Haluan pois avoliitosta jossa mies menee kuten haluaa ja ryyppää suurimman osan viikosta, vähintään viikonlopun. Mies sanoi joskus ettei hänen kanssaan tarvi olla jos tuntee pilaavansa elämänsä, mutta lapsi (5kk) ei lähde minnekkään kotoaan. Ja minähän en lasta hänelle jätä, kun baarissa istuminen kiinnosti silloinkin enemmän kun olin kotona kuumeessa yksin lapsen kanssa. Pitääkö minun karata miehen ollessa töissä/baarissa vai kuinka olisi viisainta tehdä? Kuinka muuten pääsen täältä lähtemään? Hänen mukaansa hänellä sama oikeus lähteä lapsen kanssa minne haluaa. Mitä ihmettä tekisin?
Jos isä ei suostu
hauan pois
201234
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Taitaa mies vain uhota tuolla lapsen viennillä,tuntuu olevan aika yleinen reaktio miehillä jos ero otetaan puheeksi.En tiedä miten sun kannattas lähteä sieltä,itse tunnet miehen ja keksit mikä on paras tapa,jos väkivaltaisesta miehestä kyse niin silloin varmaan itse lähtisin "salaa"etukäteen ilmottamatta ja järjestäisin kaikki käytönnön asiat valmiiksi,kuten mihin menisin lapsen kans ym.
haluat erota, niin olen myös sitä mieltä (koska miehesi uhkailee sinua lapsen viemisellä yms) että järjestä asunto itsellesi ja lapsellesi ensin. Jos mahdollista niin vaikka jonkun sukulaisen luota väliaikaisesti.
Sitten kun olet saanut asunnon hankittua, niin ota yhteyttä lastenvalvojaan, niin saat tapaamisasiat sovittua. Kännipäissään olevalle isälle ei lasta ainakaan pidä jättää. Ja jos on riski, että lapsi jää oman onnensa nojaan, kun isää kiinnostaa enemmän ryyppääminen kuin lapsen (tai vielä vauvan tässä tapauksessa) asianmukainen hoito, niin ei pidä jättää isälle, josta ei voi olla varma, miten kykenee lasta hoitamaan.
Asiat kyllä järjestyvät, kun suunnittelet etukäteen ja alat toteuttamaan. Asuntohakemusta vain tekemään ja hyvät perustelut siihen. Asunnon saa helpommin, jos on kokonaan ilman asuntoa, eli jos ensin lähdet ja sitten pistät hakemuksen, että olet asunnoton.
on se kumma,äitihän nimenomaan haluaa olla äiti ja vaimo,minkä ihmeen takia pitäisi alkaa kieroilemaan "kypsynyttä" isää vastaan? Eikös joskus isät olleet sotimassa ja äidit hoiti talon eläimineen ja myös lapset? Kyllä se äijä aikansa ottaa ,että tulee järki mukaan,mites käyttäydyt ukkoas kohtaan? Vittuiletko ehkä tietämättäsi. Puhukaa nyt ihmeessä keskenänne tilanteesta,älä sinäkään "leiki sankariäitiä kun ei sellaisia olekkaan". Älä lähde näiden tyhmien "NYKYNAISTEN" oppiin,silloin on kaikilla vielä enemmän ongelmia,puhumalla ukon kanssa vaikka sitten kaljapullo kädessä,tulee parempi lopputulos teille kaikille,siitä olen vakuuttunut. Älä usko TANTTOJA ovat suojatyön tekijä porukkaa ja loppuu niiden neuvot ja touhut alle 5 vuoden Suomessa,erityishuolto tulee jatkumaan mutta tuskin kuulut siihen ryhmään. MIETI ja PUHU MIEHES KANSSA. LUKEKAA TÄMÄ YHDESSÄ ! T: KOKENUT,MONET ASIAT. Niin ne asiat alkaa luistaan,parempaan suuntaan. Ilman SOSSUTANTTOJA,ja sen sitten tulet huomaamaan,sotkevat asioita entisestään,jos sille tielle sitten lähdet,onhan niinkin joskus pakko tehdä jos ei tavat parane,tunsit ukon ennestään. Voi olla ohimenevää.
Jutteleppa sinäkin asioista järkevästi humalaisen tai sammuneen kanssa. Mahtaa olla järkevät keskustelut tiedossa. Asiat varmaan järjestyvät känniläisen kanssa neuvotellessa. Kyllä äidillä on oikeus ja velvollisuuskin hakea apua perheen ongelmiin ellei isä siihen kykene kännäämiseltään tai muilta ongelmiltaan.
Jostain sitä apua äidin on saatava, että jaksaa vaikka sitten yksin eteenpäin. Kännistä äijääkö hänen pitäisi paapoa lapsen ja itsensä hyvinvoinnin kustannuksella.
Isällähän ei tietenkään ole mitään ongelmaa, omasta mielestään, kun ei ole minkäänlaista apua yrittänytkään hakea.
Lakatkaa naiset paapomasta näitä luuseriäijiä, jotka eivät pysty edes omasta jälkikasvustaan huolehtimaan asianmukaisesti.
Eivät edes omaa lastaan ajattele, eivätkä törkeää käytöstään muita perheenjäseniä kohtaan.
Mitä helvetin sankariäitiä siinä nyt leikittäisi, kun on täysi työ selvitä omasta elämästään ja huolehtia lapsestaan, kun luuseri makaa kotona kännipäissään ja pistää asiat paskaksi.
Naisessa on sentään MUNAA, kun huolehtii asioista mihin "mies" ei kykene eikä edes halua kyetä.
Jättäkää tällaisten ressukoiden katkerien miesparkojen vikinät omaan arvoonsa, olisivat silloin hoitaneet asiansa, kun niiden aika oli.
Ja ohimenevää varmaan onkin, vasta sitten, kun nainen joutuu yksin tekemään ne lopulliset päätökset, kun miehestä ei ole muuhun kuin sikailemaan.
Älkää naiset uhrautuko, kyllä mies sitä osaa hyväkseen käyttää ja tekee mitä lystää, kun se vain sallitaan. Äitihän nimenomaan haluaa olla äiti ja vaimo. Ei sitä kukaan ole kieltänytkään, mutta kun äijä ei halua olla ISÄ ja MIES.
Ottaisi itseään niskasta kiinni, ja hakisi edes apua, mutta ei, on kivempi riekkua kavereitten kanssa baarissa, kuin ottaa vastuuta mistään. Mikäs sen hienompaa kun akka kotona odottaa ja hoitaa kaiken yksin.
Voimia sulle aloittaja, ja hae apua. Tulet saamaan sitä niin paljon kuin tarvitset. Et ole mikään kynnysmatto, johon mies voi pyyhkiä jalkansa. Muista se AINA.
kaksi ihmistä,
miksei siis mahdollisen eron tullessakin,
jos erotilanteessa mukana pieni lapsi.
Sitä suuremmalla syyllä erotilanne on selvitettävä teidän kahden välillä.
Kyllä kait miehesi joskus on selvinkin päin?
Naiiveja neuvojapa annoit itsekin! Huhhuhh.... Puhumalla ukon kanssa vaikka kaljapullo kädessä... Voi Luoja!
Tässä ei selvästikään puhuta enää isyydestä, äitiydestä tai parisuhteesta vaan alkoholismista.
Se on sellainen sairaus, että siihen täytyy ottaa lääkkeiksi aina rivakat otteet. Valitettavan usein se on ero. Silloin on juomarilla ratkaisun paikka: joko menee katkaisuhoitoon ja myöntää ongelmansa tai sitten pistää entistäkin enemmän viinaa kulumaan.
Alkoholisti vetää aina muut mukaansa omaan kurjuuteensa. Itsekkään ihmisen merkki.
muun perheterapeutin kanssa käydä
teidän nuoren perheen (pieni vauva) ongelmia läpi.
Kun olette käyneet tälläiset "perhekeskustelu" istunnot läpi,
niin sopikaa jo siellä yhdessä miehesi kanssa,
kuinka perheenne elämä tulevaisuudessa jatkuu;
yhdessä vai erikseen.
Kannattaa varmasti, ihan jo noin pienen lapsenkin vuoksi.
P.S Miehillekin voi tulla synnytyksen jälkeinen "masennus".......
Vasta sen jälkeen jos kumpikin yhtä itsepäisiä,menkää Perheneuvolaan. Sekin vähän niin ja näin kun ovat kovasti teitä erottamassa,oma lehmä on nillä tänä päivänä jo ojassa.Ajat muuttuvat kun alkaa olla pakkorako tolla sektorilla tässä maassa. Teillä on 5kk ikäinen vauva,se on teille ISO elämänmuutos,ja voi olla kova pala molemille.
Olen pyytänyt, rukoillut, uhkaillut lähtemisellä, puhunut, ollut ymmärtäväinen, ollut vihainen, pitänyt mykkäkoulua, itkenyt ja välillä lähtenyt yöksi vanhempien luo, pyytänyt muita ihmisiä puhumaan hänen kanssaan. Onko niistä mikään auttanut? Ei. Viina vie miestä. Lapsen syntymän jälkeen olisko ollu 2 viikonloppua selvinpäin, usein juo myös viikolla. En halua lapseni näkevän sitä ryyppäämistä. Kohta alkaa itsekkin ymmärtämään asioita ja aistimaan äidin pahanolon. Olenko kaikkeni yrittänyt vai voiko jotakin vielä tehdä?
Kirjoittamisesi perusteella ei sinun kannata yhtään enää jäädä kärsimään, kaikki vaan puhuu lapsen edusta,mutta äiti unohdetaan kokonaan!Se mikä on sinulle parhaaksi on myös lapselle parhaaksi!Jos et keksi itse enää mitä voisit tehdä parisuhteen parantamiseksi niin silloin kannattaa alkaa hoitamaan itseään!Tässä ei puhuta nyt että tarvii kieltää lasta tutustumasta isäänsä!Pitää ottaa kuitenkin huomioon onko isä mahdollisesti kykenevä pitämään lasta turvallisessa ympäristössä!Varmasti olet puhunut ongelmistasi ystävillesi tai vastaaville?Olet luvannut lähteä, joten nyt on aika pitää lupaus ja lähde, asunnon saat pienen lapsen kanssa nopeasti!Jos mies ei kykene maksamaan elatusmaksuja niin saat sen kaupungilta, sosiaalihuololta,perusmaksu on 118.15€!Kyllä tulet pärjäämään ja veikkaan että paremmin kuin nytten!Voit kieltää miestäsi tulemasta alkohoolin alaisena lapsen lähelle ja jos ei oma kielto riitä teet aina ilmoituksen!Tarviit nyt ystävien ja läheisten tukea, ota se vastaan ja katso mikä on SINULLE ja LAPSELLE parhaaksi!
Itse tein juuri päätökse,nyt loppuu tää perhehelvetti.Mies käy baareissa ja on poissa kotoonta päiviä.Kun asiasta sille sanoi,niin vastaus oli tuossa on ovi,mene,mutta lapsi jää tänne.
Siun on katkaistava kierre ja kenenkään ei tarvitse omasta kodista lähteä.Hoida asiat niin,että hänen on muutettava sieltä pois.Ota yhteyttä vaikka sossun lastensuojeluun ja selitä tilanne ja kysy neuvoa,tai mene neuvolaan juttelemaan.
Meillä isäntä lähti edellisen kerran viimeistä kertaa rimpsalle ja enään ei ole kotiin tulemista.Tie ei ole helppo ja katumustakin tulee-vaikka luulee ettei-,mutta lapsen takia asiat saatava kuntoon.
Vaikkei mies olisi alkoholisti,niin jos viina vie miestä,niin siitä ei hyvää seuraa.
Pitää vain luottaa itseensä ja parempaan tulevaisuuteen,sillä se sulla on edessä.Tsemppiä!
Mä taidan olla se joka lähtee, en pystyisi yksin millään maksamaan sitä vuokraa, jota maksamme asunnosta. Taidan pelätä hieman sitä raivokohtausta, jonka mies tulee saamaan. On saanut ennenkin. Ja mietin sitä, mitä oikeuksia sillä on kun meillä on yhteishuoltajuus. Onhan sillä oikeus ottaa lapsi luokseen erojupakan aikana, mutta kun ei siihen voi luottaa juomisen takia.
Nytkin makaa sammuneena pesuhuoneen laattialla...
Mikähän minua vielä pidättelee?
perheneuvolan tai -terapeutin kautta.
Tällä tavoin yhteisesti sopimalla miehesi kanssa
perhe-elämänne jatkosta, saisitte ainakin elää ja asua rauhassa lapsesi kanssa jatkossa eikä tarvitsisi olla jatkuvasti peloissaan ja varuillaan.
Voisit tälläisessä mahdollisessa yksinhuoltaja tilanteessa keskittyä kokonaan lapsesi hoitoon ja huoltoon.
ei muuta kuin alat toimimaan.
Itse katselin aika pitkään asioita ja yritin ymmärtää,mutta ei se välttämättä parane ajan kanssakaan.
SEkä sinä,että lapsesi ansaitsette parempaa.Koeta nyt vaan tehdä päätös ja pysyä sen takana.Se ei ole helppoa,mutta kun päätöksen tekee,niin alkaa ahdistus helpottamaan ja asiat näyttämään valoisilta taas.
Kenekään ei tarvitse toimia toisen ovamattona.
Nyt rupeat toimimaan ja laitat teidän elämän kuntoon.
Eipä siinä ollut naaman vääntämistä ämmällä kun "rakastui uuteen" (joka muuten petti ja jätti =D)
Sinne sai häipyä pois mun kodista. Lasta ei koskaan onnistunut viemään. Nykyäänhän yhteisestä miehen maksamasta asunnosta häädetään mies pois ja lyödään vielä sakkoa ja elatusmaksut päälle, oli syy mikä hyvänsä. Hyi helvetti! Hävetkää! Ja samaa jatkuu vielä 6 vuotta. Ei tarvitse ihmetellä miksi suomityttöjen kiinnostavuus on laskenut.
on vain sinun tapauksessasi ja ehkä jossakin muussakin. Meillä oli niinpäin, että minä maksoin asunnon, kaikki kulut ja usein myös ruuatkin. Mies meni miten halusi omia menojaan. Kunnes tuli stoppi ja kyllästyin. Nykyäänkin olemme silti kohtalaisissa väleissä, koska molemmat pitävät kaikesta huolimatta lapsen etua tärkeimpänä. Lapsen tapaamisista emme ole riidelleet. Mies tapaa silloin kun haluaa, mutta olkoon niin, kunhan edes silloin.
Minä tyydyin vähään ja niin teen edelleenkin, jos lapsen etu ja hyvinvointi sitä vaatii. Typeriin riidanhaastamisiin emme ole kumpikaan lähteneet. Ja lapsi voi hyvin. On hyvä välit isäänsä, vaikkeivät näe niin usein kun tapaamissopimus edellyttäisi. Meitä on moneen junaan. Meillä kyyti on sujuvaa nykyään.
Onko miehesi sellainen että edes pärjäisi lapsen kassa?
Ala puhumaan että haluat vapaa aikaa ja että mies hoitaa pitkiä jaksoja lasta, kun sinä menet vähän humputtelemaan, esimerkiksi koko viikonlopun. Voi olla että ukko häipyy oma-alotteisesti.
Kiermpi temppu olsi se että otat sosiaaliviranomaisiin yhteyttä ja alat kysellä miten sinun tulee toimia. Jos sossuilla valmiiksi tiedossa isän alkoholiongelmat, niin sinulla ei ole mitään vaikeuksia saada huoltajuutta.
Isän oikeudet ovat kyseenalaiset. Lapsellahan ne oikeudet on esim. tavata molempia vanhempiaan! Ei siis niin päin, että vanhemmalla olisi oikeus tavata lasta...
Alkoholin sävyttämä elämäntapa muutoinkin kyseenalaistaa juomarin huoltajaksi pääsyä.
Sinä pääset taatusti turva- tai ensikodin kautta alkuun! Sinne voit mennä mihin aikaan vuorokaudesta vaan. Mutta mikäli mies ei ole väkivaltainen, voisit soittaa niille ensin ja kysyä löytyiskö nukkumapaikkaa äidille ja vauvalle.
Mikäli asuinkunnassasi ei ole turvakotia/ensikotia, ota yhteys sosiaalivirkailijaan. Saat uuden asunnon. Ja tukihenkilön joka auttaa.
älä ainakaan ilmoita sossulle vielä. minulla oli melkein sama ongelma lapsi oli 6kk.ilmoitin sossulle vaika sanoin et älkää soittako isäle muuten mulle tulis todella isot ongelmat! mut ne ei uskonnut!tuli hirveet huudot kun sossu soitti seuravana päivänä isälle ja varas meille molimmile aika!mut se ei mennyt sinne, ekä sossu sanonnut mitään kiinostava!!! ja lisäksi olin silloin TOSI tyhmä, aina kun, me riideltin niin mies meni heti sen mutsin luo puhumaan minusta! heti sen jälkeen hä tuli meille huutaman et jos mä muutan pois niin mä en saa lasta itelleni koska, muka mies sai suomalais passin ja minulla oli ulkomaalainen. niin sen mutsi sanoi et mul ei oo mitään mahdollisuutta... ihme että ukoin! niin sitten jäin asumaan miehen kansa!sitten päätin mennä juristin luo, koska voimat ei enää rittänyt hoitaman lasta. kerroin koko asia ja ihme hän vähän nauroi mun jutulle =) sitten menin suoraan kinteistölle ja pyysin sieltä asuntoa ja sain sen melkein heti! nyt olmme todella onnelisiä lapsen kaa! kannata heti hakea asuntoa jos siltä tuntu eikä, jäädä odotteleman niinku minä tein
lähdin 4 vuotta sitten huonosta, väkivaltaisesta suhteesta salaa. hommasin asunnon ja muutin pois. tunsin koko ajan hirveätä pelkoa! asuimme samalla paikkakunnalla. jouduimme / pääsimme turvakotiin viikoksi jossain vaiheessa. tuli erinlaisia uhkauksia ja mies tuli myös käymään mikä johti pahoinpitelyyn. nyt tosta on 4 vuotta. antasin sulle ohjeen että lähde jos siltä tuntuu, toivottavasti sulla on joku luottoihminen olemassa. minä olen nyt hakemassa yksinhuoltajuutta. saattaa joutua vielä yhden sodan läpi käymään. älä vaivu sen miehes mukana siihen mihin se sua vetää. mieti lapsia ja itseäsi, sulla on voimia (vaikka välillä tuntuu toisin). usko ja luota ittees ja omiin tunteisiin, ihan varmasti se miehes yrittää jollain tavalla saada uskon horjumaan.