sitten tapahdu.
        Olen asian antanut olla, tiedän lapseni kärsivän päiväkodissa , toivottavasti muuttuu muiden kaltaiseksi pahantekijäksi. Sellaisiahan kaikkien pitää olla pärjätäkseen tässä julmassa yhteiskunnassa.


    • kehäkukka

      MInun lapseni päiväkodissa vaihdetaan leikkipareja päivittäin. Tytöt ja pojat leikkivät myös keskenään eikä tehdä pelkkiä tyttö ja poikapareja. Näin lapset tutustuvat toisiinsa ihan omassa rauhassaan. Tyttöjen ja poikien leikit tulevat tutuiksi eikä kukaan jää syrjään. Tädit pitävät huolen että heidän määräämät leikkiparit pysyy ja kuppikuntia ei pääse syntymään. Näin on homma toiminut hyvin ja lapsi menee mielellään hoitoon ja eikä häntä saa edes hakea liian aikaisin pois. Lapsi kertoo joka päivä kenen kanssa on leikkinyt ja mitä leikkiä. Ulkoilu hetket ovat yhteisiä kaikille ja kaikki leikkivät yhdessä. Eiköhän homma ole ihan hoitotädin tiukkuudesta kiinni. Vinkkiä voi viedä myös päiväkodin johtajalle jonka pitäisi puuttua asiaan. Toivottavasti näistä vinkeistä oli sinulle apua.

      • voi mutta

        ei jatkuvasti pakottaa leikkimään tietyissä ryhmissä. Ohjattu leikki ja vapaa leikki on erikseen ja siihen (vapaaseen leikkiin) lapsilla on myös oikeus. Aikuinen tietysti tukee ja opettaa sosiaalisia taitoja, mutta aina ei kaikkien tarvitse sopia leikkimään yhdessä. Joku vaan on joskus niin hankala leikkikaveri, että ymmärrän hyvin ettei kaverit koko aikaa jaksa.


    • isukki -70

      Olisiko näissä mainitsemissasi kuppikunnissa lapsia, joita omanne tuntee vähän paremmin ja tulisi juttuun? Näitä voisi kutsua vanhempineen kyläilemään tai synttäreille. Mukaan pitäisi saada aina porukan "mielipidejohtaja" jonka asenne oikeasti ratkaisee saako lapsenne tulla leikkiin mukaan vai ei.

      Päiväkodin henkilökunnan johtamien ryhmäleikkien kautta lapsi saattaa tulla hyväksytyksi (esim. polttopallo, sähly tms. jossa kaikki ovat mukana). Onko päiväkodissa yhteisleikkejä vai meneekö hoidokkien kaikki aika omia puuhaillessa?

      • kolmas pyörä

        Niin, kuten jo mainitsin, lapsellani on hoidossa vain tämä yksi hyvä leikkikaveri jonka kanssa leikkii. Tämä toinen lapsi vain tosiaan on niin harvakseltaan hoidossa että eivät nin usein näe. Olenkin tässä miettinyt, että kysyn missäpäin he asuvat ja olisiko mahdollista että tämä toinen poika voisi joskus tulla leikkimään lapseni kanssa. Ehkä se toisi helpotusta lapseni "kaverikaipuuseen", mutta ei auta tilannetta hoitopaikassa. Olen nyt jo ehtinyt kahteen otteeseen mainita tästä asiasta päiväkodin henkilökunnalle, toivoin heidän seuraavan tilannetta ja sitä ettei lapseni tarvisi koko aikaa leikkiä yksin. Vastaukseksi sain "joo", ja kun menin hakemaan lastani hoidosta niin siellä hän taas yksin syrjemmällä itkua tuhersi kun kukaan ei ollut huolinut häntä leikkiin. Päiväkodissa hyvin harvoin mielestäni leikitään (ainakaan ulkona) ryhmäleikkejä. Lapset saavat viikkotiedotteen kotiin ja ryhmäleikeistä taisi olla maininta viimeksi kesällä. Meidän päiväkodin henkilökunta usein seisoskelee sivummalla ja sieltä sanallisesti ohjailee ja puuttuu tilanteisiin jos on tarvetta. Lapset puuhailevat omiaan, ja niillä lapsilla joilla leikkikavereita on, aika sujuu varmaan hyvin niin. Olen ihmetellyt sitä, miksei henkilökunta oikeasti puutu tällaiseen tilanteeseen ja miten itse äitinä voisin asiaan puuttua. Miten pitkälle tällaisen asian annetaan mennä ennen kuin siihen oikeasti puututaan ja asian hyväksi koetetaan tehdä jotain, sittenkö vasta kun lapsi kokee olevansa täysin syrjäytynyt eikä enää edes jaksa yrittää mukaan leikkeihin. Olen miettinyt millaisia jälkiä tällainen "syrjäytyminen" voi lapseen jättää jo joskus koulunaloittamisenkin kannalta jne. Ei kai ne ikävät muistot mihinkään katoa. Surullista että tällainen alkaa jo hoito-aikana jolloin lapsen pitäisi saada viettää rikasta mutta niin lyhyttä lapsuusaikaa.


      • pk:sta
        kolmas pyörä kirjoitti:

        Niin, kuten jo mainitsin, lapsellani on hoidossa vain tämä yksi hyvä leikkikaveri jonka kanssa leikkii. Tämä toinen lapsi vain tosiaan on niin harvakseltaan hoidossa että eivät nin usein näe. Olenkin tässä miettinyt, että kysyn missäpäin he asuvat ja olisiko mahdollista että tämä toinen poika voisi joskus tulla leikkimään lapseni kanssa. Ehkä se toisi helpotusta lapseni "kaverikaipuuseen", mutta ei auta tilannetta hoitopaikassa. Olen nyt jo ehtinyt kahteen otteeseen mainita tästä asiasta päiväkodin henkilökunnalle, toivoin heidän seuraavan tilannetta ja sitä ettei lapseni tarvisi koko aikaa leikkiä yksin. Vastaukseksi sain "joo", ja kun menin hakemaan lastani hoidosta niin siellä hän taas yksin syrjemmällä itkua tuhersi kun kukaan ei ollut huolinut häntä leikkiin. Päiväkodissa hyvin harvoin mielestäni leikitään (ainakaan ulkona) ryhmäleikkejä. Lapset saavat viikkotiedotteen kotiin ja ryhmäleikeistä taisi olla maininta viimeksi kesällä. Meidän päiväkodin henkilökunta usein seisoskelee sivummalla ja sieltä sanallisesti ohjailee ja puuttuu tilanteisiin jos on tarvetta. Lapset puuhailevat omiaan, ja niillä lapsilla joilla leikkikavereita on, aika sujuu varmaan hyvin niin. Olen ihmetellyt sitä, miksei henkilökunta oikeasti puutu tällaiseen tilanteeseen ja miten itse äitinä voisin asiaan puuttua. Miten pitkälle tällaisen asian annetaan mennä ennen kuin siihen oikeasti puututaan ja asian hyväksi koetetaan tehdä jotain, sittenkö vasta kun lapsi kokee olevansa täysin syrjäytynyt eikä enää edes jaksa yrittää mukaan leikkeihin. Olen miettinyt millaisia jälkiä tällainen "syrjäytyminen" voi lapseen jättää jo joskus koulunaloittamisenkin kannalta jne. Ei kai ne ikävät muistot mihinkään katoa. Surullista että tällainen alkaa jo hoito-aikana jolloin lapsen pitäisi saada viettää rikasta mutta niin lyhyttä lapsuusaikaa.

        Jos teillä on oma hoitaja systeemi niin pyydä omahoitajaanne keskusteluun kanssasi tai sitten joku ryhmän aikuisista. Äläkä suostu mihinkään keskusteluun vain siinä portinpielessa. Vaan pyydä että sinulle varataan keskusteluaika jolloin voit puhua mieltäsivaivaavista asioista. Keskustelussa kerrot että asia vaivaa sinua ja haluat siihen puututtavan. Samalla voitte sopia vaikka kuukauden päähän uuden "katsaus"tuokion jossa katsotaan onko mitään tapahtunut.

        Nämä keskustelut yleensä tuottavat tulosta, niitä ei vaan vanhemmat useinkaan tajua pyytää tai eivät kuitenkaan halua uhrata työaikaansa tällaiseen. Ja henk.kunta katsoo sen yhden kasvatuskeskustelun vuodessa riittävän jos mitään ihmeellistä ei ilmaannu.
        PK:ssa on kyllä "kiire" ja aikuista vaikea irrottaa ryhmästä, mutta tällaiselle pitäisi löytyä aikaa se 30min tai mitä se sitten ikinä viekin.

        Siitä vaan asiallisesti keskustelemaan...


      • päiväkotiin
        pk:sta kirjoitti:

        Jos teillä on oma hoitaja systeemi niin pyydä omahoitajaanne keskusteluun kanssasi tai sitten joku ryhmän aikuisista. Äläkä suostu mihinkään keskusteluun vain siinä portinpielessa. Vaan pyydä että sinulle varataan keskusteluaika jolloin voit puhua mieltäsivaivaavista asioista. Keskustelussa kerrot että asia vaivaa sinua ja haluat siihen puututtavan. Samalla voitte sopia vaikka kuukauden päähän uuden "katsaus"tuokion jossa katsotaan onko mitään tapahtunut.

        Nämä keskustelut yleensä tuottavat tulosta, niitä ei vaan vanhemmat useinkaan tajua pyytää tai eivät kuitenkaan halua uhrata työaikaansa tällaiseen. Ja henk.kunta katsoo sen yhden kasvatuskeskustelun vuodessa riittävän jos mitään ihmeellistä ei ilmaannu.
        PK:ssa on kyllä "kiire" ja aikuista vaikea irrottaa ryhmästä, mutta tällaiselle pitäisi löytyä aikaa se 30min tai mitä se sitten ikinä viekin.

        Siitä vaan asiallisesti keskustelemaan...

        Kun Te siellä huomaatte jotakin erikoista, kertokaapa siitä vanhemmillekin. Jos koulutus ei siihen riitä, olette väärässä työssä.


    • muoto

      Kyllä se aina on siitä henkilökunnan motivaatiosta ja luovuudesta kiinni, miten nämä ongelmat saadaan ratkaistua.

      Itse olen mukana ns.me emme kiusaa -projektissa ja olemme suunnanneet infoa myös päiväkoteihin. Tuo leikin ulkopuolelle jättäminen on eräs kiusaamisen tyypillinen muoto ja siihen on puututtava.

      Puhe ei yleensä auta, koska lapset saattavat ottaa lapsen mukaan leikkiin siksi aikaa kun hoitaja katsoo, mutta ajaa sen jälkeen lapsen pois tai keksii jonkun muun keinon kiusata kyseistä lasta leikin "sisällä".

      Osa meistä käyttää koulussa sellaista kikkaa, että todella pyrimme rikkomaan näitä kuppikuntia ja tavallaan pakottaa lapset hakeutumaan uusiin porukoihin, mutta se ei onnistu mikäli lapset eivät tunne toisiaan. Siksi järjestämmekin aina muutaman kerran viikossa "rinkejä" tytöille ja pojille erikseen, jossa kaikki saavat kertoa (ei ole pakko) itsestään, mistä tykkää, mitä harrastaa jne. ja samalla he ovat pakotettuja olemaan yhdessä ja tutustua toisiinsa, puhumme myös siitä mitkä ovat ryhmän säännöt, miten ollaan reiluja kavereita yms. Aluksi on hankalaa, kuppikunnat pyrkivät pitämään yhtä, mutta tilanne muttuu selkeästi muutaman kuukauden aikana.

      Eräänä keinona käytämme myös sitä, että kerromme ja joskus ihan näytämme lapselle, joka jää ulkopuolelle, miten hän voi yrittää päästä ryhmään sisään. Joskus nimittäin kyseessä voi olla myös se, että lapsi ei jostakin syystä pysty tulkitsemaan ryhmän sosiaalisia sääntöjä. Aikuisenkin saattaa olla vaikea niitä huomata, mutta jokaikisessä leikissä ja ryhmässä on omat kirjoittamattomat, mutta kaikkien osallistujien ymmärtämät säännöt ja jos ryhmään pyrii näitä sääntöjä ymmärtämättä tai noudattamatta -jää ulkopuolelle.

      Yksi syy (ulkopuolelle jäävän lapsen itsetunnon lisäksi)miksi näihin klikkeihin olisi puututtava jo siellä missä ne ensimmäisen kerran näyttäytyvät eli päiväkodissa, on se että nämä samat ryhmät jatkavat koulussakin, sielä ongelmat sitten moninkertaistuvat, kun tällainen kiusaamisen muoto on tavallaan jo hyväksytty.

    • kaikki alkaa

      Kiusaaminen alkaa jo päiväkodissa

      Pilvet roikkuvat raskaina

      Sinun lapsesi on fiksu, kaunis, lahjakas ja mukava. Hänellä on ystäviä, hyvä huumorintaju ja lapsen luontainen viehätysvoima.

      Minun lapseni on fiksu, kaunis, lahjakas ja mukava. Hänellä on hyvä huumorintaju ja lapsen luontainen viehätysvoima. Hänellä on myös erityispiirteitä, diagnoosi sekä hyvin vähän ystäviä. Hän saattaa olla sinun lapsesi päiväkotiryhmässä. Et ole ehkä huomannut häntä viedessäsi ja hakiessasi omaasi, mutta siellä hän ehkä on. Hän on se poika, joka istuu yksin nurkassa legojen kanssa, askartelee, halaa pehmoeläintä ja katselee muiden leikkejä. Hän on poika, joka tuottaa minulle suunnattomasti iloa - ja jonka yksinäisyys särkee sydämeni.

      Haluaisin kysyä sinulta äiti tai isä: tiedätkö sinä, millainen lapsesi päivä päiväkodissa on ollut? Oletko jutellut lapsesi kanssa siitä, kuinka meitä on kovin erilaisia ja kuinka olisi mukavaa, jos hän ehtisi leikkiä myös sellaisten kanssa, jotka ovat hiljaisia ja arkoja? Tietääkö lapsesi, että rumasti sanottu sana tai tahallaan rikottu askartelu itkettää vielä monena iltana sitä toista? Tai kun lapsellasi oli viimeksi synttärit, huolehditko siitä, että joko kaikki saivat kutsun tai sitten vain ne parhaat kaverit? Eihän ainoastaan yksi jäänyt ilman?

      Kyllä jäi. Ja juhlien jälkeisenä päivänä hän tuli päiväkodista kotiin ja kertoi tarkkaan, minkälaiset juhlat olivat kuulemma olleet. Hän osasi myös tarkkaan kertoa, millainen askartelutyö oli revittynä päiväkodin roskakorissa. Kun hain hänet kotiin, eteisessä kaksi suloista lasta nauroi hänen osaamattomuudelleen. Eskarikaveri tuli illalla hakemaan ja jätti hänet kahden minuutin kuluttua pihaan, josta hän ei kehdannut tulla kotiin. Sanoin, että kotiin saa tulla aina.

      Haastaisin jokaisen vanhemman keskustelemaan lastensa kanssa erilaisuudesta ja toisten huomioon ottamisesta.

      • asiaa

        Olet aivan oikeassa. Kuinkahan moni vanhempi muistaa keskustella näistä asioista lapsensa kanssa....?


    • Anonyymi

      Ymmärrän sinua hyvin

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      115
      9084
    2. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      40
      2668
    3. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      134
      2433
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      22
      2009
    5. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      14
      1756
    6. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      11
      1560
    7. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      15
      1517
    8. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      10
      1448
    9. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      14
      1306
    10. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      6
      1285
    Aihe