Mitä järkeä on opiskella datanomiksi? Niistä on ylitarjontaa eivätkä yritykset edes halua niitä vaan vielä kouluttautuneempia.
IT-Alalla on ylitarjontaa kaikista ja jos hakee töitä niin yhtä paikkaa kohden on 400 hakijaa. Minusta ei ole mitään järkeä edes ajatellakkaan datanomin kouluksen hankkimista.
IT-Alalla on ylitarjontaa kaikista ja jos hakee töitä niin yhtä paikkaa kohden on 400 hakijaa. Minusta ei ole mitään järkeä edes ajatellakkaan datanomin kouluksen hankkimista.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mitä järkeä on opiskella yhtään miksikään? Ei niitä töitä kuitenkaan papereilla saa, jos suhteet puuttuu. Jos ei ole suhteita, niin on ihan sama mitkä paperit sinulla on -> töitä ei tipu. Poikkeuksena ehkä lääkärit.
Toisaalta huippuosaamisella saa kyllä töitä, mutta sitä erikoisosaamista ei yhdestäkään koulusta saa.
Paitsi jos vaikka kouluttaudut automaatioasentajaksi niin heti on töitä jos hoidat koulusi kunolla. Ainakin etelä-suomessa.
Ei tarvi suhteita muita kun koulun opet.
eli kannattaako lukea ollenkaan mitään.
Kannattaa muuttaa lähimmälle suolle asustelemaan kuitaten samalla sossusta maksimituet. Ei tässä jäisessä paskaläävässä kannata kuin muiden tuella eläminen. Rupea poliitikoksi ja tee itsestäsi diktaattori poikkeuslailla.
Datanomikoulutus sai vähän huonon maineen siinä vaiheessa, kun opetushallitus päätti suuressa viisaudessaan avata portit peruskoulupohjaiselle linjalle. Vanhan koulukunnan datanomit ovat nykyään yhä edelleen kovassa kurssissa, johtuen siitä, että he ovat jo asemansa ja osaamisensa ansainneet yrityksissä.
Mitä tuohon korkeakoulututkintoon tulee, niin eipä se sitä osaamista ja kielitaitoa takaa. Kaikenlaista tässä on itsekin tullut nähtyä, ja esiintymisvalmius on monelle kova paikka yhä edelleen.
Nykyään kuitenkin on todella hankala vaihtaa työpaikkaa, tai ylipäätään edes hakea, mikäli ei ole korkeakoulututkintoa. Siksipä sitä olen itsekin miettinyt jatkokouluttautumista.
Lasketko muuten AMK-insinöörin tutkinnon korkeakoulututkinnoksi?
Peruskoulupohjalta on IT-alalla ihan hyvä lukea datanomiksi ja jatkaa siitä sitten eteenpäin esim. insinööriksi. Eiköhän esim. kesätöitä saa helpommin jos on datanomi ja insinööriopiskelija kuin pelkkä insinööriopiskelija.
Lukion oppeja ei alalla tarvita. Insinööriksi lukiessa voi matematiikka tuottaa vaikeuksia jollei ole lukiota käynyt, mutta itse työssä sitä matematiikkaa ei enää käytännössä ollenkaan tarvita.
"Lukion oppeja ei alalla tarvita" - noh, tuohon voisi sanoa, että kielitaitoa tarvitaan yhtä lailla kuin koodaustaitoakin. Ja kielitaitoon kuuluu yhtä lailla kirjallisen materiaalin tuottaminen, suomeksikin :)
Eli siinä mielessä hieman puollan tuota lukion tarpeellisuutta. Myönnettävää on, että ei se lukiokaan automaattisesti suo kielellisiä lahjoja. Ne pitää opiskella ja ansaita, kuten kaikki muukin.
ite oon käyny tietojenkäsittelyn ammattitutkinnon suuntautumisena ohjelmointi, kesti vähän alle 2 vuotta. viime vuonna valmistuin siitä. ei ole niin arvostettu kuin datanomi mutta nykypäivänä on huomattu että se on parempi käytännön tasolla kun siinä ei ole sitä kaupallista puolta niin paljo ku datanomin koulutuksessa. oon ollu sen jälkee opettajan sijaisena 22 euroa/h, atk-tukihenkilö puolet huonommalla palkalla, ja nyt alkaa uusi työ vakihommana atk-suunnittelija/tukihenkilönä... oon ollu ihan tyytyväinen vaikkei tuon kummosempi oo oma koulutuspohja. peruskoulusta suoraan töihin -90 luvulla. ja eka tietokone itelle 2002 vuonna.