Kesällä kerran, 70-luvulla, olin yksin interreilaamassa pitkin ja poikin Eurooppaa, vähän alakuloisissa tunnelmissa.
Köpiksessä päätin tutustua arkeologiseen museoon. Hiljaisessa salissa edelläni kulki taideaarteelta toiselle, myös yksikseen, lempeän oloinen tummatukkainen nainen.
Muistan ajatelleeni: Murentukoot vaan vaikka hiekaksi nämä amforat ja uurnat, en surisi niitä hetkeäkään! Kunhan vain saisin laskea käteni tuolle aivan järjettömän kauniisti kaartuvalle uumalle...
Köpiksessä päätin tutustua arkeologiseen museoon. Hiljaisessa salissa edelläni kulki taideaarteelta toiselle, myös yksikseen, lempeän oloinen tummatukkainen nainen.
Muistan ajatelleeni: Murentukoot vaan vaikka hiekaksi nämä amforat ja uurnat, en surisi niitä hetkeäkään! Kunhan vain saisin laskea käteni tuolle aivan järjettömän kauniisti kaartuvalle uumalle...
Vastaukset 1
Vanhimmat
Taidetta voi olla myös visuaalinen näkemys kauneudesta :),mutta ajattelehan, kun tuo kaunis lantionkaari on mullan alla,säilyy silti museoissa jotkut esineet,taulut ym. ajan hampaalta.
Siinä niiden oikeutus! Kuvauksesi oli kyllä viehättävä pikku performanssi. Säilytä se muistoissasi.