Niin ostakaa pieni asunto..Me ostimme mieheni kanssa pienehkön yksiön 38 neliötä,ja hyvin olemme viihtyneet jo toista vuotta tässä (ja pieni 3,5 vuotias lapsikin meillä on!).Olemme kaiketi melko keskituloisia,nettotulot 3500-4000 euroa yhteensä,ja ensiasuntolainamme (n.100tuhatta)kuukausierä on 2500 euroa,jolla laina lyhenee tahtia n.2200 euroa kuukaudessa.Eikä tee tiukkaakaan!Rahaa jää säästöönkin tuosta vielä!Tosin harrastuksemme ovat aika edulliset,emme kulje baareissa tms,emmekä autoa tarvitse.Tarkoitus on maksella tuo laina pois muutamassa vuodessa,ja tutkailla hintakehitystä,ja tilanteen mukaan ostaa ehkä isompi sitten.
jos hinnat
hirvittää...
10934
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Noin pienessä läävässä on parisuhde koetuksella. Kumpi on tärkeämpää, maksaa "omaa" neukkukuutiota vai elellä leveästi vuokralla ja ehkä tehdä siinä sivussa pari lastakin? Sitten voi sopivassa välissä ostaa oman, isomman asunnon. On nimittäin varmaa, että hinnat edelleenkin tulevat laskemaan sykleittäin.
Miten siellä "isossa vuokra-asunnossa leveästi eläen" pystyy ylipäänsä säästämään, ettei sitten lapset tehtyä ole vain tuulen huuhtoma perse ja riidat jäljellä? Minusta ketjun aloittaja on erittäin järkevillä linjoilla. Ja jos parisuhteen toimiminen on TODELLA asunnon koosta kiinni niin sellainen suhde on parempi lopettaa heti alkuunsa.
Niin emme kyllä tätä koe "läävänä" vaan ihan omana mukavana kotina.Mikä on neukkukuutio..?Suomen espoossa asumme.Ehkä parisuhde voisi olla koetuksella,jos olisimme vastaavassa asunnossa teini-ikäisen lapsen kanssa,mutta näin ei ole,vaan isi on aina nopeasti paikannettavissa,kun rakas "valttu" kaipailee:)Ja pulkkamäen tai tms. jälkeen iltasatu n.puoleenväliin ;)...ja sitten isi keskustelee äidin kanssa viisaita,jos osaa :),katsotaan leffa,tehdään iltapalaa,tai jotain muuta kivaa ;).Noh..se kai on tärkeintä kuitenkin,että on tyytyväinen ja onnellinen,eikös vaan?.Moni tuttu,kaveri sukulainen ihmettelee,miksi muutimme noin pieneen asuntoon,mutten osaa sanoa muuta,kuin aavistelua,että ehkä asuntojen hinnat laskavat lähivuosina.Kuitenkin lähes sama (aikuisten oikeasti :) meille,sillä jos asuntojen hinnat vajoaa reilusti,niin ostamme kolmion pienehköllä välirahalla.Jos taas nousee,tai pysyy ennallaan,niin ostamme kaksion sitten.
Pelkkää säästöä on se, että ajoitta ostot oikein. Siinä sitä vasta tienaakin - ja koko ajan on leveä elintaso!
en puolueeton olekaan, koska itselläkin noin sadan tonnin laina ja kaksistaan elellään 36 neliössä. Tuntuu että joka kuukausi säästää, kun "suostuu" asumaan pienessä. Yhtiövastike vain 70 euroa eikä tuon kokoinen lainakaan tunnu missään, kun kaksi keskituloista ihmistä sitä makselee.
Aika järkiratkaisu väliaikaisesti, voittaa tuhnuttelun. Omaisuuden arvokin näyttää sen kun kasvavan. Suosittelen. Parisuhteen toimiminen on IHAN muista asioista kiinni.
Erittäin järkevää. Tuossa on melkolailla win-win tilanne. Jos hinnat nousevat, pääsee osalliseksi tilin tekemisestä ja jos laskevat voi ostaa isomman halvemmalla.
Noilla tuloilla tuo 2500/kk tuntuu kyllä aika hurjalta, mutta taloudellisesti hyvä jos tuollaista rallia jaksaa.
Juu,tuo oli yksi oleellinen pointti,ehdit vain ennen minua näköjään.Iso asunto on varmaankin ihan mukava (ehkä),mutten osaa ainakaan itseäni kuvitella onnellisempana isommassa asunnossa.Monet vain tuntuvat ottavat niin suuren asunnon,kuin mihin vain saavat lainan/mihin on varaa.Meistä se on aikakin omituinen lähtökohta.
vielä vielä..hurjaltako kuulosti!Ruokakulut max 300 eur/kk (terveellistä ruokaa,itsetehtyä,marjoja (viimekesältä,poikakin mukana,ihan innoissaan (aluksi)..sen jälkeen käytiin erikseen :),sieniä (ihana harrastus).Leivät teemme itse ja kaikki muutkin.Kudon,neulon,teen liki kaikki vaatteet meille kaikille..no ei ihan sentään,eikä tuo kai hurjasti halvemmaksi tule,kuin kaupasta ostaminen,mutta ihanaa nähdä miehen päällä omatekemiä vaatteita,on niin reippaan näköinen,varsinkin näin talvipakkasilla.
Ehdottamaan naisystävälleni et jos me muutettaiski yksiöön kahestaa asuu. Sanois varmaa et hyvä vitsi...
En voisi koskaan laskelmoida elämääni noin järkevästi ja arvailla mahdollisia hinnan laskuja. Ostimme asunnon elämäntilanteen mukaan eli yhden lapsen kanssa meillä on nyt pieni neliö.
Outoa että jotkut ostavat asuntoja perusteenaan hintakehitys eikä asumisviihtyvyys tai elämäntilanne. Minulle olisi yksin asuessakin 38 neliötä liian pieni saati lapsen ja miehen kanssa!