Aikomuksenani kenties tilata ilmastointiratkaisu (ilmalämpöpumppu tai LTO) "avaimet käteen" -tyyliin SunAir Oy:ltä T:reelta.
Onko teillä kokemuksia kyseisestä firmasta (asennuksista, teknisistä ratkaisuista ymv.)?
Onko teillä kokemuksia kyseisestä firmasta (asennuksista, teknisistä ratkaisuista ymv.)?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Itse olin saman asian edessä ja harkitsin myös samaa laitetta. Vertailuja tehdessä SunAirin myyntitykki puhui minut melkein ympäri laitteen ylivoimaisuudesta. Asioita johon hän painotti oli ilmastoinnin toimivuus kovillakin pakkasilla kun muut laitteet lakkaavat toimimasta.
Perehdyin asiaan hieman tarkemmin ja tulin siihen tulokseen että laite on liian kallis siihen tekniikkaan johon se perustuu. Ja kilpailevan tuotteen pystyy rakentamaan todella yksinkertaisesti toimimaan samalla lailla. Tosin ei yhtä automaattisesti.
SunAirin kone mainostaa suurta esilämmityskennostoa (oliko jotain yli 5kW) joka minun tapauksesa olisi tarpeeton sillä tarkoitus olisi käyttää lattialämmitysvettä. Sekä kovilla pakkasilla SunAirin kone ei ota kylmää ilmaa ulkoa vaan siellä on automaattinen sulkupelti joka pakkasilla ottaa ilman siitä huoneesta johon kone on sijoitettu.
Päädyin itse Valloxin Ilmava 130:een. Siihen asennetaan mekaaninen sulkupelti pakkasia varten ja korvaava ilma otetaan teknisestä tilasta. Ko. koneen lämmitysvastus on 1kW joka takulla riittää minun asutoon.
Kiinnostaa, jota millä tekninen tila lämmitetään kun korvausilma otetaan sieltä. Miten vesimittari pidetään sulana.
Ettei vain ole kyseessä kieroilmayhde, jonka ilma pitäisi ottaa takan luota? IV-urakoitsija on siis tehnyt kepposen. Talvella tulee pulmia!?
Tarkoitus on ottaa ilmaa ulkoa sekä teknisestä tilasta. Silloin saadaan Ilmava toimimaan samalla lailla kuin SunAir. Erona on ainoastaan se ettei se toimi automatiikalla. Lämmön talteenotto ja raakailman esilämmitys tietenkin toimii entiseen tapaan. Vesimittarin jäätymistä en pelkää.
Terve Suunnittelija,
Sukulaispariskunta alkaa rakentamaan lähiaikoina ja heillä on tarkoitus rakentaa yhteinen lämpökeskus naapurin kanssa (rakentavat miehen kotitalon viereen).
Etäisyys lämpökeskukseen tulee olemaan noin 70 m ja nyt on sitten herännyt kysymys millä siirtää lämminvesi pannuhuoneesta tähän uuteen taloon.
Vaihtoehtoina on neliputkinen "lämpöelementti" (2x32mm 2x28mm 2x18mm) tai kaksiputkinen elementti ja siihen sitten liitettäisiin lämmönvaihdin.
Onko sinulla näkemystä kuinka tuo kannattaisi toteuttaa.
Ei minun koneeni ainakaan ota missään tilanteessa ilmaa teknisestä tilasta. Käsittääkseni tuloilmapuhallin pysäytetään, mikäli lämmönvaihdin menee pakkaselle (termostaatti).
Kiertoilma taas toimiin niin että, kiertoilma kanava ottaa ilman takan päältä ja se sekoitetaan huoneiden tuloilmaan.
Kesätalvi automatiikka huoletii taas siitä, että lämmintä tuloilmaa (termostaatti) ei enään lämmitetä lämmmönvaitimen kennolla, vaan se ohitetaan.
Miksi valitsit jälkilämmityksen sähköllä, jos sinulla kerran on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä? Minun koneessani on vesikietoinen jälkilämmityspatteri (termostaatti) ja sen koko on huomattavasti suurempi kuin kilpailijoilla ja se on hyvä varsinkin jos käyttää matalampi lämpöistä lattiapiirin vettä.
Koneen pysähtyminen pakkasella onkin ainoa ongelma johon teknisen tilan ilmaa aionkin käyttää. SunAirin koneessa on automatiikka joka toimii juuri näin vältääkseen lämmönvaihtimen jäätymistä.
Yleisin toimintamalli ilmastointikoneissa on sammuuttaa puhaltimet jäätymisen välttämiseksi, mutta ongelmahan on siinä että jos puhallin sammuu niin sammuu myös ilmastointi.
Jäätyminen tapahtuu tilanteessa kun ulko- ja sisäilma aiheuttaa kastepisteen kennoon ja lämpötilan laskiessa kennoon kondensoitunut vesi jäätyy.
Jälkilämmityspatteri teho varsinkin lattialämmityksen paluuvedellä riippuu suuresti virtaamasta ja jos virtaumaa nostetaan suuremman kennon tehontarpeeseen samalla lattian lämpökin nousee. Joten suuren kennon hyöty on marginaalinen lattialämmössä. Asia on aivan eri jos patterille on oma suntti ja ohjauspiiri.
Oletko nyt ihan varma että tiedät mistä puhut?
Minulla on 450-MX-PO ja siinä jäätymisen esto pysäyttää pelkän tulopuhaltimen, jolloin kone toimii pelkkänä poistokoneena kunnes kenno on lämminnyt, niin paljon että tulopuhallin taas käynnistetään... Ei sinne kyllä missään vaiheessa oteta ilmaa teknisestä tilasta. Ei koneesta ole edes mitään ylimääräistähormia tekniseen tilaan... paitsi ihan tavallinen poistoilmahormi...
Miksi käyttäisit lattialämmityksen paluuvettä jälkilämmityspatterissa... sehän on vielä kylmempää kuin menovesi? Parasta olisi ottaa omasta piiristä esim 60 asteista vettä jälkilämmityspatterille... termostaattihan tuleekin sitten jo patterin mukana.
Olen sähkösuunnittelija mutta vastaan silti jotain. Tuollainen investointi on aika järeän luokan kaikkineen, joten kannattaa tehdä normaali investointilaskenta.
Kaksiputkisen vaatima lisälämmönvaihdin tuossa tapauksessa maksaa aika paljon. Neliputkinen on yksinkertaisempi. Vähempi vanhenevia vehkeitä. Helpompi korjata sitten joskus.
Mikä lämmönlähde? Jos on "ilmaislämpöä" kenties omalla puulla voi vähän törsätä häviöitten kanssa. Jos on öljyä tai maakaasua pitää olla hyvät vehkeet. Hyötysuhteet varsinkin pitää olla kunnossa.
Minä tekisin varmaankin sen neliputkisen kaikissa tapauksissa. Päästään yksillä säätölaitteillakin.
Ja käyttäisin rahaa maaputken lämmöneristeisiin enempi.
Mika. Vastaa nyt montako litraa sekunnissa kovalla pakkasella teknisestä tilasta otetaan ilmaa! Mistä sitä tulee tilalle? Ja miten niin et pelkää vesimittarin jäätymistä?
Tavallinen teknisen tilan tuuletus on jotain kolme litraa sekunnissa ulkoa (mikä on hölmöä tuokin kun on myös tulokanava lähellä). Lämmitys tuollaisissa tiloissa on usein 300-400W ja tehon kanssa on tarkkaa pakkasilma takia. Jos vuotoilmojen takia menee vaikka 10 litraa sekunnissa ulkoa teknisen tilan kautta huoneistoon ollaan ns. kusessa kun on ensimmäinen kova pakkanen.
Jos otat sieltä tavalliset tuloilmavirrat vaikka 50 litraa sekunnissa, niin jäätyy varmasti ja nopeasti. Siis jäätyy muutamassa minuutissa kaikki ja vesimittari on jäässä tunnissa ja vettä teknisessä komerossa kattoon asti kolmessa tunnissa. En minä tätä tässä huvikseni enää kirjoita.
Jos homma on tarkoitus hoitaa jotenkin toisin täydellä teknisellä ymmärryksellä olen pahoillani. Mutta jos olet tekemässä niinkuin pahasti epäilen lopeta heti. Annat sitten etukäteen säästyneet korjausrahat (10000-50000 euroa) vaikka johonkin lahjoitukseen. Tai vaikka 10% noista. Sekin olisi vielä kohtuullista.
...perustuu SunAirin jäätymisen esto? Kone maksaa monta tonnia enemmän ja sitä mainostetaa ainoaksi jäätymisvapaaksi tai se ei pysähdy kovillakaan pakkasilla. Ei siinä ole muuta eroa kuin kovilla pakkasilla otetaan ilmaa muualta kuin ulkoa. Korjaa jos olen väärässä.
Talooni tulee LPM:n PKL-112L kaukolämpökeskus. Mistä saat kuumempaa vettä kuin lattialämmityskseen oleva kun siinä ei ole piirejä kuin kaksi? Kolmepiirinen keskus on taas huomattavasti kalliimpi. Ylimääräisen piirin rakentaminen taas pelkästään ilmastoinnille ei taida olla järkevää?
Mistä ilma tulee sinne tekniseen tilaan? Siis silloin kun pelti on käännetty asentoon, jossa ilma otetaan "sisältä" teknisestä tilasta. Jos tila on tiivis riittää ilmaa pari sekuntia.
Jos tila on EI-15 (sähkökeskus siellä), ei siellä saa olla rakoja huoneistoon, josta vedettäisiin kierotilmaa teknisen tilan kautta takaisin koneen läpi huoneistoon.
Jos kuvittelet, että tila jotenkin pystyy lämmittämään kymmeniä litroja sekunnissa ollaan hakoteillä. Jälkilämmitys koneen sisällä ei auta, jos ilma tulee oven raosta ulkoa tai jostain venttiilistä ulkoa.
Siis tulee kaukolämpö. Onko lämmityksen laskijalla ollut tiedossa teknisen tilan ilmamäärät? Siellä pitää olla patteri, joka antaa monta kilovattia tehoa jos vedät pakkasilmaa 30-60 litraa sekunnissa ulkoa koneelle.
Olet ehkä oikeassa.Tekniseen tilaan tulee raikasilmaventtiili ulos ja tilaan tulee kyllä sähkökeskuskin joten saako tilaan edes laittaa venttiiliä? Joka tapauksessa aion kokeilumielessä kokeilla kyseistä ratkaisua. Tilaan on ehkä laitettava lisälämmitin ja prosessia on valvottava tarkkaankin ainakin alkuaikoina jotta tila ei jäähdy liikaa. Valloxin koneeseen on kaupallinenkin ratkaisu (MUH-1000 tuloilmanlämmitin) jäätymisen estämiseksi. Tilassa on lattialämmitys sekä luonnollisesti kaukolämpökeskus lämmittämässä tilaa.
Tässä tulevan pakkasilman lämmitysteholle ohje.
Mitoitetaan -30 asteen pakkaselle. Jos pidetään normaalia huonelämpötilaa tavoitteena on lämpötilaero 50 astetta.
Yksi kuutio ilmaa sekunnissa vaatii tehoa 1280W astetta kohti. Eli 50 astetta vaatii tehoa 64000W. Siis 64 kW. Omakotitalon ilmanvaihto on suuruusluokassa 50-100 litraa sekunnissa eli 0,05-0,1 m3/s. Tarvitset sinne tekniseen tilaan lämmittimen jonka teho on jopa 6,4 kW.
Kuka muuten maksaa kaukolämpövehkeet jos tulee pakkasilla häiriö kunnan jakeluun ja ilmastointi vetää liittymän ja siirtimen jäähän umpijäähän?
Lopeta tuo hölmöily!
Mitä muuten teet LTO-vehkeillä jos tuloilma lämmitetään ennen LTO-kennoa lähes 20-asteiseksi.
sillä esilämmittämisellä ole tarkoitus lämmittää ilmaa huoneenlämpöiseksi. Tarkoitushan on että ilmastointi ei pysähtyisi kovillakkaan pakkasilla. Tietenkin virtausta täytyy pienentää pakkasaikaan. Virtaus normaalioloissa on 43l/s ja pakkasella 18l/s (Valloxin käyttöohjeesta 160 neliöiselle talolle).
Oletus: Kovimpaan pakkasaikaan tekninen tila on kuumimillaan (oletus yli 30 astetta) ja jos tilaa jäähdytetään ottamalla lämmintä ilmaa raakailman sekaan saaden ilmastointi toimimaan katkeamatta ja teknisen tilan lämmön laskematta liian alas. Mikä menee väärin? Aluksi aion testata asiaa valvotuissa oloissa ja myöhemmin rakennan toiminnon automaattisesksi (PID-säädin).
Hyvä on sitten. Asennat siis hyvät säätimet.
Pakkasella otat 18 litraa sekunnissa pakkasilmaa tekniseen tilaan. Huoneen lämmityksen lisätarve on 1,1 kW. Tavallisen teknisen tilan tehontarve on tuon päälle lisäksi 0,4 kW. Onko lattialämmityksen teho -30 asteessa 1,5 kW? Onko termostaatilla vai käsisäädöllä?
Kaukolämpölaite kyllä valskaa satojakin vatteja jos eristeet on asennettu huonosti mutta ei kilovattia.
Mitä jos pakkasilla tulee tupa täyteen vieraita. Ja tarvitset tehostettua ilmanvaihtoa? Onko estetty kaikin tavoin ettei joku ruuvaa ilmastointia liikaa? Entä tuleva ostaja? Miten selität asian jotta pakkasilla pitää tehdä lukuisia asioita.
Onko rakennusviranomainen tarkistanut suunnitelmat? Mitä mieltä itse LVI-suunnittelija lattialämmityksen mitoituksesta ja konsulttivastuuasioista. Onko sovittu, että konsulttivastuu on vain suunnittelupalkkioon asti? Ei korvaa silloin yhtään mitään. Saat korvauksia muutaman prosentin verran vahingoista (jos ei tuo ole ihan kotikutoinen idea) ja vakuutusyhtiön nörtit kyllä huomaavat, että törkeä tuottamushan tuo. Tutkivat kyllä alkuperäisen suunnitelmankin konsulttivastuun varalta. Ei korvata siis mitään.
Olen muuten ennenkin tehnyt ennustuksia jotka toteutuvat varmasti. Ennuste sinulle: Jäättyy aivan varmasti. Kysy vaikka mistä ropelihattuisten toimistosta. Saat ottaa kopiot näistä hätähuudoista mukaan ihan vapaasti.
Meptekin kotimainen malli joku 280 muistaakseni voidaan varustaa valokennoanturilla. Valon lähteellä ja anturilla katsotaan kennon huurtuvalla puolella onko huurretta. Jos on niin sulatetaan pysäyttämällä tulopuhallin ja poistoilma sulattaa kennon. Konetta voi käyttää -50 pakkasessa (ovat kokeilleet jossain napapiirin pohjoispuolella muistaakseni) täydellä teholla.
Huurtumista ei välttämättä synny pitkilläkään käyntijaksoilla vaikka tavallisessa ohjaustavassa on pakko noin olettaa, jos ilman lämpö kennolla laskee pakkasen puolelle. Tavallisessa koneessa pysäytetään useimmiten vain varmuuden vuoksi. Tosin Meptekin Iltoflex 400 koneessa ainakin seurataan sitä, onko tiivistyvää kosteutta. Kosteudelle on siis anturi kennossa. Jossain -10...-15 tietämissä alkaa pätkiä usein aika taajaan. Siis tulo hiljenee ja kuluu pari minuuttia ja taas käynnistyy.
Tuo pätkiminen muuten tarkoittaa sitä, että tuloilmaa vedetään raakana rakennukseen jostain rakosista. Ilma tulee siis pakkasilmana sisälle ja LTO:n kokonaishyötysuhteet menevät huonoon suuntaan. Lämmityksen mitoitus jos on kovin tiukka voisi teoriassa tulla jotain ongelmiakin, kun on kuviteltu ilman tulevan lämmitettynä sisälle.
eipä niillä suuremmin lämpötaloudellista merkitystä ainakaan ole, mutta kyllähän niilläkin tietysti ilma liikkuu jotenkuten.
Minulla on Iltoflex 400. Ei se mikään tekniikan riemuvoitto ole, mutta tuontitavarana sen laatu on vallan mainio verrattuna noihin kotimaisiin Meptekin valmisteisiin. Naapurilla on se 280 tai jotain.
Kyseinen kappale on naapurilla ns. maanantaipäiväkappale. Siinä on vieläkin lämpömittarit ristissä, toinen lämpömittari vieläpä pimeänä ja kesä-talvipellin kapillarianturi oli poistokanavassa. Siirrettiin se tulokanavaan, kun talo meinasi jäätyä viime syksynä. Siinä yhteydessä tuli se valokennokin tutuksi.
Koneessa on hyvät raamit, jos vain kokoonpanijat osaisivat kasata. Kai ne jo osaavat. Hankintavaiheessa se oli ensimmäisiä kyseistä mallia.