Onko jossain oikeaa tietoa varaavuuden vaikutusmekanismista lämpötalouteen? Jotain käppyröitä tai taulukoita tarkoitan tässä. En mielikuvaharjoitteua.
Lämpöhäviölaskennassa on käytettävissä vain rakenteen lämmönläpäisykerroin ja lämpötilaero. Jos rakenne on varaava tarkoittaa se vain sitä, että rakenteen lämpö seuraa viivellä ulkolämpötilaa, jos sisäpuolella on vakiolämpö. Jos viive on ääretön (vertaa maaperään), niin rakenteen keskikohdassa pysyisi noin 11 asteen lämpötila kesät talvet eli puolet lämpötilojen keskimääräisestä erosta. "Varaavuus" olisi tuossa tilanteessa maksimissaan. Viive ei voi olla oikeasti tunteja enempää. Kovan muutaman tunnin pakkaspiikin tullen rakenne leikkaa oikeasti joitakin asteita piikistä, mutta vastaavasti lämpenee hitaammin kelin lauhtuessa. Mistä tulee lämmönsäästö tuossa?
Lämpöhäviölaskennassa on käytettävissä vain rakenteen lämmönläpäisykerroin ja lämpötilaero. Jos rakenne on varaava tarkoittaa se vain sitä, että rakenteen lämpö seuraa viivellä ulkolämpötilaa, jos sisäpuolella on vakiolämpö. Jos viive on ääretön (vertaa maaperään), niin rakenteen keskikohdassa pysyisi noin 11 asteen lämpötila kesät talvet eli puolet lämpötilojen keskimääräisestä erosta. "Varaavuus" olisi tuossa tilanteessa maksimissaan. Viive ei voi olla oikeasti tunteja enempää. Kovan muutaman tunnin pakkaspiikin tullen rakenne leikkaa oikeasti joitakin asteita piikistä, mutta vastaavasti lämpenee hitaammin kelin lauhtuessa. Mistä tulee lämmönsäästö tuossa?
Vastaukset 21
Vanhimmat
pitkälle pelkillä lämpökuormilla. Esimerkiksi, auringosta ja ihmisistä tulee lämpöä joka varastoituu ja purkaantuu hitaasti.
Katso vaikka tästä s.3: http://www.priimakivitalot.fi/data.php/200509/091073200509121324_RT_Harkkotuotteet.pdf
Pätee yhtälailla hirsitaloihin. Tosin sisältä eristäminen heikentänee varauskykyä jonkin verran
Tarkentaisitko miten eristeharkon ja hirren varaavuus pätee keskenään?
harkolla varauskyky on 40 yksikköä kun se hirrellä on 30 yksikköä. Hyvä yhdistelmä on mielestäni matalaenergiaharkosta tehty kellarillinen hirsitalo, jolloin varaavia betonilaattoja on jo kaksi.
A theoretical thermal capacity based on standards is used in the calculations to describe the capacity of the structures to store heat. The house solutions are divided into three mass classes according to the RET calculation method. In masonry houses the effective thermal capacity is 40 Wh/(m³K), in the log house 30 Wh/(m³K) and in the wooden houses 20 Wh/(m³K). However, the concrete floor slab increases the thermal capacity significantly regardless of the wall construction. In masonry houses the partition wall blocks and the roof slab increase the thermal capacity.
http://www.kevytsoraharkko.fi/files/files/05Low-energy block house-080905.doc
Linkistä ei aukea kuin wordpad tyhjä sivu. Toistaiseksi en ole saanut muuta irti kuin että varaavuutta on tietty vattituntimäärä rakenteen massan kuutiometriä ja astetta kohti. Tuo ei ole uutta. Kysymys kuuluu jotta miten varaavuus vaikuttaa lämpötalouteen. Jos rakenteen massassa on lämpötilan vaihtelussa viivettä se ei vielä tarkoita keskimääräisen lämpövuon suhteen yhtään mitään.
Mistä tulee säästö? Sisäpuolisissa massoissa nopeat lämpökuormitukset toki varautuvat eikä pidä nopeasti tuulettaa pihalle, mutta tavallisille lämpöpiikkikuormille riittää mikä tahansa tavallinen rakennekin. Ei meillä ole ainakaan lämpöpiikkejä joita pitäisi erityisesti harakoille tuulettaa. Rakenne on tavallinen puutalorakenne betonilaatalla.
ehkä sulla on vaan hidas linja
Kuutio puuta ei varaa lähestulkoonkaan sitä määrää energiaa, minkä varaa kuutio kiveä.
Mitä tulee varaamiseen ulkoseiniin, niin olen kyllä vähän epäileväinen sen hyödystä. Jos lämpövarataan ulkoseinään, niin eikö varaus purkaudu enemmänkin ulospäin, kuin huoneeseen? Energian kulkusuuntahan lämpimästä kylmempään.
Mahtaako vanhempi suunittelija olla ihan mitä luulee olevansa. Olisko vanhempi kaavailija parempi?
Voi olla tietenkin niinkin, että tähän asiaan ei ole edellisen älyn jättiläisen kommenttia parempia vastauksia olemassakaan. On vain mielikuvia, tunnelmaa, tunnetta ja uskoa. Jos joku sitten oikeasti haluaisi saada oikeita käppyröitä tai taulukoita, niin sitten vedetään herneitä henkeen asti.
Nämähän pitäisi olla täysin sun juttuja. Jos vanhempi suunittelija termille on katetta?
Mitä vasara maksaa ? ja mitä sillä tehdään?
Nimim.Kirvesmies.
Sinun juttusi vasta ovatkin rakentavia ja avartavia. Hanki elämä, kuten sanottiin ennewanhaan.
Vaikuttaa sanailunne vähän siltä että nyt meni kyllä se herne nenään vanhemmalta suunnittelijalta... ootko käynyt jo saunassa, otitko olutta?
Minä kaipaan vastauksia aloittamaani asiaan.
Nämä metaviestittäjät ovat jääneet ilman naista lauantai-iltana kuten tähänkin asti ja etsivät tumputuksen jälkeen helpotusta turhautumiseensa kommentoimalla aivan muuta kuin asiaa. Eikö tahmakourien palstoilta löydy vertaisseuraa?
huomaa sisä ja ulkoläpötilojen kosteusprosentti. lämmönön nollapiste ja ilmankastepiste liikkuu jonkin verran ulkoseinärakenteessa. Kuitenkin se pysyttelee oikein tehdyssä seinässä ulkokuoren lähellä. Hitaammin lämpeneminen johtuu ilman lauhtuessa ilmankosteudesta.(ainekosteus ja ilmankosteus) ja tasoittyminen. Jos sisällä on vakio lämpötila niin rakenne seuraa sisälämpötilaa ja varaa lämpöä, koska ilma liikkuu aina lämpimästä kylmän suuntaan. Lisää tietoa ja käppyröitä rakennusfysiikan perusteet ja sovellutukset. (Unto Siikanen
Tuossa viitataan hirsirakenteen toimimisesta lämmönvaihtimena.
http://www.tkk.fi/Yksikot/Talo/projektit/liite4.htm
saavutetaan kuitenkin tiiviydellä.
energiaa tarjolla. Tällainenkin näkökohta
Lisälämmitysmuotona on vielä mainittava massavaraajat, jotka yhdessä sähkölämmittimien kanssa muodostavat hyvän lämmitysjärjestelmän. Massavaraajiin varataan edullisen yöenergian aikana lämpöä, joka sitten puretaan päiväsaikaan. Massavaraajissa on myös erittäin suuri terminen hitaus mikä vaatii muilta sähkölämmittimiltä hyvät säätöominaisuudet. Muista lämmittimistä riippumatta ei voi välttää sitä tosiasiaa, että massavaraaja päivän ensimmäisinä tunteina kohottaa huoneessa selvästi lämpötilaa, joka kuitenkin tasaantuu ajan myötä.
On muistettava myös, ettei yksikään varaava lämmitin säästä energiaa vaan päinvastoin. Mutta niin kauan kuin edullista yöenergiaa voidaan näillä lämmittimillä siirtää käytettäväksi kalliimman energian aikana säästetään selvää rahaa. Energiaystävällisin ratkaisu on kuitenkin vanha kunnon sähköpatteri nykyaikaisella elektronisella termostaatilla.
VTT on tutkinut asunnon varaavuutta. Tavallisen puurakenteisen talon lämpötila painuu kovalla pakasella nollaan noin vuorokaudessa ja massiivirakenteisessa kivitalossa tähän menee viikko.
Joissakin lähteissä massiivisen kivitalon on väitetty säästävän lämmityiskuluissa 5% ja perusteluna on se että satunnainen ylilämmitys, kuten kevätaurinko, ei nosta huoneen lämpötilaa kovin paljon, vaan se varautuu rakenteisiin ja purkautuu siltä pidemmällä ajalla takaisin huoneisiin.
"Tavallisen puurakenteisen talon lämpötila painuu kovalla pakasella nollaan noin vuorokaudessa ja massiivirakenteisessa kivitalossa tähän menee viikko."
Missä hyöty? Ei siellä kylmenevässä kivitalossakaan mukava ole asustella viikkoa ja sitten vielä toinen viikko kärvistellä ennenkuin saa torpan uuelleen lämpimäksi.
se hyöty tulee lämmitysmuodossa. Eli alun otsikko oli varaavuus eli massiivi rakenne varaa lämpöä kuten hirsi tai kivi.
Eli kun poltat päivällä/illalla tai joskus muuten puita pesässä niin massa varaa lämmön itseensä ja luovuttaa sitä pikkuhiljaa.
Puulämmityksen ongelma on ollut iät ja ajat suuri lämpöteho pienessä ajassa. Asuinkäytössä parempi olisi pienempi lämpöteho pidemmällä aikavälillä.
Asuinkäytössä kaikkien vesi ym. massavaraajien perusperiaate on tämä eli hetkellinen suuri lämpö/energiateho varastoidaan johonkin ja sen jälkeen sitä käytetään pikkuhiljaa asuintilojen lämmittämiseen.
Esim yö-sähkö perustuu myös tähän yöllä sähkö on halvempaa jolloin varaajat ladataan halvalla sähköllä ja päivällä käytetään.
Eli siis tästä voimme päätellä mihin perustuu massiivirakenteisen talon energia kulutus. Ja tästä voimme myös päätellä miksi esimerkiksi hirsi/kivitalo suoralla sähkölämmityksellä ei ehkä ole se paras vaihtoehto.
Tuosta seuraa myös että varaava takka on väärä lämmönlähde hirsitalossa. Sehän luovuttaa lämpönsä jopa 48 tunnin aikana. Kamiinatyyppiset pikatulisijat ovat hyviä hirsitalon lämmittäjiä. Niillä nostetaan nopeasti lämpö 36 asteeseen, jolloin hirsi varaa ylilämpöä. Lämpö laskee tuosta sitten kymmenien tuntien aikana 16 asteeseen, jota moni pitää hyvänä linkin mukaan ainakin. 20 asteen vaihtelu tosiaan hyödyntää varaavuutta aivan varmasti.
Väärä päätelmä on, että varaava takka on huono lämmönlähde hirsitalossa.
Tapahtuuhan niin, että jos sisäilman( ja hirsiseinän) lämpötila laskeen niin takan ja sen lämpötilaero kasvaa ja siten takan lämmönluovutus myös kasvaa joten se pyrkii myös tasaamaan lämpöä.
Aivan nopeisiin ulkoilman vaihteluihin systeemi ei kylläkään pysty reagoimaan, mutta suht hyvin kuitenkin.
Varaavaa tulisijaa on paras yleensä lämmittää pari kertaa vuorokaudessa koska silloin pystyy puolenkin päivän vaihteluihin reagoimaan.