joka itse asiassa todettiin vasta tänään (kohta tulee itku silmään). Pikku kisu raukka laahasi peräpäätään aamulla - ihan kuin olisi ollut halvaantunut - eikä jaksanut hypätä sohvaan. Makasi vaan paikoillaan, ja syliin otettaessa murisi ja sähisi, mitä ei ole koskaan aikaisemmin tehnyt. No, minä tyttö hätääntyneenä vein lääkäriin ja sain kuulla, että kyseessä on immuunikato, joka on kuulemma yleistä löytökissoilla. Olisinkin nyt halunnut kuulla, onko täällä ketään kohtalontoveria, joka osaisi kertoa mulle ennusteesta, ja muustakin mikä sairauteen liittyy. Privaatisti mulle voi meilata: [email protected]
Olisin kovin kiitollinen postista...
Olisin kovin kiitollinen postista...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Immuunikadosta käytetään yleisemmin nimitystä FIV. Se tarttuu kissasta toiseen suorassa kontaktissa ja siksi se on yleinen vapaana kulkeneilla löytökissoilla. FIV:iä vastaan ei ole rokotusta, siihen ei ole mitään hoitoa ja se johtaa kuolemaan. Hyväkuntoinen vahva kissa saattaa elää pitkäänkin, mutta tauti ei koskaan parane. Kissan elämä yritetään tehdä mahdollisimman onnelliseksi ja stressittömäksi ja sille annetaan hyvää ruokaa. Tiedän kissoja, jotka ovat eläneet jopa vuosia diagnoosin jälkeen. Kissa tartuttaa taudin muihin kissoihin, joten se ei saa olla tekemisissä toisten kissojen kanssa, eikä sitä tietenkään saa päästää ulos.
On erittäin surullista, että kissasi on sairastunut ja valitettavasti sinun pitää päättää milloin kissa on sellaisessa kunnossa, ettei sen elämää kannata enää pitkittää.
Alkujärkytyksestä olen tainnut nyt selvitä jo... luulen. Halusin vain kertoa sen, että mun Mansikkani on täysin sisäkissa, jonka emo on taas löydetty. Emo siis on kantaja, jolla tauti ei ole puhjennut eikä myöskään siskolla, jolla ei siis pakosti ilmeisesti ole edes koko virusta. Meillä on yhteensä neljä kissa - eläinlääkäri sanoi selkeästi että tartuntariski on olematon, sillä kissamme eivät pure toisiaan eivätkä tappele verissäpäin. Ruuat ovat jokaisella omat... ja kaikki neljä ovat sisäkissoja, sillä eihän meillä ole tarkoitusta tartuttaa tautia eteenpäin.
Tällä hetkellä Mansikka on "loistavassa kunnossa" - saa interferoni kalium hoitoa, jotta lihakset jaksaisivat paremmin. Ikää hänellä on vasta kuusi vuotta, mutta toki olemme nyt varautuneet siihen, että raskas päätös on jossain vaiheessa tehtävä. Olen yhden kissani jo menettänyt syövälle, tosin hänellä ikää oli 16 vuotta. Raskas oli päätös joka tapauksessa... Ikävä iskee aina välilä.
... siihen sitten meni kun meidän pikku vauvelimme lähti kissojen taivaaseen...
Otan osaa suruun! FIV on sairaus, joka ei koskaan parane, mutta valittavasti teillä tauti eteni niin nopeasti.
Minusta olisi ihan asiallista testata teidän muutkin kissat FIV:n varalta, koska kyllä FIV voi tarttua jo siinä yhdessä ainossa tappelussa ja tämä kissahan on ollut teillä vuosia ja ilmeisesti koko sen ajan taudin kantaja. Testien jälkeen tietäisi ihan 100 % varmasti mikä tilanne on.
Minä itse testaan kaikki meidän kissat, koska kasvatan rotukissoja ja yksi tartuntareitti on suoraan emolta pennulle. Testi ei ole kamalan kallis.