Kenen moka on oikeasti Ylöjärven kirjaston julkisivumoka. Koko seinän mitalta on vallitseva näkymä kilometri ilmastointiputkea, jotka ovat vielä aivan turhaan koukatut palkkiväleihin. Epäsuoran valaistuksen valoilla törsitty sisäkatto vielä valaistaan juhlakuntoon.
Ihan vaan tulevien seikkailujen kannalta kyselen ottavatko taiteilijat huomioon ikkunasta avautuvan näkymän julkisivusuunnittelussa vai onko merkitystä vain piirustuksessa pintoja rajaavilla viivoilla?
Ihan vaan tulevien seikkailujen kannalta kyselen ottavatko taiteilijat huomioon ikkunasta avautuvan näkymän julkisivusuunnittelussa vai onko merkitystä vain piirustuksessa pintoja rajaavilla viivoilla?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Siinäpä se sitten olikin. Pelkän tekstisi perusteella en osaa sanoa juuta enkä jaata.
http://www.ylojarviopas.com/nahtavyydet/ylojarvenkaupunginkirjastoleija/
Linkissä on hiukan yritetty häivyttää kanavia, mutta luonnossa sieltä paistaa sinkittyä peltiä koko ikkunan täydeltä. Siis kanavaa on aivan mielettömät määrät ja ilman typeriä poikkivetojakin homma olisi hoitunut. En ymmärrä miksei muutaman metrin palkkiväleissä riittäisi isommat venttiilit harvemmassa.
"Leija"?... Ehhehe. Apuva!
Kuvia:
http://www.ylojarvi.fi/asukkaat/kirjasto/kuvia_leija-kirjastosta/
Neljäs kuva toki on aika rankka, vaikka putket palkkien
lomaan onkin koetettu "sulauttaa".
Tällaisessa avoimessa, palkkien jaottelemassa katossa noita
on vähän vaikea ritiläkatoilla tms. alaslakuilla piilotellakaan;
esim. viimeisen kuvan yksittäiset putket eivät tuollaista
käsittelyä välttämättä edes kaipaisi.
Kai tuo on vain sitä arkkitehtuurin "rehellisyyttä" teknisille
ratkaisuille(kin).
mutta kiinnostaisi tietää, että monennenkohan kerran tuota asiaa täällä itket? Miten voi yksi rakennus olla ihmiselle noin kova paikka? Hei, se on vain yksi rakennus.
on selvästi arkkitehdin moka, ei ole selvästikään muistanut, että ilmastointi tarvitsee tilaa. Näyttää siltä, että ideana on ollut saada katto mahdollisimman ohueksi ja kevyen näköiseksi. Nuo putket ovat toimivia teollisuushalleissa ja marketeissa, mutta eivät julkisessa tilassa.
Minua ei ainakaan putket häiritse yhtään. Enemmän häiritsisi massiivinen katto. Minusta on ihan ok että tekniikka jää näkyville.
Minä en ainakaan ymmärrä tätä viestiketjua mitenkään mutta olenkin vain tavallinen kirjaston käyttäjä.
Arkkitehdin vastuulla toki on, että putket ovat noin – tai ainakin hänellä pitäisi olla sanomista lvi-inssin piirroksiin. Toinen asia minunkin mielestäni on, onko moka eli vahinko vai ei? Itsekin epäilen, ettei suunnittelija ole halunnut peittää liimapuupalkkeja esim. kipsilevytetyn alakaton alle. Ratkaisun onnistuneisuudesta voi sitten olla tietty erimieltä.
– Huom! tällä kertaa kohdetta ei kuitenkaan ole suunnitellut täällä aina haukuttu, "surullisen kuuluisa" "SAFA-arkkitehti" ;-) Jos joku siitä tosiaan välittää.
maku kysymys, ovatko putket kauniita, vai ei. Onhan Ranskassa se kuuluisa rakennus (nimeä en nyt muista), joka on kuuluisa siitä, että viemärit? ym tekniikka on rakennettu rakennuksen ulkopuolelle. Näyttää aivan siltä, että rakennus olisi pahasti kesken. Sitäkin rakennusta turistit käyvät töllistelemässä. Eihän sillä arkkitehtuurissa ole mitään merkitystä, onko rakennus kaunis, vaan että se on kuuluisa.
Arkkitehdin kunnioitus mitataan sillä, että kuinka "rumaa" jälkeä hän saa rakennettua. Kun on riittäväsati nimeä, niin ei ole enää mitään merkitystä tuleeko rakennuksesta hyvä vai ei, sitä ei tavallinen kansa ole oikeutettu arvostelemaan. Kansahan on taidetta ymmärtämätöntä rahvasta.
Mutta kun siinä on niin monta mokaa samassa kasassa. Ensinnäkin että ne putket näkyvät törkeästi ja ne ovat vielä valaistut ylösvaloilla. Ja toisekseen siinä on törsätty kymmeneen palkkiväliin noin 50 sivuheittoon 5 metriä kukin, joissa jokaisessa on monta venttiiliä. Siellä on varmaankin 200 venttiiliä. Niin että miksi näistä kirjoitella täällä? Katsokaas kun viisas oppii virheistään. Tosiviisas toisten virheistä. Onko typerää levittää tietoa oppimisen arvoisista virheistä? Eräitten mielestä on. Miksi? Tulevatko omat mokat liikaa mieleen? Eikö ole tullut opituksi omista?
kyseistä kohdetta suunnitellut, enkä edes nähnyt kuin kuvista, joten en ole varma, että onko kyse virheestä, vai arkkitehdin mielestä "kauniista" arkkitehtuurista.
Tässäpä tämä ongelma on, jos kyse ei olekkaan virheestä, vaan suunnittelun "kukkasesta" . Jos kyseisellä keinolla "arkkitehti" on saanut keskustelua kohteesta, niin hän on onnistunut tehtävässään.
Nykyisessä ajassa ei ole mitään merkitystä, onko maine "hyvä" vai "paha", tärkeintä on että sitä ON. Sama se näkyy arkkitehtuurissakin olevan.
...kohde on rakennusarkkitehdin suunnittelema. Eli "ei-yliopisto-/korkeakouluarkkitehti".
Samat sankarit suunnittelevat muuten Tampereelle sitä 140 metristä tornia.
On kohteen suunnittelija sitten Ark tai RA, niin liikuttavan tehokkaasti
on joka tapauksessa omaksuttu viimeisimmän Suomalaisen Arkkitehtuurin
Yhtenäiskulttuurin muotokieli julkisivuista aina tuohon hemmetin
sisätilojen purjeeseen. Ihmekö tuo toisaalta, jos maahan mahtuu kerrallaan
vain yksi oikea totuus, jota sitten taotaan jo Ark yo:iden kalloon Oulusta
'Poliin. Tulos on mitä on, toisinaan jopa onnistunutta.
Tässä riittämätön talotekniikan vaatimusten huomiointi (tai riittämätön
LVI-suunnittelijan pompottelu) on kussut kokonaisuuden -- enkä ole ihan
varma (puisen) teollisuushalliestetiikankaan tuomisesta kirjastoon...
En ymmärrä ilmanvaihdosta mitään, mutta sen verran kumminkin, että tuollainen iso halli jossa on kerrallaan noin 5 ihmistä ei vaadi tasaista tuloilmavirtaa jokaiselle 4 m2 alalle. Mistään ei varmasti huomaisi jos ilma tuotaisiin vaikka valutuspöntöillä muutamaan kohtaan toiselle reunalle ja poistettaisiin toisesta reunasta. Minusta halli on mitoitettu 1000 ihmiselle.
No toisilla on enempi ns. silmää. On vähän kuin vitsien kanssakin. Toiset eivät tajua. Molempi puute on vakava, mutta se ei vajavaista itseään häiritse.
Satuin taas ajamaan ohi siitä. Ei siellä ole varsinaisia venttiileitä. Siellä on palkkiväleissä reikäventtiileitä. Varmaan kilometri reikäventtiilikanavaa. On se kuumasinkityksen riemuvoitto. Sitähän voisi myydä kuumasinkityksen esittelynä. Ja 300 mm kierresaumakanavan myös.
Tässä on "keisarin uudet vaatteet ilmiötä". Kunnassa hehkutetaan Leija-kirjaston ihanuudesta tämän tästä. Kukaan ei ole todennut että vuosikymmenien mokahan siinä. Törsitty rakennus on siinä vielä vuonna 2050. Asian voisi korjata myymällä se LIDL-firmalle ja rakentamalla arkitehtoonisesti kunnollinen kirjasto tilalle.
Rumahan tuo. Ei oo tunnit ja kyvyt riittäneet suunnittelijoilla. Ihan turha puhua mistään rehellisestä tyylistä kun talon tyyli on muutenkin täysin hukassa.
Kunhan vaan suunnitellaan suurta läpilyöntiä, ja jalat oon irronnut maasta kauan sitten! Suunnittelijan ei tarvitse katella kummajaistansa vasta kun lumikasa romouttaa katon alas ja on illan uutisissa, toivottavasti kirjasto on jo silloin suljettu!