Vaikuttaa täälläkin jylläävän linuxuskovaisten jengi jotka esittävät kysymyksiä joihin he jo tietävät vastauksen.
No joo Mitä linux sitten on ja mitä se ei ole.
Linux on tuhannen eri version sekametelisoppa.
Linux on ns. vapaa käyttöjärjestelmä, todellsuudessa se ei sitten sitä olekaan. Jos haluat valmiita TOIMIVIA versioita jotka eivät jumi konettasi viiden minuutin välein.. joudut liittymään, rekisteröitymään ja maksamaan.
Tälläkin tavalla saat käyttöjärjestelmän joka vaatii kielitaitoa, tietokoneen sielunelämän ymmärtämistä, konekielen tajuamista ja tekstipohjaisten komentojen hallitaa ja osaamista ihan järjettäömät määrät.
Kun otetaan huomioon, että suurin osa tietokoneen käyttäjistä ei käytä konetta vain siksi, että sitä ja sen järjetöntä koodia voisi rukkailla versioilla joihin ei löydy suomenkielisiä tai minkään muunkaan kielisiä selkeitä ja kaikenkaatavia oppaita jää LINUX auttamattomasti pelkäksi leikkikaluksi.
Siten haukutaan windowsia joka kuitenkin toimii versioillaan ja johon löytyy kattavat ohjelmistot laidasta laitaan?
Siis omistatko auton vain korjataksesi ja tunnataksesi ja vaihdellaksesi osia vai ajaaksesi sillä pisteestä a pisteeseen b. Jos valitsit jälkimmäisen osta jokin vakaa windows käyttis "prosessional" ja pitäydy siinä.
Toisaalta jos haluat rukkailla koneita ja leekata löytyy ssiihenkin hyviä selkeitä ohjelmia myös windows puolella ja tässä on se ero, että tekemäsi ohjelma on SINUN! Voit joskus saada rahaakin vaivannäöstäsi.
Linux puolella teet ohjelman, luovutat sen lähdekoodin ja jo parin viikon sisällä on miljoona eri versiota joista joku aina toimii jotenkuten jossakin toisessa koneessä ei mikään niistä.
Linuxin etu ja tuho on siinä itsessään. Se rönsyilee ja hutkii sinne tänne ilman organisaatiota ja johtoa, ilman tavoiteasettelua.
Virksia ei linuxiin tarvita vialliset ohjelman korjaavat tämän puutteen hyvin.
No joo Mitä linux sitten on ja mitä se ei ole.
Linux on tuhannen eri version sekametelisoppa.
Linux on ns. vapaa käyttöjärjestelmä, todellsuudessa se ei sitten sitä olekaan. Jos haluat valmiita TOIMIVIA versioita jotka eivät jumi konettasi viiden minuutin välein.. joudut liittymään, rekisteröitymään ja maksamaan.
Tälläkin tavalla saat käyttöjärjestelmän joka vaatii kielitaitoa, tietokoneen sielunelämän ymmärtämistä, konekielen tajuamista ja tekstipohjaisten komentojen hallitaa ja osaamista ihan järjettäömät määrät.
Kun otetaan huomioon, että suurin osa tietokoneen käyttäjistä ei käytä konetta vain siksi, että sitä ja sen järjetöntä koodia voisi rukkailla versioilla joihin ei löydy suomenkielisiä tai minkään muunkaan kielisiä selkeitä ja kaikenkaatavia oppaita jää LINUX auttamattomasti pelkäksi leikkikaluksi.
Siten haukutaan windowsia joka kuitenkin toimii versioillaan ja johon löytyy kattavat ohjelmistot laidasta laitaan?
Siis omistatko auton vain korjataksesi ja tunnataksesi ja vaihdellaksesi osia vai ajaaksesi sillä pisteestä a pisteeseen b. Jos valitsit jälkimmäisen osta jokin vakaa windows käyttis "prosessional" ja pitäydy siinä.
Toisaalta jos haluat rukkailla koneita ja leekata löytyy ssiihenkin hyviä selkeitä ohjelmia myös windows puolella ja tässä on se ero, että tekemäsi ohjelma on SINUN! Voit joskus saada rahaakin vaivannäöstäsi.
Linux puolella teet ohjelman, luovutat sen lähdekoodin ja jo parin viikon sisällä on miljoona eri versiota joista joku aina toimii jotenkuten jossakin toisessa koneessä ei mikään niistä.
Linuxin etu ja tuho on siinä itsessään. Se rönsyilee ja hutkii sinne tänne ilman organisaatiota ja johtoa, ilman tavoiteasettelua.
Virksia ei linuxiin tarvita vialliset ohjelman korjaavat tämän puutteen hyvin.
Vastaukset 130
Vanhimmat
"windows puolella ja tässä on se ero, että tekemäsi ohjelma on SINUN! Voit joskus saada rahaakin vaivannäöstäsi.
Linux puolella teet ohjelman, luovutat sen lähdekoodin ja jo parin viikon sisällä on miljoona eri versiota"
Kukaan tai mikään EI PAKOTA luovuttamaan ohjelmasi koodia mihinkään/kenellekään jos olet sen alusta lähtien itse kirjoittanut, oli ohjelma sitten Linuxiin tai Windowsiin. Open source ohjelmat ovat avointa koodia windowsissakin ja niiden koodin on oltava saatavilla.
Muutenkin näyttää kokemuksiesi Linuxista olevan jostakin 1990-luvun puolivälistä. Kannattaisi kokeilla jotain nykyaikaista Linuxia niin saattaa mielipide muuttua.
Jaa a
Mitä tämänpäivän linuksilla saa?
Rupia perseeseen ja päähän!
Kuvankäsittely?
Yksi ohjelma gimp...
Tarvitset asennukseen gtk paketit ja gimp paketit..
Saat sekalaisen ikkunahirviön jossa halutaksesi säätää jotain työkalua joudut pompottelemaan ikkunoiden välillä kuin koripalloilija kentällä. Jos pidät ikkunat vieretysten tarvitset vähintään 24" monitorin tai kuvasi kutistuu ikkunansa kanssa sellaiseksi ettei siinä voi muokata mitään.
Käännökset on kaikissa sovelluksissa tehty roboteilla jolloin merkitykset ovat jotain muuta kuin se jona suomalainen sen ymmärtää.
Entäs koko käyttiksen asentaminen..
Suse on tämän päivän muoti jokin aika sitten se oli mandrage, nyt siihen ei löydy enää suoraa palvelua tai asennuspaikaa josta saisi päivitykset vaivatta. Knoppix ja Gnome sama juttu kaikki muuttuu hetkessä.
Milloinkaan ei yhdenkään windows version kanssa tarvinnut kaivella tukipalveluja kiven alta jo puoli vuotta asennuksen jälkeen.
Samat pellhermannipojat joilla ei ole oikeata elämää eikä sosiaalisia taitoja, siis tarvetta hyötykäyttää mitään sovelluksia tai ohjelmia, vaan kikkailla ja tehtailla viruksia ja muuta riesaa värkkäilevät koodin kimpussa heille linux sopii.
Ei koskaan itse asiaan eli helpottamaan jotain työtä tai harrastusta. No ajankulunsa kullakin.
Toiseksi suurin osa jopa tuon gimpin osista on kaapattu suoraa windows java sovelluksista.
Joten se siitä värkätkää vain linuxienne kanssa, mutta on turha väittää että se olisi missään nimessä valmis hyötypohja ja helppo käyttöjärjestelmä johon saa helposti sovelluksia. Ei ei 1985 oli windows samassa vaiheessa kuin tämän päivän linuxit, ainoa eri on se että nyt laitteet ja konetehot saaqvat tuon moporytöläjä ohjelmiston vaikuttamaan hieman komeammalta kuin sen ajan dos ja win 2:nen.
Komentojonoja voi tehtailla edelleen myös windowsissa ja jos sen hallitsee, saa taatusti tehoa ja hyötyä koneeltaan vielä paljon enemmän.
Monellako muuten on asennettuna pelkkä Linux kodin koneille, ei taatusti yhdelläkään, tai sitten siihen koneeseen ei juuri kosketa.
Internettiin pääsee räkyttämään vanhalla kivikautisella tekstiformaatilla mutta jo taustakuvan tekeminen vaikkapa linux työpöydälle vaatii windowsin omat mukana tulevat ohjelmat tai selkeän yhdenasennuspaketin irfanviewin tai photofiltren molemmat selkeitä ja toimivia ja ilmaisia ohjelma joiden tasoon ei löydy sovellusta linuxista, edes sadalla eri kodekilla.
"Monellako muuten on asennettuna pelkkä Linux kodin koneille, ei taatusti yhdelläkään, tai sitten siihen koneeseen ei juuri kosketa.
"
hmm.. mulla on pelkkä Suse10 ollut ilmestymisestä saakka. sitä ennen oli suse 9. windossin 2k(piraatti) version poistin 2,5 vuotta sitten ja sen jälkeen en sitä ole kyllä kaivannutkaan :D
kuuntelen musiikit, katon elokuvat, pelaan, jne. koneella jokapäivä. että tuo "ei juuri kosketa" tuskin tarkoittaa ainakaan minua. ja tuskin ketään joka linuxia pelkästään käyttää!
muuta en edes kehtaa ruveta kommentoimaan.
"Mitä tämänpäivän linuksilla saa?
Rupia perseeseen ja päähän! "
Eiköhän nuo kuitenkin tule helpommin windowsilla...
"Yksi ohjelma gimp...
Tarvitset asennukseen gtk paketit ja gimp paketit..
Saat sekalaisen ikkunahirviön jossa halutaksesi säätää jotain työkalua joudut pompottelemaan ikkunoiden välillä kuin koripalloilija kentällä"
Gimp ja gtk asentuvat automaattisesti useimmissa jakeluissa.
Jos ulkonäkö ei miellytä, niin voi kokeilla vaikka tätä http://plasticbugs.com/?page_id=294
"1985 oli windows samassa vaiheessa kuin tämän päivän linuxit"
Ei. 1985 oli Amigan käyttis samassa vaiheessa kuin windows nykyään. M$ on muuten kopioinut suurimman osan windowsin ulkonäöstä/toiminnoista Applelta.
Ja Windowsin komentotulkki ei pääse ominaisuuksissa lähellekään esim. BASHia.
"Monellako muuten on asennettuna pelkkä Linux kodin koneille"
Koneita on useita; nykyään vain yhdestä koneesta löytyy win98 pelejä ja vain pelejä varten, muissa Slackware Linux jota olen käyttänyt vuodesta 1998. Noista wintoy-kone on se koskemattomin.
ja enpä tosiaankaan käytä sitä koskaan ;)
Suuri osa Linux-distrojen userlandin ohjelmistokomponenteista, eli kirjastoista, on GPL-koodia.
Jos GPL-lisensoitua kirjastoa käyttää softan kanssa, on pakko julkaista lähdekoodi. Muuten on lakimiehet perseessä kiinni.
Tämän takia kaupalliset valmistajat eivät uskalla tehdä Linuxiin softaa: on liian aikavievää puuhaa alkaa tarkastelemaan satojen eri kirjastojen lisenssejä tarkalla silmällä, ettei vaan tule köniin.
Windowsin userland ja sen SDK:t sallivat täysin vapaan linkittämisen, samoin kernelin rajapinta. Sama pätee BSD-järjestelmiin.
Linux on liian rajoittava kaupallisille toimittajille. Piste.
Sääliksi käy sun tapaset ihmiset. Normaalit ihmiset on lauantaina tähä aikaan tekemässä jotain ihan muuta kun levittämässä jotain tommosta roskaa.
Sulle ei voi sanoa muuta kuin hanki elämä. Ja ota seuraavalkla kerralla eka selvää asioista ennenkun alat jorista ettet tee itsestäsi täyttä pelleä.
Sinun elämäntyylisi se tässä huolestuttaa. Istut koneella ja taot valheita ja kehotat ihmisiä uppoamaan johonkin täysin toimimattomaan paskamaailmaasi jossa ei todellisen elämän ja sen, että tietokone on apulaite, työkalu yms ole mitään tekemistä.
Siis hankihan elämä ja ota se diskettilinux ulos kokonaan koneeltasi ja kirjoita siellä windows puolella kuten aina teet kun todella TEET jotakin.
Mnää lähären saunaan ny, se on elämää!
Sori mutta ainut tässä ketjussa jonka elämättömyydestä on selkeitä todisteita olet kyllä sinä. Ja ainut joka tässä ketjussa levittää valheita olet sinä.
Kuukauden pakollinen tilitys tuli siinä.
Ja uskonto oli...
"Linux on ns. vapaa käyttöjärjestelmä, todellsuudessa se ei sitten sitä olekaan. Jos haluat valmiita TOIMIVIA versioita jotka eivät jumi konettasi viiden minuutin välein.. joudut liittymään, rekisteröitymään ja maksamaan. "
Eipä ole tarvinnut kertaakaan linuxin osalta rekisteröitymään, liittymään ja maksamaan mistään, että saisi toimivan ja vakaan version.
"Tälläkin tavalla saat käyttöjärjestelmän joka vaatii kielitaitoa, tietokoneen sielunelämän ymmärtämistä, konekielen tajuamista ja tekstipohjaisten komentojen hallitaa ja osaamista ihan järjettäömät määrät. "
Valikosta valitset kieleksi suomen eikä tarvitse tietää mistään muista kielistä. Konekieltä en osaa enkä varmaan tule koskaan osaamaankaan, ei ole edes tarvetta.
Tekstipohjaiset komennot taas auttavat tekemään asiat tuhat kertaa nopeammin ja joissakin tilanteissa jopa yksinkertaisemmin kuin graafisesti.
"Kun otetaan huomioon, että suurin osa tietokoneen käyttäjistä ei käytä konetta vain siksi, että sitä ja sen järjetöntä koodia voisi rukkailla versioilla joihin ei löydy suomenkielisiä tai minkään muunkaan kielisiä selkeitä ja kaikenkaatavia oppaita jää LINUX auttamattomasti pelkäksi leikkikaluksi. "
Minä en ainakaan haluaisi päivittäin rukkailla ja säätää kymmeniä virustorjuntoja ja kymmeniä spyware-ohjelmia, että voisisin olla huolletta netissä.
"Siis omistatko auton vain korjataksesi ja tunnataksesi ja vaihdellaksesi osia vai ajaaksesi sillä pisteestä a pisteeseen b. Jos valitsit jälkimmäisen osta jokin vakaa windows käyttis "prosessional" ja pitäydy siinä"
Ajan kohteeta A ja B. Tämä ei windowsilla onnistu, koska matkanvarrella pitää asennella kymmeniä virustorjuntoja, spyware-ohjelmistoja, päivityksiä ja joutuu asentamaan vähän väliä uudelleen.
"tekemäsi ohjelma on SINUN! Voit joskus saada rahaakin vaivannäöstäsi.
Linux puolella teet ohjelman, luovutat sen lähdekoodin ja jo parin viikon sisällä on miljoona eri versiota joista joku aina toimii jotenkuten jossakin toisessa koneessä ei mikään niistä. "
Et taida edes ymmärtää mistä puhut. GPL-lisenssi pakottaa(?) siihen, että sinun pitää julkaista lähdekoodit ohjelmastasi, mutta ilmaiseksi niitä ei ole tarve antaa. Eikä sinun ole pakko käyttää GPL-lisenssiä automaattisesti jos teet ohjelmia linuxissa. Se on sinun päätöksesi, että mitä lisenssiä käytät.
PS: Windows-puolellakin on GPL-lisenssoituja ohjelmia.
"windows puolella ja tässä on se ero, että tekemäsi ohjelma on SINUN! Voit joskus saada rahaakin vaivannäöstäsi. Linux puolella teet ohjelman, luovutat sen lähdekoodin ja jo parin viikon sisällä on miljoona eri versiota"
Sä et selkeästikään ole ymmärtänyt mistä OpenSourcessa ja GPL:ssä on kyse. Jos sä koodaat Linuxille ohjelman se ei automaattisesti tarkota sitä, että se ohjelma on pakko julkasta OpenSourcena. Linuxille ohjelmoiminen ei tarkota sitä, että kaikkien linux ohjelmien pitäisi olla OpenSourcea tai edes ilmasia.
Jos se sun ohjelma on alusta lähtien sun omaa tekoasi, niin sä saat itse päättää millä lisenssillä sitä saa levittää. Sä saat tehdä vaikka kaupallisen Linux ohjelman, mikään ei estä sitä. Tai sä voit tehdä ilmaisen ohjelman, jonka lähdekoodit ei ole saatavilla. Jokaisella ohjelmoijalla on oikeus päättää miten omaa koodiaan ja ohjelmaansa levittää.
Jos sä käytät ohjelmassasi jonkun toisen tekemää koodia tai kirjastoja, niin sillon sillä on merkitystä millä lisessillä se alkuperänen ohjelmoija on oman tuotoksensa julkaissut. Jos sä käytät ohjelmassasi jonkun toisen ohjelmakoodia tai valmiiksi käännettyjä kirjastoja jotka on julkastu esim GPL-lisessin alaisuudessa, niin sillon sun on pakko julkasta omakin ohjelmasi GPL:n alaisena opensourcena. Lisenssi voi sisältää tommosia ehtoja ja sun on ohjelmoijana noudatettava lisenssin ehtoja tai sitten syyllistyt tekijänoikeusrikkomukseen.
Tuolla lisenssiasialla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä käyttiksen kanssa. Esim mikään ei estä sua tekemästä Windows ohjelmaa ja julkasemasta sitä OpenSourcena GPL-lisenssin alaisuudessa. Näin on monet tehneetkin, myös Windowsille on paljon opensource-periaatteella levitettyjä ohjelmia.
Osa OpenSource-lisensseistä on jyrkempiä, osa sallivampia. Esim GPL on hyvin tiukka siinä, että GPL:n alasta avointa koodia ei saa käyttää suljetun koodin ohjelmassa ilman alkuperäsen ohjelmoijan erityislupaa. Toisaalta esim LGPL suhtautuu asiaan lievemmin. LGPL sallii lisenssin alaisten avoimeen koodiin perustuvien jaettujen kirjastojen käytön suljetun koodin ohjelmissa. GPL ei tuota salli.
Eli lisenssistä riippuen OpenSource koodia saa tai ei saa käyttää suljetunkoodin ohjelmissa. Se on lisenssistä kiinni ei muusta. Ei siis esim siitä mille käyttikselle ohjelmoi.
Suuri osa Linuxien userlandin kirjastoista on GPL lisensoituja. Täten kaupallisten tarjoajin pitää TARKKAAN käydä läpi käyttämänsä softakomponentit.
LGPL:ää käytetään OpenSource skenessä liian vähän, johtuen typerien kommarihippi-perseilijöiden arvomaailmasta.
Ja LGPL on myös liian sekava lisenssi.
Helpointa olisi, kun julkaisee kaikki lähdekooditiedostot (.c ja .cxx) GPL lisenssillä, ja kaikki API/SDK kohtaiset headerit (.h ja .hpp) BSD lisenssillä. Mutta tätä ei kukaan käytä, koska ihmiset ovat niin vitun typeriä pellejä.
Kirveellä töitä.
"Suuri osa Linuxien userlandin kirjastoista"
Monet 3rd party kirjastot on, mutta se ei tarkota sitä että tärkeimmät kirjastot olisi.
"Täten kaupallisten tarjoajin pitää TARKKAAN käydä läpi käyttämänsä softakomponentit."
Ihan samallalailla windows ohjelmien pitää TARKKAAN käydä läpi niiden kirjastojen lisessit mitä käyttää. Et sä voi noin vaan käyttää mitään kenenkään toisen tekemää komponenttia, kyllä sun pitää ottaa selvää lisenssistä ja noudattaa sitä.
"LGPL:ää käytetään OpenSource skenessä liian vähän,"
Totta mutta hyvin suuri osa kirjastoista on silti julkastu LGPL lisenssin (tai vastaavan) alasuudessa. Tärkeimmät ja yleisimmin käytetyt kirjastot ei käsittääkseni ole GPL:ää.
"Ja LGPL on myös liian sekava lisenssi."
Se sen sekavampi ole kun GPL:kään. Yksinkertaistaen voi sanoa, että LGPL eroaa GPL:stä vain siinä että LGPL sallii opendource kirjastojen dynaamisen linkkaamisen esim kaupalliseen ohjelmaan.
"Helpointa olisi, kun julkaisee kaikki lähdekooditiedostot (.c ja .cxx) GPL lisenssillä, ja kaikki API/SDK kohtaiset headerit (.h ja .hpp) BSD lisenssillä. Mutta tätä ei kukaan käytä, koska ihmiset ovat niin vitun typeriä pellejä."
Ja niinku mitä ihmeen hyötyä tosta muka olis? Et sä edes voi tehdä noin. Jos sä linkkaat ohjelmaasi mukaan GPL:n alasen komponentin, niin se koko ohjelma on sillon GPL:ää. Jos sulla on joku kirjasto joka on julkastu GPL-lisenssin alasuudessa, niin se on GPL:ää myös sillon kun se on käännetty binääriksi ei vain lähdekoodina. Samaten ne headeri tiedostot on väkisin GPL:ää.
Mielellään sellainen, joka ei koske ohjelmistokomponenttia kokonaisuudessaan, ainoastaan yksittäisiä tiedostoja.
"ihmiset ovat niin vitun typeriä pellejä. "
Mikä sinä olet sitten?
Jos se Linuxin käyttö on sinuille noin vaikeaa niin tuskimpa onnistuu Windowsinkaan käyttö! Taidat olla aika onnettomilla järjenlahjoilla varustettu.
Itse olen amatööri tietokoneiden kanssa ja Ubuntua olen käyttänyt puolivuotta ja selvällä suomenkielellä!
Ubuntun asennus oli halpompaa ja nopeampaa kuin esim. Win2000:en.
Vakaampi ja nopeampi kuin Windows, puolenvuoden aikana ei ainuttakaan kaatumista tai muutakaan järjestelmäongelmaa mitkä Windowsissa oli arkipäivää.
Kokemukseni: Linux on helppo ja selkeä käyttää kunhan vain viitsii hiukan tutustua erilaiseen ympäristöön kuin Windows. Hankala se on Windowskin sellaiselle joka ei sitä koskaan ole käyttänyt. Moni asia on niin paljon helpompaa ja nopeampaa tehdä Linuxissa kuin Windowsissa. Ohjelmia on runsaasti tarjolla.
Jos minulta, keskimääräistä heikommat atk-taidot omaavalta onnistuu Linuxin käyttö niin miksi ei sinulta?
Ehkä se ubundu jo toimii arvaappas monesko versio siitä on nyt jaossa...
Mitä sillä saat nettiselaimen ja jotin muuta.
Kannattaa muuten pitää peukkuja että se sopii rautaosien kanssa yhteen.
Sovelluksia sitten on juuri sen verran kuin windows 3,11 :ssa silloin ennen...
Joo o jälkeenjääneisyys taitaa löytyä sieltä ubundun näytön takaa. Kun pelkkä netti on pääasia siihen löytyy playstation eikä tarvitse asentaa mitään =DDD
Eipä ne Windowsin ekat ollett mitään nautittavia!
En tiedä monesko versio Ubuntusta, mutta hyvä on ja toimiva.
Mitään ohjelmaa en ole jäänyt paitsi joita olen Windowsissakin käyttänyt, oikeastaan moni on Linuxissa parempi.
"Sovelluksia sitten on juuri sen verran kuin windows 3,11 :ssa silloin ennen..."
Tuo paljasti, ette tiedä asiasta mitään, oiskohan Ubuntun mukana jotain sata eri ohjelmaa ja verkosta saa lisää.
Windows on taakse jäänyttä elämää, miksi maksaa raskaasta kaatuilevasta järjestelmästä rahaa kun hyvää saa ilmaiseksi? Eipä tarvitse maksaa virustorjunnasta eikä örkit ja muu paska ole kiusana.
http://www.ubuntu-fi.org/
"Mitä sillä saat nettiselaimen ja jotin muuta."
Mitäs softia saat wintuusan asennuslevyllä?
GIMPIN? OpenOfficen? C-kääntäjän? Tehokkaan UNIX-komentotulkin?
Pelkän viruksia imevän paskan saat asentamalla wintöötin...
Ubuntussa saa melkoiset softat jo CD:llä ja parilla komentorivillä jumalattomasti lisää...
Montako ohjelmaa Windowsin mukana tulee? Ilmaisessa Ubuntussa on 20000 ohjelmapakettia.
... vaan niiden laatu. Windowsin mukana ei tule montaa ohjelmaa, mutta ne ovat laadultaan vähintään 100x laadukkaammat kuin linuxin mukana tulevat sadat ohjelmat.
Linuxissa koitetaan korvata laatu määrällä.
Pelkällä käyttöjärjestelmällä ei paljoa tee. Kyllä pitää olla ohjelmiakin.
Toisaalta Windows on pian nettiin liittämisen jälkeen täynnä ohjelmia. Eikä tarvitse edes itse asentaa. Kunhan vain vähän surffailee :)
"Windowsin mukana ei tule montaa ohjelmaa, mutta ne ovat laadultaan vähintään 100x laadukkaammat kuin linuxin mukana tulevat"
Nyt kyllä haluaisin tietää muutamia esimerkkejä.
Internet Explorer on vähintään 100x parempi kuin Firefox. Se on mm. nopeampi avaamaan sivuja, nopeampi käynnistymään, kevyempi ja turvallisempi.
MSPaint on huomattavasti parempi kuin Gimp.
Notepad ja Word ovat huomattavasti parempi kuin Gedit, nano tai jopa OpenOffice vaikka eivät ole varsinaisesti teksinkäsittelyohjelmia.
Windows Media Player on parempi kuin XMMS.
Outlook on parempi kuin Evolution.
nuo mainitsemasi windows-vastineet ovat niin naurettavia kakkoja että ne pitäisi haudata ison kiven alle...
ja vielä ei. Ei sillä välttämättä tarvitse edes surffata.
tämä sitä windows ohjelmien "laatua" ?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=4500000000000301&posting=22000000013706688
"Toisaalta Windows on pian nettiin liittämisen jälkeen täynnä ohjelmia. Eikä tarvitse edes itse asentaa. Kunhan vain vähän surffailee :)"
olet oikeassa (heh) just tuli eilen lisää kokemusta asiasta(ja suunnaton vitutus ja inho windossia kohtaan) :D
Vaikka trolli oletkin, niin vastaanpa huvikseni:
"Internet Explorer on vähintään 100x parempi kuin Firefox. Se on mm. nopeampi avaamaan sivuja, nopeampi käynnistymään, kevyempi ja turvallisempi."
Explorer on nopeampi käynnistymään siksi, että se on ladattu jo käynnistyksen yhteydessä. Sattuu näet olemaan Windowsin ikkunointiohjelma.
Linuxissa vastaava selain on vaikkapa KDEn Konqueror, joka sitten käynnistyykin yhtä nopeasti kuin Explorer ja on vähintään yhtä kevyt. Oikeastaan kaikki selaimet tässä maailmassa ovat turvallisempia kuin IE ja tämä on tietoturva-asiantuntijoiden mielipide.
Firefoxin saa viritettyä nopeammaksi kuin IE muuttamalla asetuksista kolme kohtaa.
"MSPaint on huomattavasti parempi kuin Gimp"
Siis jonkun ammattilaisen mielestä vai? Nimeäpä tämä ammattilainen joka on näin sanonut.
Painivat muutenkin eri sarjoissa nämä ohjelmat, MSpaintin vastineita on Linuxille pilvin pimein.
"Notepad ja Word ovat huomattavasti parempi kuin Gedit, nano tai jopa OpenOffice vaikka eivät ole varsinaisesti teksinkäsittelyohjelmia."
Gedit, KWrite, Kate ovat editoreina monipuolisempia kuin Notepad, Wordille löytyy vastine AbiWord.
Windows Media Playerille löytyy vastineet Xine, Kaffeine, Mplayer, VLC, ja Totem.
Minusta taasen Evolution sekä Kontact ovat molemmat parempia ja turvallisempia kuin Lookou.. eiku Outlook.
Oletkos edes kokeillut käyttää Linuxia viime aikoina? Vaikuttaa siltä ettet ole.
Kirjoituksesi on täyttä potaskaa.
Tässä oikeita heikkoiksia ja vahvuuksia:
Ei maksa mitään
Ei viruksia
Vakaa (OK, on XP:kin vakaa)
Samalla, kun asennat käyttöjärjestelmän, voit asentaa valtavasti käyttökelposia ohjelmia.
Ohjelmien asennus on helppoa ja nopeaa, jos ne löytyvät jakelun lähteistä.
Käyttöjärjestelmän sekä ohjelmien päivitys onnistuu yhdellä kertaa. Ei tarvitse buutata.
Työpöytäjärjestelmä on valittavissa ja niitä voi muokata mieleisekseen.
- Jotkut laitteet eivät toimi Linuxin kanssa, koska niitä suunniteltaessa ei ole otettu huomioon Linuxia. Yhteensopivuus on siis tarkistettava ennen laitteen hankkimista.
- Jos ohjelmaa ei löydy jakeluversion lähteistä, voi sen asentaminen olla hankalaa.
- Kaupallista ohjelmatarjontaa on vähän.
Vakaa (OK, on XP:kin vakaa)
Totta jollei halua myös käyttää ohjelma ja hyötyä koneestaan se on vakaa, varsinkin tasaisen kiven päällä.
" Ei maksa mitään", varteenotettavammat versiot täysin käyttöoikeuksin ja tuin maksaavat redhat yms..
Ei viruksia" , linuxin sovelluksissa on viruksia ihan samaan tapaan kuin windowsissakin. Norton, avast, banda, jopa fsecure tunkevat kaupallisine versioineen myös linux koneissiin.
Toisaalta avoin lähdekodi tekee virusten tehtailun helpommaksi kuin salatun lähdekoodin windows, tietoturva-aukkoja linuxixta löytyy pilvin pimein, jos nyt windowsistakin.
" Ohjelmien asennus on helppoa ja nopeaa, jos ne löytyvät jakelun lähteistä."
Nii -- in jos ne löytyvät tai koko lähde enää muutaman kuukauden kuluttua.
" Käyttöjärjestelmän sekä ohjelmien päivitys onnistuu yhdellä kertaa. Ei tarvitse buutata."
Totta buuttaamaan jouttu vasta kun sovellus kuolee työpöydälle, ensimmäisen käyttökokeilun jälkeen.
Sovelluksen haku sitten lähes yksikään suurempi ohjelma ei asennu ottamalla ja asentamalla vain yhden asennuspakeetin, sanahirviömössöissä pitää kahlata puoli päivää ja asentaessa sitten pidetään peukkuja, että latausjärjestys on oikea.
Työpöytäjärjestelmä on valittavissa ja niitä voi muokata mieleisekseen."
Joo tuo onkin sitten jo vanhaa historiaa, mutta ihan toimivaa windows ominaisuutta jo vuosien takaa, sieltä se on kopioitu linuxiin kuten lähes kaikki hyvännäköinen . Kunhan sillä voisi tehdäkin jotain todellista.
Palvelimena tekstipohjaisena versiona linux tietysti pitää paikkansa muiden joukossa pitkään, mutta se ei olekkaan tavisten ja tämän foorumin tarkoitus vaan perus kotikoneen käyttö ja hyödyntäminen. Toisaalta linuxin avoin lähdekoodi tekee näistä palvelimista... sanonko kuinka luotettavia...
"Totta jollei halua myös käyttää ohjelma ja hyötyä koneestaan se on vakaa, varsinkin tasaisen kiven päällä. "
Ei mitään ongelmia. Ohjelmia ja pelejä pelailen eikä ole tarvinnut käynnistää konetta uudelleen saati sitten, että se olisi kaatunut tai muuta vastaavaa.
"varteenotettavammat versiot täysin käyttöoikeuksin ja tuin maksaavat redhat yms.."
Red Hat valmistaa enää yrityksille. Fedora Core on ihan hyvä ja se on Red Hat -pohjainen projekti, Debian on myös hyvä, kuten siihen perustuva Ubuntukin. Eivätkä maksa mitään muuta kuin muutaman cd:n verran.
"inuxin sovelluksissa on viruksia ihan samaan tapaan kuin windowsissakin. Norton, avast, banda, jopa fsecure tunkevat kaupallisine versioineen myös linux koneissiin.
Toisaalta avoin lähdekodi tekee virusten tehtailun helpommaksi kuin salatun lähdekoodin windows, tietoturva-aukkoja linuxixta löytyy pilvin pimein, jos nyt windowsistakin. "
Windowsilla on yli 100.000 virusta, mutta linuxilla ei eli paskapuhetta tuo sun tekstisi. Monet virustorjunta-ohjelmistojen tekijät tekevät ohjelmia linuxille, mutta ne on tarkoitettu lähinnä siihen käyttään, että jos sen linux-koneen läpi suodatetaan windows-käyttäjille emaileja, joten ne ohjelmat putsaavat ne emailit jo ennenkuin ne edes menee käyttäjille saakka.
"Nii -- in jos ne löytyvät tai koko lähde enää muutaman kuukauden kuluttua. "
Eipä ole tarvinnut ihmetellä toimimattomia lähteitä vaikka käyttää jopa monta vuotta vanhaa jakeluakin.
"Totta buuttaamaan jouttu vasta kun sovellus kuolee työpöydälle, ensimmäisen käyttökokeilun jälkeen. "
Ei edes tarvitse tuolloinkaan.
"Joo tuo onkin sitten jo vanhaa historiaa, mutta ihan toimivaa windows ominaisuutta jo vuosien takaa, sieltä se on kopioitu linuxiin kuten lähes kaikki hyvännäköinen . Kunhan sillä voisi tehdäkin jotain todellista.
"
Eikä edes. Windowsin käyttöliittymää ei voi muokata niin hyvin kuin linuxin ellet asenna muita graafisia työpöytiä tilalle (litestep).
"Toisaalta linuxin avoin lähdekoodi tekee näistä palvelimista... sanonko kuinka luotettavia..."
Aivan, kuten aikaisemmin sanoit, linuxista löytyy enemmän aukkoja kuin windowsista, mutta lähinnä juuri tämän takia, että se on avoin lähdekoodiltaan. Useimmat aukot korjataan muutamassa tunnissa, kun windowsissa löytyviin aukkoihin joutuu odottamaan jopa kuukauden verran päivitystä.
"linuxin avoin lähdekoodi tekee näistä palvelimista... sanonko kuinka luotettavia..."
Tarpeeksi luotettava näille yrityksille:
http://mtechit.com/linux-biz/
" Työpöytäjärjestelmä on valittavissa ja niitä voi muokata mieleisekseen."
Joo tuo onkin sitten jo vanhaa historiaa, mutta ihan toimivaa windows ominaisuutta jo vuosien takaa"
Tuota. Mitä muita työpöytämanagereita Windowsille on tarjolla kuin Exploder?
Internet on täynnä ja jo windows 3.11 sai uusia työpöytiä. Eli aikana, jolloin linuxissa ja unixissa vasta haaveiltiin graafisesta käyttöliittymästä ja hiirestä.
Linux sai ensimmäisen graafisen työpöytänsä 1995 eikä se ole vielä yli kymmenen vuoden päästäkään valmis, käyttäjäystävällinen ja edes käyttövalmis miltään osin. Linux-koodarit kehittävät kokoajan uusia ominaisuuksia ilman, että korjaisivat ja parantaisivat vanhoja.
V*tun Microsoft!
Taas yritetään epätoivoisesti käännyttää Linux käyttäjiä Windows käyttäjiksi trollaamalla yleisillä keskustelupalstoilla... Heh hehhheee...
Ettekö vieläkään tajua että melkein kaikki Linux käyttäjät ovat käyttäneet joskus Windowsia, eikä kukaan Linuxia käyttänyt TAATUSTI aio vaihtaa Windowsiin, vaikka maailmanloppu tulisi!
Kaikki kyllä tietävät millainen "nautinto" Windows on...
Mistähän syystä sinä luulet että porukka kasvavassa määrin vaihtaa Linuxiin jos Windows on niin hyvä?
Mistähän johtuu että 95% Windowsista Linuxiin vaihtaneet ovat tyytyväisiä vaihtoon eikä aio takaisin vaihtaa?
Entä mistä sitten johtuu että avoimen lähdekoodin Firefox-selain rokittää tietoturvassa suljetun koodin IE-selaimen, jos avoin lähdekoodi kerran mahdollistaa useampia viruksia?
Miksi eri alojen ammattilaiset käyttävät ennemmin Unix/Linux/Mac ympäristöjä, kun tarvitaan laatua?
JATKOSSA HUOMIOI SEURAAVA:
MAINOSTA P*SKA WINDOWSIASI JOLLAIN MUULLA PALSTALLA, KOSKA TÄTÄ PALSTAA HARVOIN LUKEVAT MUUT KUIN LINUX KÄYTTÄJÄT JA LINUX KÄYTTÄJÄT EIVÄT TAATUSTI WINDOWSIIN VAIHDA!
"MAINOSTA P*SKA WINDOWSIASI JOLLAIN MUULLA PALSTALLA"
Eli tämä viesti ketju on nyt siirretty oikealle palstalle, mutta jatkossa silti kannattaa katsoa tarkemmin mille palstalle trollailee.
"MAINOSTA P*SKA WINDOWSIASI JOLLAIN MUULLA PALSTALLA"
Tämä viestiketju siirtyi onneksi oikelle palstalle, mutta jatkossa kannattaa silti miettiä Linux palstalle trollailua, haaskaat siinä vain aikaasi (sekä kuormitat täysin turhaan keskustelupalstaa).
Siellä alkaa mikkisoftan palkollisilla päitä vissiin putoilla jos eivät käy morkkaamassa OpenSourcea joka paikassa.
Varmaan saavat bonuksia sen mukaan kuka on eniten foorumeita sotkenut saastallaan...
Onneksi Linux/UNIX-käyttäjät ovat fiksumpaa väkeä eivätkä provosoidu epätoivoisesta trollauksesta.
Tämmöinen mikkisoftan aikaansaama häirintä ja OpenSourcen mollaus todistaa juuri sen että paskaa on pakko mainostaa väkisin...
"Linux on ns. vapaa"
Tähän päivään mennessä en ole maksanut täysinvarustellusta Linux-työasemasta kuin median hinnan - olisko 20 senttiä? Saman verran ohjelmistoCDistä.
"TOIMIVIA versioita jotka eivät jumi konettasi viiden minuutin välein"
Jumii... siis samalla tavoin kuin tässä koneessa oleva Windows? Hyytyy niin, ettei ole muuta tapaa sammuttaa kuin IVO-bootti. Kun ei Windowsissa ole sellaista järkevää tapaa vaihtaa tarpeen vaatiessa siihen tekstipohjaiseen istuntoon, jossa pääsee tappamaan huonostikäyttäytyvän ikkunamanagerin.
"liittymään, rekisteröitymään ja maksamaan. "
Liittymään ja rekisteröitymään mihin, ja maksamaan tarkalleen ottaen mistä?
"Tälläkin tavalla saat käyttöjärjestelmän joka vaatii kielitaitoa"
Hmm... tuon Ubuntun saan käännettyä lennossa englanninkielisestä suomeksi tai vaikka serbiaksi kun haluan. Mites se Windowsilla onnistuu?
"konekielen tajuamista"
En tunne, en ensimmäistäkään komentoa.
"ja tekstipohjaisten komentojen hallitaa"
En tarvitse. Käytän samalla tavoin kuin Windowsin komentotulkkia, eli omien battien tekoon, format-komentoon jne...
"osaamista ihan järjettäömät määrät"
No kunhan nyt ymmärtää monitorin ja näppiksen eron...
"ei käytä konetta vain siksi, että sitä ja sen järjetöntä koodia voisi rukkailla"
Tarkoitatko, että minun pitäis nyt ruveta vakavissani koodaamaan? Kyllä CAD, DTP, DVD:n katselu, musan teko ja kuuntelu ja kuvankäsittely minulle riittää... toimistotyökalutkin on käytössä ilman erillistä maksua. Vituttaax?
Järjetöntä koodaamista? Tässä sinulle lista, maailman 500 tehokkainta supertietokonetta:
http://www.top500.org/lists/2005/11/basic
Etsipä tuolta Windows.
"suomenkielisiä tai minkään muunkaan kielisiä selkeitä ja kaikenkaatavia oppaita"
Linux-distrojen syykö se on, ettet sinä viitsi opetella kieliä? Millaisia "kaikenkattavia oppaita" on tarjolla Windowsille? Saanko sellaisen vastaavaan hintaan kuin The Linux Documentation Projectista löytyy?
"Siten haukutaan windowsia joka kuitenkin toimii versioillaan"
Niin - mitä nyt tämä kakstonninen joka, kuten sanoin, jumittaa kahdesti päivässä, tai duunin XP, jonka explorer resetoi itsensä parin tunnin välein ilman minkäänlaista näkyvää syytä?
"tässä on se ero, että tekemäsi ohjelma on SINUN!"
Varsinainen ero on, että mikäli haluan Linuxille kehitystyökalun, downloadaan ja asennan sen ilman korvausta. Mikäli haluan saman systeemin Windowsille, maksan pitkälle toista tonnia kunnon työkalusta.
Tottakai Windowsille löytyy viritystyökaluja. Niistäkin vain joutuu maksamaan... pikku vinkkinä, koneen virittelyä tehdään vähemmän sen käyttiksen kuin raudan puolella...
"Linux puolella teet ohjelman, luovutat sen lähdekoodin"
Ja missä sanotaan, että minun olisi luovutettava itse koodaamani ohjelman oikeudet GNU-lisenssin alle eli annettava sorsakoodi julkiseen jakeluun?
"Linuxin etu ja tuho on siinä itsessään. Se rönsyilee ja hutkii sinne tänne ilman organisaatiota ja johtoa, ilman tavoiteasettelua."
Päinvastoin. Torvalds pitää edelleen tiukasti käsissään Linux-kernelin ohjaksia, Novell tuuppaa SUSEa tosissaan yritysmaailmaan Windowsin korvaajaksi - siinä määrin, että ottaa vastaan käyttäjiltä toiveita siitä, millaisia applikaatioita pitäisi Linuxille portata. Listasta löytyvät niin AutoDESKin kuin Adoben ym. isojen valmistajien ohjelmistot...
... joista helevetin isoa osaa voi jo valmiiksi ajaa WINEn avulla. Mistäs löytyisi sellainen emulaattori, jonka avulla saisin SATANin (http://www.porcupine.org/satan/) pyörimään Windowsilla?
Ja jälleen yksi joka ei ole koskaan Linuxia nähnytkään.
Oma pinkkuni on ilmainen, toimiva, rekisteröimätön, ei jumittele.
"konekielen tajuamista ja tekstipohjaisten komentojen hallitaa ja osaamista ihan järjettäömät määrät." ja höpön löpön...
blitsag taitaapi olla taas joku wintroll joka yrittää elvistellä osaamattomuudellaan, hassuja tapauksia moiset otukset. :)
ehkä kuitenkin hauskinta on se että ns. tavis wintööt-käyttäjä ei ymmärrä mitään paremmasta joten harrastakoon rauhassa virusten ja haitakkeiden keräilyä. "Ignorance is bliss"
Lyhyesti tiivistit minunkin mielipiteeni asiasta.
Pieni poikkeus: Windows on vähintään yhtä paska järjestelmä, ja sen lisenssi imee munaa.
Eli jos olet kova Windows-fani, niin kehoitan hankkimaan elämän ;)
sen rakastamasi bsd:n parissa. Olet yhtä tahvo kuin totuuden torvi.
Sääliksi käy Suomea kun katselee näitä kirjoituksia tällä saitilla...
Tässä vähän Windows Linux faktaa:
1. Suurin osa uusista Linux jakeluista toimii out-of-the-box eli asennuksen jälkeen täysin käyttövalmis. Onko windows asenuksen jälkeen käyttövalmis? Ei helvetissä ole. Windows vaatii oman asennuksen jälkeen läjän arjureita, virustorjunnan, palomuurin, oheisohjelmat, ison kasan päivityksiä.
Windowsin saa toimivaksi kunhan muistaa pari asiaa; nettiä EI kytketä ennen kuin on virustorjunta ja palomuuri asennettu. Mitään ylimääräistä "desktop enchatments" sälää ei asenneta! Ei käytetä piraattituotteita, eikä waretella shareazalla tjms. vastaavalla softalla jota about joka toinen tai joka kolmas suomalainen laajakaista omistaja käyttää.
2. Linuxin asenuksen aikainen laitetuki on vähintään yhtä hyvä kuin windowsin. Itselläni KAIKKI laitteet jotka koneeseen törkkää toimivat myös Linuxissa. Ja koneesta löytyy firewire kortti, Sata-Raid kortti, on digipokkaria ja dv-kameraa etc. Kaikki TOIMII! Ainoa jonka kanssa joutui hieman taistelemaan oli näyttiksen ajuri, radeon 9800 pro, kun siihen piti se rautatason kiihdytys saada toimimaan. Sekään ei ollut vaikeaa. Vaati vain 5 minuutin lukuhetken ja ajureiden asennuksen. Niin ja ei se Radeon toimi windowsissakaan täysin ominaisuuksin ennen ajureiden asentamista!
3. Linuxissa emolle integroitu 8-kanavainen äänipiiri toimi heti asennuksen jälkeen ilman lisäsäätöä. Windowsin kanssa pitää asentaa ajuripaketti emolevyn mukana tulleelta cd:ltä. Jostain syystä Windowsissa ei USB 2.0 portit toimi ennen kuin asentaa ajurit emon mukana tulleelta cd:ltä. Hassua että ne toimivat linuxissa heti asennuksen jälkeen.
Xeroxin mustesuihkari oli toimintavalmis LInux asennuksen jälkeen. Windowsissa kyseinen tulostin ei edes toimi. Johtunee Xeroxin huonoista ajureista.
4. Kaikki aina jaksavat valittaa että Linux koneella ei voi pelata? Tämä on täyttä puppua ja kertoo taas ihmisten tietämättömyydestä. Jos on niin VITUN tyhmä etti osaa asentaa WineX:ää tai Cedegaa niin kannattaa mennä pelaamaan Nintendolla tai vaikka Afrikan tähteä.
Cedegan ja WineX:n kanssa kun toimii suurin osa kaupallisista Windows peleista!
Itse pelaan aktiivisesti World Of Warcraftia ja Anarchy onlineä. Kumikin toimii Linuxin alla täysin ok!
Half-life 2 toimii täysin ok. Doom3 toimii täysin ok, pelasin sitä sitten Cedegan kautta tai virallisella Linux portilla.
Jokainen peli jonka olen kaupasta kotiin tuonut on toiminut Sekä Windowsissa että Linuxissa.
Windows ei ole täydellinen kuten ei ole Linuxkaan.
Windows on puhtaasti "viihdekäyttöön" ja Linux on menossa samaan suuntaan. Kun käyttikseen kalutaa sitä "helppokäyttöisyysttä", silmänkarkkia ja automagiaa niin saadaan kylkiäisinä sitten pieniä bugeja koodimäärän kasvaessa toluttomiin.
BSD, Solaris, AIX. Tosi miehen käyttiksiä kun tarvitaan vakaata ja rakaa tehoa ilman käyttömukavuuksia. Itse pistin vielä muutama vuosi sitten www-palvelin alustaki aina Linuxin, nykyään BSD:n tai Solariksen.
Mutta TE pellet jotka täällä olette suu vaahdossa valittamassa kuinka paska linux/windows on niin tehkää palvelus ja lopettakaa tietokoneen käyttö yleensä ku ei siinä teidän kohdallanne tule koskaan mitään edistystä tapahtumaan. Johtuneeko sitten liiasta bensan imppaamisesta tuo teidän älykkyysosamäärän radikaali tipahtaminen.
"BSD, Solaris, AIX. Tosi miehen käyttiksiä kun tarvitaan vakaata ja rakaa tehoa ilman käyttömukavuuksia. Itse pistin vielä muutama vuosi sitten www-palvelin alustaki aina Linuxin, nykyään BSD:n tai Solariksen."
Ok. Eikös Linuxissa sitten ole vakautta ja raakaa tehoa ilman käyttömukavauuksia?
Onko Linuxissa sitten jotain vikaa kun sitä ei voi käyttää www-palvelimena?
"1. Suurin osa uusista Linux jakeluista toimii out-of-the-box eli asennuksen jälkeen täysin käyttövalmis."
Eikä ole! Linuxin asennus kestää 2 tunnista jopa viikkoon ja sitten pitää asentaa jotain venäläisten bugisia ajureita, jotka eivät välttämättä toimi ja aiheuttaa kernel panicin ja muuta paskaa.
"Linuxin asenuksen aikainen laitetuki on vähintään yhtä hyvä kuin windowsin. Itselläni KAIKKI laitteet jotka koneeseen törkkää toimivat myös Linuxissa."
Et kertonut, että kuinka paljon jouduit koodaamaan assemblyllä. Totuus on, että ihan helvetisti.
Windowsissa on erinomainen Plug & Play eli, kun laitteen tökkäät koneeseen kiinni niin se on OITIS käyttövalmis, mutta linuxissa ei ole tälläistä toimintoa vaan siinä pitää ladata venäläisten ohjelmia surkeita ajureita, käynnistää käyttis uudelleen ja sitten toivoa, että ei tule kernel panicia ja laite toimii.
4.Vaikka joku peli toimisikin linuxissa niin se on vähintään 30% hitaampi ja grafiikka on paljon rumempaa kuin windowsissa.
"ikä ole! Linuxin asennus kestää 2 tunnista jopa viikkoon ja sitten pitää asentaa jotain venäläisten bugisia ajureita, jotka eivät välttämättä toimi ja aiheuttaa kernel panicin ja muuta paskaa."
Jos asennat modeemin kautta niin silloin tuo viikko alkaa pitämään paikkaansa. Laajakaistan kautte asennus sujuu paljon nopeammin ellei käytössä ole DVD:tä.
"Windowsissa on erinomainen Plug & Play eli, kun laitteen tökkäät koneeseen kiinni niin se on OITIS käyttövalmis,"
Kokeillaampa käytännössä kuinka tämä toimii:
1. käynnistät koneen ja annat windowssin latautua
2. avaat koneen kannet
3. avaat asennettavan laitteen paketin ja otat kortin ulos
4. tökkäset kortin koneeseen
5. windows suorittaa plug'and'playn
Veikkaisin sitä, että asennettava kortti on suurella todennäköisyydellä vainaa tai ainakin pikku Hievatha alkaisi lähettelemään savumerkkejä hetken kuluttua.
"mutta linuxissa ei ole tälläistä toimintoa vaan siinä pitää ladata venäläisten ohjelmia surkeita ajureita, käynnistää käyttis uudelleen ja sitten toivoa, että ei tule kernel panicia ja laite toimii."
Ehkä ajureita voivat tehdä venäläisten laitevalmistajien kodarit, mutta samasta maasta tulevat microsoftin ulkoistetut softapaikatkin.
"Vaikka joku peli toimisikin linuxissa niin se on vähintään 30% hitaampi ja grafiikka on paljon rumempaa kuin windowsissa."
Onkos tämä taksimiehen kämppäkaverin sukulaisen huonekaverilta kuultua?
Itse asiassahan windows on erittäin hieno silloin kun se ei ole kytketty nettiin ja sitä käytetään ainoastaan pelaamiseen.
Ja muistetaan tehdä ne työt käyttöjärjestelmällä, ei -liittymällä. =)
hanki parempi työpaikka.
Meikäläisellä on itse asiassa juuri tällainen systeemi käytössä. Koneella dualbootissa WinXP ja SuSE 10. Windowsissa ei ole edes konffattu verkkoyhteyttä vaan se on yksinomaan offline-pelaamiseen tarkoitettu. Jos haluaa surffata verkossa, lukea sähköposteja tai yleensä tehdä jotain vakavampaa boottaan Linuxiin. Hieman vain rasittavaa bootata kone välillä jos haluaa välillä katsoa verkosta vinkkejä...
Lyödäänkö vetoa, että olet vaan liian laiska ettet jaksa tehdä sitä normal-user accounttia, ja selata sillä nettiä?
Tee normal-user account:
Normal userina virukset eivät pääse helposti sotkemaan koko konetta. Jos viruksia jollekkin normal-userille tulee, niin tuhotaan accountti ja käskytetään poistamaan ko. käyttäjän tiedostot. Rekisterimerkintänsä lähtevät myös.
System Servicet:
Käännetään sitten ActiveX tuki pois. Siihen on google ohjeita pullollaan, joten en jaksa sitä tässä käydä läpi.
Ota Windowsin tiedostojenjako pois päältä internet yhteytesi asetuksista. Pidä tiedostojenjako päällä AINOASTAAN paikallisverkkoyhteyksille. Jos siis olet suoraan WAN (internet) letkussa kiinni, niin tiedostojenjako kannattaa suoraan poistaa käytöstä.
Käy myös Control Panel -> Computer Management -> Services -kohdasta kytkemässä pois AINAKIN service "TCP/IP NetBios Helper", jolloin Windows boxisi ei lähettele luotaavia netbios paketteja verkkoon (tai vastaanota niitä). Tämä vammauttaa kyllä Windows tiedostojenjaon, mutta kuka sitä nyt nettikoneessa tarviikaan ...
Googlesta löytyy lisää tietoja NT-pohjaisten Winblowsien serviceistä. Lueppas niistä, ja valitse että mitä kaikkea voi poiskytkeä. Suosittelen avoimesti tuntemaan järjestelmäsi!
Asenna uudet päivitykset!:
Windows 2k SP5 on must! Asennuksessa ei tule ongelmia. SP5 mahdollistaa helvetin hyvän turvallisuuden.
XP:n SP2:en myötä normal-userit ei pääse rekisteriinkään käsiksi muuta kuin niihin haaroihin, jotka poistetaan käyttäjän poiston yhteydessä. Asennuksessa voisi tulla ongelmia, mutta riski kannattaa ottaa.
Tietokoneen oikea käyttötapa:
Ja sitten vielä ... ei availla normal-userien tiedostoja admin oikilla, ellei niiden puhtaudesta ole varmuutta.
Ainiin, ja kandee käyttää Firefoxia.
PÄÄTELMÄ:
Windows XP:n ja 2k:n saa netin käytön kannalta turvalliseksi, kun jaksaa tunnin keskittyä ja säätää konetta. `Pitää myös muistaa pitää admin ja normal-user tiedostot erillään niin, ettei admin oikilla niitä tule avanneeksi.
JA TOTUUS:
Virustutkat ja palomuurit ovat laiskoille ihmisille, jotka eivät jaksa tutustua järjestelmäänsä. SP-paketit korjaavat Windowseista yleisimmät remote-aukot, ja ActiveX:än NetBiosin poiskytkentä auttaa paljon! Oikeanlainen, turvallinen tietokoneen käyttötapa myös edistää asiaa.
Windowsissa grafiikan piirtorajapinta on integroitu suoraan kerneliin, eikä sen komponentteja ole userspacessa. Täten grafiikan renderöinti on luonnollisesti nopeampaa. Grafiikkakäskyt suoritetaan synkrossa heti, kun niitä kernelille välitetään, eikä välillä vaihdeta johonkin toiseen GUI.server prosessiin.
Linuxissa joutuu yhteen 3D-operaatioon suorittamaan monta järjestelmäkeskeytystä (system call) ja kontekstin vaihtelua X-serverin ja 3d-sovelman kesken,että homma saadaan hoidettua.
Ei tässä sen kummempaa selitystä ole.
Linusille oli joskus ehdotettu X-serverin joidenkin komponenttien integroimista kerneliin 3d-grafiikan nopeuttamiseksi, mutta toistaiseksi moinen idea on hylätty epävakauttavana tekijänä.
Koska GDI ja DirectX rajapintojen komponentteja on tiukasti integroitu kerneliin, se tietenkin mahdollistaa koneen rysäyttämisen pelkästään grafiikkarajapintaa väärinkäyttämällä.
Tämä on myös syy, miksei Unixeissa normaalisti integroida grafiikkarajapintaa liian tiukasti kerneliin.
Ja monenko tavallisen windowsinkäyttäjän luulet edes ymmärtävän mitä tuohon kirjoitit? Alle vai yli 5% ? :)
Totuus on että windowsin käyttäminen pitäisi taviksilta lailla kieltää.
Kyllä, olen laiska, sitä en kiistä. Laiskuus on yksi huonoista piirteistäni, mutta elän sen kanssa. Ei tuo boottaaminen vinkkien selaamista varten iso homma ole ja jos kaipaan vähän pysyvämpää infoa Windows-puolelle tulostan sen vinkkisivulta paperille ja lunttaan siitä. Harvemmin tuota tarvii tehdä koska yleensä pelaan pitkän tai pitkähkön pätkän yhdellä kertaa.
Kiinnostusta siihen, että edes haluaisi tutustua 'helppoon' käyttiksen mitä windows edustaa?
Kyllä syyllistyn siihen, koska sitähän nimenomaan mainostetaan helppona järjestelmänä.
Miksi ihmeessä sitten sitä pitäisi vielä alkaa viilaamaan ja virittelemään.
Pelaamista vartenhan se asennetaan koneelle, sillä puhtaastihan se on viihdekäyttöön tarkoitettu.
Myönnän sen, että samaa järjestelmää käytetään työ-asioihin, valta-osa tekee niin ja varmasti on eri mieltä käsitteestä käyttöjärjestelmä kuin -liittymä.
Toista ovat virustutkat ja palomuurit. Molempia edelleen tarvitaan vaikka ne ovat laiskojen ihmisten työkaluja. Itse en ainakaan hennoisi päästää edes lähiverkkoon windows:sia ilman noita välpyttimiä vaikka laajakaistapiuhan päässä olisikin palomuurimotukka tai jopa rautapalomuuri.
Todellakin, IE ja sen ikonit pitää poistaa työpöydiltä/valikoista ja käyttää vaihto-ehtoselaimia surffaukseen.
Ainakaan XPssä ohjelmien asentaminen ei onnistu millään kun olet kirjautunut normaalikäyttäjänä.
Joutuu aina kirjautumaan ulos ja uudestaan admin oikeuksin, "run as:" toiminto ei toimi. Sitten jostain syystä pääkäyttäjän oikeuksin ei voi selata käyttäjien kansioita.
Lisäksi on monessa ohjelmassa on adwarea, spywarea, joissain jopa troijalaisia. Viimeksi sain troijalaisen kun asensin http://themexp.org/ sivustolta teeman. Se adware/shareware/spyware shitti on jo käsite Windowsin ollessa kyseessä, tuntuu että siltä ei voi välttyä edes microsoftin omissa ohjelmissa (media player, messenger).
Jotenkin ärsyttää ajatella että käyttöjärjestelmässä on oletuksena huono tietoturvataso, eikä sen tasoa kysytä käyttäjältä missään vaiheessa, vaan käyttäjän tulee itse huolehtia asiasta. Samoin huvittaa se, kun XPn asennuksen aikana kehoitetaan hankkimaan virustorjntaohjelmisto ja palomuuriohjelmisto.
Mikkis siis avoimesti informoi myyvänsä puutteellista tuotetta. Eikö se kuuluisi käyttöjärjestemän valmistajalle huolehtia tuotteen viimeistelystä?
Kaiken tämän tietoturva vaivan lisäksi, windows on myös hidas suorittamaan taskeja, en sitten tiedä saako sitä asetuksista muutettua, mutta oletuksena ainakin hidas.
Suosittelisin ATK-avuttomille kädettömille säätäjille jotain PC-BSD:tä tai GUI-painotteista Linuxia.
Unix järjestelmät ovat äärimmäisen yksinkertaistettuja, vailla Windowsien monimutkaisia oliorajapintoja tahi namespacing skeemoja, joten ne ovat helpompi säätää turvallisiksi ja ylläpitää.
Windows vain erikoisalan ammattilaisille, ja Windows ohjelmistoihin kiinnittyneille suuryrityksille. Taviksille joku Unix johdannainen.
Olen puhunut.
--
Itse käytän FreeBSD:tä pääasiassa. Yksinkertainen järjestelmä sopii tyyliini, koska olen aika laiska säätämään nykyseltään ;)
>> Sitten jostain syystä pääkäyttäjän oikeuksin
>> ei voi selata käyttäjien kansioita.
Default ACL template peruskäyttäjien kansioille on nimenomaan estää tiedostojen selaaminen ja suorittaminen pääkäyttäjän oikeuksin. Tietoturvan takia: tällöin virukset eivät pääse leviämään admin oikeuksilla.
Voit toki määrittää jonkin kansion, minne peruskäyttäjällä siirretään tiedostoja niin, että myös admin voi niitä käyttää. Tämä onkin suositeltavaa, sillä silloin tulee tarkkaan harkittua mitä paskaa sitä haluaa adminina mennä sörkkimään.
>> Jotenkin ärsyttää ajatella että
>> käyttöjärjestelmässä on oletuksena huono
>> tietoturvataso, eikä sen tasoa kysytä
>> käyttäjältä missään vaiheessa, vaan käyttäjän
>> tulee itse huolehtia asiasta.
Tämä elitistinen "opettele itse järjestelmäsi" -asenne periytyy VMS-järjestelmän käyttäjäkulttuurista, mistä siis Windows NT:kin on versioitu.
Osaavat Windows käyttäjät ovat järestään ainakin yhtä elitistisiä kuin vastaavat *nix käyttäjätkin. Ja tämä näkyy myös Microsoftin asenteessa: siellä ei oleteta että käyttäjä osaisi säätää itse tietoturvan kohdalleen, vaan käsketään ostamaan tietoturvaratkaisu muualta.
>> Eikö se kuuluisi käyttöjärjestemän
>> valmistajalle huolehtia tuotteen
>> viimeistelystä?
Microsoft on tehnyt sopimuksia eri tietoturvafirmojen kanssa. Täten rahaa revitään kuluttajan perseestä monelta taholta. Bisnes est bisnes ;)
>> Kaiken tämän tietoturva vaivan lisäksi,
>> windows on myös hidas suorittamaan taskeja,
>> en sitten tiedä saako sitä asetuksista
>> muutettua, mutta oletuksena ainakin hidas.
Paskapuhetta.
Suurin osa binääreistä pre-linkataan käännön yhteydessä vakaaseen Win32 ABI:iin, ja softat latautuvat *nix järjestelmiä huomattavasti nopeammalla tahdilla.
Ja taskien suoritusnopeudessa on hitautta vasta sitten, kun kone on täynnä spywarea ja muuta paskaa. Ja se on käyttäjän oma syy.
"Suurin osa binääreistä pre-linkataan käännön yhteydessä vakaaseen Win32 ABI:iin, ja softat latautuvat *nix järjestelmiä huomattavasti nopeammalla tahdilla. Ja taskien suoritusnopeudessa on hitautta vasta sitten, kun kone on täynnä spywarea ja muuta paskaa. Ja se on käyttäjän oma syy."
Niin muttakun omassa koneessa mm. realplayer toistaa videot paremmin linuxilla, kun taas XPllä pätkii. Näin myös kaverin XPllä. Sitten CDn poltto ja MP3 konvertointi hyytyy windowsissa tietyn datamäärän jälkeen, linuxilla ei ollenkaan.
Näin siis oman kokemuksen mukaan.
Mutta hyvä että joillain sentään toimii windows nopeasti, itselläni toimii ehkä heti asennuksen jälkeen mutta hidastuu ajan myötä vaikka viruksia tai spywarea ei ole koneella.
"Default ACL template peruskäyttäjien kansioille on nimenomaan estää tiedostojen selaaminen ja suorittaminen pääkäyttäjän oikeuksin. Tietoturvan takia: tällöin virukset eivät pääse leviämään admin oikeuksilla."
Ei mene läpi toi perustelu. Taitaa olla niin että windowsissa ei varsinaista super-useria taida ollakaan. Paitsi etänä tietty, ei tarvitse varmaan edes mainita kyseisestä "super-userista".
Tietoturvaa ei myöskään taida olla se että koko vitun käyttis on maailman myydyin spyware tuote.
"Tämä elitistinen "opettele itse järjestelmäsi" -asenne periytyy VMS-järjestelmän käyttäjäkulttuurista, mistä siis Windows NT:kin on versioitu."
Joo perustuuhan moni jenkkileffakin "tositapahtumiin". Se onkin sitten erijuttu että kuinka paljon. Kuten vanha sananlasku menee:
"the day microsoft makes something that doesn't suck, is the day they make a vacuum cleaner."
Haluan heti ensiksi kertoa, että toivon kaikkea hyvää Linuxille ja muille open source -hankkeille. Linuxissa on kuitenkin ongelmansa, ja niistä pitäisi pystyä keskustelemaan ilman että heti tulee uskovaisilta paskaa niskaan.
1. Hajanaisuus
- Tusina erilaista distribuutiota, tuhat ja yksi erilaista kirjastoa. Binäärit eivät pelitä, sorsat eivät käänny. Standardi puuttuu.
2. Liian iso koko
- Tavallisimmat distrot ovat aivan suuruudenhullun kokoisia, jopa useita CD-levyllisiä. Pienempiä (kotikutoisia) paketteja taas ei kannata harkitakaan mm. puuttuvien päivitysten takia.
3. GNU-lisenssi
- Liian tiukka idealistinen lisenssipolitiikka pelottaa toimijoita.
4. Vaikeakäyttöisyys
- Linuxin helppokäyttöisyyteen ei edelleenkään ole tarpeeksi panostettu. Järjestelmä on rakennettu RTFM-periaatteella niille, joille tietokoneen sielunelämä on harrastus.
5. Keskeneräisyys
- Linuxin kehittäjät ovat kiinnostuneempia lisäämään ominaisuuksia kuin hiomaan entisiä kuntoon. Käytännön näppituntuma on keskeneräinen: fontit ovat suttuisia, apuohjelmat bugisia, ja yllättäviin ongelmiin (esim. tulostuksessa) saa varautua.
Noista kohdista yksikään ei pidä paikkaansa.
Ite et vaan mistään tiedä mitään. Surkea räkänokka, maitoparta housuunkuseskelija. Linux on yksinkertaisesti ihan yhtä huono kuin Windowsit.
... joku puhuu asiasta, josta ei tiedä mitään.
Ainoa mihin viitsin vatsata on:
"2. Liian iso koko
- Tavallisimmat distrot ovat aivan suuruudenhullun kokoisia, jopa useita CD-levyllisiä. Pienempiä (kotikutoisia) paketteja taas ei kannata harkitakaan mm. puuttuvien päivitysten takia."
Yksikään linux-käyttöjärjestelmä ei tarvitse useita cd-levyjä vaan vain yhden, mutta mukana tulevat ohjelmistot usein vaativat jopa monta cd:tä.
Esimerkiksi Ubuntu tulee yhdellä cd:llä, mutta mukana ei ole montaakaan ohjelmaa, kun taas esimerkiksi Fedora Core tulee monella cd:llä, mutta mukana tulee monia ohjelmia. Työpöytiäkin tulee kolme erilaista, kun ubuntussa vain yksi.
Tähän voitaisiin sanoa samaa windowsista. Miksi vista tulee DVD:llä vaikka mukana ei tule kuin vain käyttöjärjestelmä, IE, Notepad, Calculator ja Word, jotka eivät vaadi tilaa melkein yhtään.
Ite et vaan mistään tiedä mitään. Surkea räkänokka, maitoparta housuunkuseskelija. Linux on yksinkertaisesti paljon parempi kuin Windowsit.
1.
Se mikä on tehty ANSI-standardien mukaan toimii. Myönnän toki, että pientä tutkimista toisinaan vaatii. Kuitenkin ladatut binäärit toimivat tuosta noin yli 95%:sti.
2.
Mikä on liian iso koko? Käyttisien koothan kasvavat vuosi vuodelta. Sama pätee myös windows-maailmassa.
3.
Pitäydyt GNU-lisenssissä. Muistetaan, että on muitakin lisenssejä olemassa. Totta on se, että lisenssisekamelska saattaa karkoittaa tekijät.
4.
Vaikeakäyttöisyys, mitä se on? Hyvällä sisälukutaidolla pääsee pitkälle. Jos omaa liian pikaisen asenteen, niin muutaman tunnin tuskailun jälkeen tuntuu todellakin, että tämä on vaikeata.
Tottakai se on, kun siirrytään käyttämään jotain niinkin erillaista käyttöjärjestelmää kuin *nix maailma.
Windowssia mainostetaan helppokäyttöisenä, mutta oikeasti sitä käytettäessä pitää myös tuntea tietokoneen sielunelämää yhtälailla. Samaa RTFM-maailmaa löytyy myös tästä järjestelmästä, jos haluaa oppia sen.
5.
Keskeneräisyys! Tämä huvittaa joka kerta kun sen lukee/kuulee. Jos windows on 'valmis' niin miksi siitä sitten julkaistaan silloin tällöin uusi versio?
Samat bugit vaivaavat myös tätä järjestelmää ja yllättäviin ongelmiin saa myös varautua.
Olen kokeillut Linuxia useammankin kerran vuodesta -99 lähtien, ja aina pettynyt samoihin asioihin.
- netistä ladatut ohjelmat eivät toimi
- netistä ladatut ajurit eivät toimi (jos sopivaa edes löytyy)
- laitteiden (esim. tulostimen) kanssa on hämäriä ongelmia vaikka laite olisikin tuettu
- työpöytä apuohjelmineen on suttuinen ja bugisen oloinen
On aivan sama, miten hieno järjestelmä on periaatteessa kyseessä. Käytännön kokemus Linuxista on, että kaiken joutuu tekemään kantapään kautta ja hyvä jos onnistuu sittenkään.
Windowsin menestys osoittaa sen, että huonokin standardi on parempi kuin ei standardia ollenkaan.
Olisiko se liikaa vaadittu, että luodaan Linuxin keskeisiä osia koskeva standardi, ja noudatetaan sitä?
Mitä tulee asennus-CD:n kokoon, minun mielestäni yksikin täysi 650 megan image on paljon. Jos kyseessä tosiaan on pelkkä käyttöjärjestelmä, sen pitäisi kyllä mahtua pienempään tilaan.
Toki myös Windowsissa on omat niksinsä. Pidän kuitenkin seuraavista piirteistä:
- hakemistorakenne on selkeä, verrattuna unix-tyylisiin /usr/bin/X11R6/shared/ -hirviöihin. Kaiva sieltä sitten, missä ohjelma oikeastaan sijaitsee
- laitehallinta on selkeä. Ajurit toimitetaan binäärinä (laitevalmistajan toimesta, tiedän). Ajurin asentamiseen on ohjattu toiminto. Linuxissa muokataan vasta makefileä (vi-editorilla tietty) siinä vaiheessa, kun Windows-käyttäjä jo leikkii uudella laitteella
- kirjastot on standardoitu. Vanhempikin Windows pyörittää uusia ohjelmia oikein mukavasti. Älä kokeile tätä kotona Linuxilla.
Windowsissa tulee tunne, että käyttäjää edes yritetään palvella. Linuxissa käyttäjää pidetään pilkkana.
Tuon perusteella arvioisin että olet joko:
A. Microsoftin työntekijä, joka jälleen kerran kylvää paskaa keskustelupalstoille, pomon käskystä kuinkas muutenkaan.
B. Äärimmäisen tyhmä. Tietokoneiden lisäksi pysy kaukana myös liikenteestä, sillä tuolla älykkyydellä aiheutat taatusti monta liikennekuolemaa.
" - netistä ladatut ohjelmat eivät toimi
- netistä ladatut ajurit eivät toimi (jos sopivaa edes löytyy) "
Et vaan osaa. Lataat ohjelmasta ko. jakeluun sopivan paketin niin toimii. Ajureita ei yleensä edes tarvitse latailla.
"huonokin standardi on parempi kuin ei standardia ollenkaan.
Olisiko se liikaa vaadittu, että luodaan Linuxin keskeisiä osia koskeva standardi, ja noudatetaan sitä"
Windowsissa ei ole mitään standardia.
http://www.linuxbase.org/
"Toki myös Windowsissa on omat niksinsä. Pidän kuitenkin seuraavista piirteistä"
Mikä unixin hakemistorakenteessa on epäselvää?
ohjelmat sijaitsevat:
1. "/bin"
2. "/usr/bin"
3. "/usr/shared/"
4. "/usr/local"
hakemistoissa.
Eli 4 mahdollista paikkaa, joka on yhtä monta kuin windowsissakin tai itseasiassa vähemmän.
Windowsissa:
1. "C:\WINDOWS\COMMAND"
2. "C:\WINDOWS"
3. "C:\Ohjelmatiedostot"
4. "C:\Program files"
5. "?:\mikävain" koska asennus ohjelma kysyy mihin asennetaan ja tyhmä käyttäjä voi täten ryssiä kaiken.
Laitehallinta on toki selkeä ohjauskeskuksen avulla, linuxiinkin saa sellaisen. Linuxissa muuten toimii kaikki laitteet heti asennuksen jälkeen, Windowsissa alkaa helvetillinen ajuriasennus rumba.
Laitteiden mukana tulevat laitevalmistajien ajurit asennetaan aina valmistajan tekemällä asennusohjelmalla. Myös Windowsissa.
Mikäli laitevalmistaja ei ole tehnyt ajurille asennusohjelmaa niin se on sitten voivoi. Osta seuraavalla kerralla laite johon valmistaja on vaivautunut tekemään kunnon ajurit asennusohjelmineen.
Linuxissa jotkut valmistajan ajurit voidaan myös asentaa paketinhallinnalla suoraan netistä, ominaisuus jota Windows ei tarjoa.
Vanhempi Windows ei paskapuheestasi huolimatta pyöritä kaikkia uusia ohjelmia. Sano vaan jos olet erimieltä niin linkitän tähän ohjelmia jotka eivät toimi Win98ssa ja vanhemmissa.
Vanhempia linuxeja ei ole olemassa, koska kaikki linuxit voi päivittää ilmaiseksi uusimpaan versioon. Se on käyttäjän osaamattomuutta jos käyttää tänäpäivänä Slackware 3.0 versiota.
Linuxilla muuten voi ajaa myös vanhoja MS-DOS ohjelmia äänien ja muiden ominaisuuksien kanssa jotka eivät ole tuettuja MS-Windowsissa.
Eikö olekin noloa? Itse pelailen mm. vanhoja MS-DOS klassikko pelejä Linuxilla äänien kanssa, koska WINDOWSISSA NE EIVÄT TOIMI!
Tuohon viimeiseen täytyy todeta että mitäs pilkkaamista se on jos käyttäjää palvellaan ilmaiseksi hyvin, kun Windowsissa joudut maksamaan huonosta palvelusta.
Se se vasta onkin käyttäjän pilkkaamista kun jo XPn asennuksessa(!) kerrotaan että olet ostanut tuotteen jossa tietoturva on puutteellista, osta virustorjunta ja palomuuriohjelmisto erikseen.
"Mitä tulee asennus-CD:n kokoon, minun mielestäni yksikin täysi 650 megan image on paljon. Jos kyseessä tosiaan on pelkkä käyttöjärjestelmä, sen pitäisi kyllä mahtua pienempään tilaan."
Se sinun rakastama windowsisi ei pääse yhtään pienempään tilaan ja tuleva windows (vista) on vielä isompi. Linuxin yhdellä 650megan cd:llä tulee paljon parempia ohjelmia kuin yhdellä windowsin 650megan ceedellä.
Ja vistassa ei ole mitään muuta eroa kuin, että käyttöjärjestelmä ei enää mahdu edes sille 650megan ceedelle vaan tarvitsee 1.8Gt:n(?) DVD levyn.
" hakemistorakenne on selkeä, verrattuna unix-tyylisiin /usr/bin/X11R6/shared/ -hirviöihin. Kaiva sieltä sitten, missä ohjelma oikeastaan sijaitsee "
Miksi se ohjelma pitäisi kaivaa? Että sen voisi suorittaa? Ei mitään tarvetta... poistokin onnistuu varmaan 99,99% tilanteissa jakelun omilla työkaluilla ilman, että käyttäjän tarvitsee edes tietää, että missä ne tiedostot sijaitsevat. Sama myös suorituksessa ja asennuksessa.
Ja kyllä minusta on yksinkertaisempaa, että hakemistorakenne on unix-tyylinen kuin windowsin C:, D:, E:, A:, B: jne..., jotka sisältävät kukin miljoona hakemistoa ilman mitään standardoitua merkitystä.
Linuxissa ja unixissa tietää, että jos hakemiston nimi on vaikkapa /home niin sieltä löytyy käyttäjäkohtaiset asetukset, tiedostot ja muut, /usr/bin:stä ohjelmien binaarit, /usr/games pelit, /etc:stä järjestelmän asetukset, /bin:stä komentorivin komennot /usr/man manuaali-sivut, /usr/docs dokumentit jne...
Windowsissa ei ole mitään tälläistä vaan kaikki on sekaisin ja sieltä se vasta on vaikea löytää ohjelmia jos ei muista mihin ne asenti tai latasi. Onneksi nykyaikaiset (firefox ja opera) osaavat näyttää ladatut tiedostot, mutta IE ei taida osata vieläkään.
"Vanhempikin Windows pyörittää uusia ohjelmia oikein mukavasti."
Ei välttämättä, mutta yleensä hoituu, kun asentaa ohjelman tarvitsemat libraryt, kuten linuxissakin. Mutta eräs iso ongelma on... uudet windowsit eivät osaa suorittaa vanhojen windowsien tai oikeastaan MSDOS:sien ohjelmia ja pelejä kuin vain murto-osaa.
Miksi ihmeessä Linux-asennusrompulle pitää tunkea kaikenlaista verkkosälää ja lähdekoodia? Itse käyttöjärjestelmä (ydin, kirjastot, keskeiset apuohjelmat, työpöytä) pitäisi kyllä mahtua sanotaan 150-200 megaan. Vaan eipä ole tällaista tarjolla.
Tuntuu oletuksena olevan, että jokainen Linux-käyttäjä haluaa tehdä omasta koneestaan palvelimen tai reitittimen. Pelkkää työasemakäyttöä haluavalle ei löydy ymmärrystä. Miksei voisi olla eri image työasemaan ja palvelimeen?
Vertailun vuoksi: Windows 98:n (edelleen tuettu ja toimiva käyttöjärjestelmä) asennustiedostot vievät noin 100 megaa.
"Miksi ihmeessä Linux-asennusrompulle pitää tunkea kaikenlaista verkkosälää ja lähdekoodia?"
Koska pelkällä käyttöjärjestelmällä ei vielä tee paljon mitään.
Onko tämä tarpeeksi pieni jakelu?
http://www.thinkingnerds.com/projects/minirtl/minirtl.html
Ehkä 98, mutta XP:kin vie yhden CD:n verran tilaa vaikka mukana tulevat ohjelmat eivät pääse läheskään samaan tasoon useimpien yhden CD:n linux-distrojen ohjelmien kanssa.
Linux-paketeissa luultavasti eniten tilaa vievä ohjelma on koko se graafinen käyttöliittymä (X-windows, Gnome/KDE etc...), mutta CD:llä tulee useimmiten mukana myös kuvankäsittelyt, nettiselaimet, office-paketit ja muut jokapäiväisessä käytössä tarvittavat ohjelmat toisinkuin windowsissa, joka silti kaikesta huolimatta tarvitsee 650Mt:n ceedeen.
Vista on vielä pahempi, mokoma ei mahdu enää cd:lle vaan tarvitsee DVD:n vaikka mukana ei tule edes lisäohjelmia vaan samat mitä vanhoissakin windowseissa.
Hieman epäkohtelias kysely, kun ei anneta vaihtoehtoa "joku muu, mikä?".
Microsoftilla en ole töissä, ainakaan en ole tehnyt sopimusta eivätkä he minulle mitään maksa.
Vastaan siis B. Olen varmaan hieman yksinkertainen. En halua tonkia käyttöjärjestelmän sisuskaluja. En halua opetella Unix-komentoja. En halua muokata makefileä. En halua ylipäätään koskea lähdekoodiin. En halua käyttää vi-editoria. En halua päivittää kirjastoja jokaisen ohjelman asennuksen yhteydessä (puhumattakaan siitä, että päivitys saattaa sotkea jo asennettujen ohjelmien toimintaa).
Haluan vain, että homma toimii. Ja helposti.
No kuvitellaan tilanne, että sinulla on nyt se yksi linux-cd käsissäsi, mitä se oikein sisältää? Jo pelkästään lähes aina (varmaan 99% tulee mukana) Open Office, joka vie tilaa 150-200Mt, graafisen käyttöliittymän (KDE/GNOME), jotka vievät tilaa ~100Mt. Nettiselain (firefox) ~15Mt, gimp ~15Mt ja jo nämä sitten vievät tilaa 330Mt. Mukana tulee usein vielä paljon enemmänkin, yhden CD:n jakeluissa on monesti monenlaisia pieniä ja hieman isompiakin pelejä mukana. Esimerkiksi Tux Racer, joka vie tilaa ~20Mt.
"graafisen käyttöliittymän (KDE/GNOME), jotka vievät tilaa ~100Mt."
Yhden CD:n jakeluissa tulee yleensä vain yksi graafinen käyttöliittymä, joko KDE tai Gnome ja kumpikin on yksinään jotain ~100Mt tai jopa enemmän.
Äiteelle asensin koneeseensa Ubuntu Linuxin eikä hänen ole tarvinnut tonkia tietokoneen sisuskaluja, päivittää kirjastoja tai muuta jos hän on halunnut asentaa ohjelman. Senkuin on vaan käynnistänyt Synapticin (graafinen ohjelmien asennusohjelma), laittanut rootin salasanan, kun sitä on kysytty, valinnut listasta haluamansa ohjelman/pelin, painanut "install", odottanut hetken ja käyttänyt asentamaansa ohjelmaa/peliä eikä ole ohjelmien/pelien asennus vielä rikkonut minkään toisen ohjelman/pelin toimintaa.
Windowsissa tämä on kuitenkin jopa melko tuttua. Itseäni ainakin ärsyttää suuresti se, kun joka ohjelma tuo lisää .dll tiedostoja C:\windows jne.. hakemistoon ja korvaa vanhoja, jolloin vanhat ohjelmat lakkaavat sitten toimimasta, kun viimeisimmäksi asennetun ohjelman mukana tulleessa .dll tiedostossa ei olekkaan samoja toimintoja kuin vanhassa.
Höh. Windowsissa ei edes ole mitään hakemistorakennetta. Vai lasketaanko sellaiseksi c:\program files\joku softapulju\joku ohjelma?
Eikä ne asematunnuksetkaan tosiaan mitään kovin käteviä ole, onko se kortinlukulaitteen mmc paikka nyt c,d,e,f,g,h vai kenties i? Minun mielestä vaikkapa /mnt/mmc on paljon parempi :) Tähän mennessä olen joutunu Linuxiin asentamaan jopa yhden ajurin, nvidian näyttisajurin, paketinhallinnalla tietysti. Windowsiin ne saakin sitten itse etsiä ties mistä, näyttikselle, äänikortille, tv kortille, jne..
Ja pakko kai laittaa: Linuxissa tulee tunne että käyttis tekee mitä käsketään. Windowsissa käyttäjälle vittuillaan. :)
PS. kuka käskee käyttämään vi editoria? Itse pidän enemmän vaikka nano:sta.
1.
Miksi ohjelmia pitää kaivaa? Käynnistämistä varten vai sen takia, että sitä voi säätää?
*nix maailmassa kirjoitetaan ohjelman nimi tai klikataan ikonia ja se käynnistyy.
Kuinkas muuten windowssissa saa liitettyä uuden fyysisen levyn vain vaikkapa yhden käyttäjän käyttöön?
Tarkoitan tilannetta (vrt. *nix), mihin on asennettu uusi levy, se on alustttu ja merkitty liitoskohdaksi /home/käyttäjä/uusilevy.
Saakos windowssissa edelläkuvaamaani aikaiseksi?
Vielä yksi näkökulma noihin liitospisteisiin. Windowssihan käyttää niitä kirjaimia, jotka alkavat C: jne. Miten sitten toimitaan jos kaikki liitospisteet ovat käytössä ja tarvitaan yksi uusi levy käyttöön?
2.
Ajuri maailmasta tulee mieleen kun ainut kiintolevy sijaitsee SATA-väylän päässä ja windows tarvitsee jonkun 'ajurin' asentuakseen sinne.
Linux meni asemaan heittämällä.
Ihan vain tiedoksi: Makefile on se laitevalmistajan tiedosto jota käytetään käskyn make kanssa. Tähän menessä sen puukottamiseen ei ole ollut tarvetta ja oikein, VI-editori on mullistava editori joka toimii tilanteessa kuin tilanteessa.
Jos puhutaan ajureista vielä, niin sen Linux asennuksen jälkeen avasin koneen, laitoin DVD-aihion polttavaan ja aloin polttaa. Windowssissa jouduin ajurirumbaan, sekä asentamaan _erillisen_ poltto-ohjelman ennenkuin poltto oli mahdollista. Ei tullut poltto-ohjelma windows-paketin mukana.
3.
Kirjastot on standardisoitu, aivan, jokainen uusi ohjelma osaa asentaa järjestelmään omat kirjastonsa, joita muut ohjelmat myös käyttävät ja parhaimmillaan yksi ohjelma saa toisen ohjelman toimimattomaksi asentaessaan samannimisen kirjaston toisen päälle.
Uudet ohjelmat vanhoissa windows versioissa:
Kun ladataan koneeseen windows 3.1 ja asennetaan siihen uusin microsoftin office niin väität että se toimii?
Windowssia käytettäessä todellakin tulee se tunne että käyttäjää palvellaan, koska käyttäjä joutuu joka palvelusta maksamaan vaikkei joka kerta edes saa rahoillen vastinetta.
Minäkin haluan lusikkani soppaan.
Minulla on koneessa aina sillainen ongelma, että aina kun sen asentaa uusiksi (windowsin uudelleenasennus ja linuxin uudelleenasennus) niin windows ei tunnista 160gigan kovalevyä vaan pitää ladata jotain SP1:n ja 2:n ennenkuin se toimii kokonaan. Myöskään äänet eivät toimi ennenkuin lataa emolevyn ajurit, mutta osaako kukaan arvata mitä käy, kun linuxin asentaa? :D
Kaikki laitteet toimivat heti asennuksen jälkeen, joten en ole edes joutunut minkäänlaiseen ajurirumbaan.
>> - hakemistorakenne on selkeä, verrattuna unix-
>> tyylisiin /usr/bin/X11R6/shared/ -hirviöihin.
>> Kaiva sieltä sitten, missä ohjelma oikeastaan
>> sijaitsee
Ja Windowsin tyylinen ohjelmien riippumaton sijoittelu mahdollistaa myös, teoriassa, paremman tietoturvan :)
Olen tätä yrittänyt Linux fanaatikoille tolkuttaa, mutta ei vastakaikua. Vetäköön karvahatun päähänsä he, jotka minua vastustavat :E
>> - laitehallinta on selkeä. Ajurit toimitetaan
>> binäärinä (laitevalmistajan toimesta,
>> tiedän). Ajurin asentamiseen on ohjattu
>> toiminto. Linuxissa muokataan vasta makefileä
>> (vi-editorilla tietty) siinä vaiheessa, kun
>> Windows-käyttäjä jo leikkii uudella
>> laitteella
Makuasia pitkälti.
Linux ja Unix systeemeissä nuo laitteet ovat joko tuettu, tai eivät. Monoliittiset userland ja kernel ratkaisut integroivat laitteiden käyttörajapinnat tiiviisti keskenään, joten ulkoisten "ajurien" asentaminen on tehtävä vaivalloisesti lähdekoodeista. Ainoa varma tapa on varmistaa, että ko. käyttis tukee sun laitetta.
Jos laite on tuettu, niin yleensä se toimii *nix järjestelmissä suoraan. Ei tarvitse asennella ajureita.
>> - kirjastot on standardoitu. Vanhempikin
>> Windows pyörittää uusia ohjelmia oikein
>> mukavasti. Älä kokeile tätä kotona Linuxilla.
Aivan totta, ja tämän takia arvostankin Win32 userlandia.
Muuten Win32 onkin aika kiero ... en itse tykkää sen ohjelmointirajapinnasta laisinkaan. POSIX on paljon selkeämpi ja siistimpi, ja avoin standardi.
Linuxin kehittäjiltä puuttuu järki siinä, että mihin suuntaan projektia tulisi viedä ... ei tuommoisesta toiminnasta tule lopulta lasta eikä paskaa.
Tuo LSB standardi on jatkuvasti keskeneräinen, ja liian mitätön mahdollistaakseen mitään kunnollisia softia.
Oletko koittanut koskaan kääntää softaa sillä LSB:n build-environmentilla? Eipä muuten toimi, johtuu siitä että vaikka POSIX standardia ko. SDK noudattaakin, niin OpenSource ohjelmat eivät tätä standardia tarpeeksi raadollisesti noudata, vaan olettavat aina jotain järjestelmäkohtaisia pikakorjauksia :)
Täten voisin todeta, että tuo "standardi" on loogisesti rikki ja aivan turha.
Linuxista ei ikinä tule peruskäyttäjälle semmoista järjestelmää, mikä mahdollistaisi kaupallisten ohjelmistojen toiminnan. Kaupalliset valmistajat vaativat tiukkoja ja toimivia standardeja, ja kunnollista standardia ei Linuxiin koskaan saada. Mot.
>> Se mikä on tehty ANSI-standardien mukaan
>> toimii. Myönnän toki, että pientä tutkimista
>> toisinaan vaatii. Kuitenkin ladatut binäärit
>> toimivat tuosta noin yli 95%:sti.
60% olisi parempi arvio. Aika perseestä?
Ainoastaan TÄYSIN staattisesti kaikki muut paitsi GLIBC ja STDC++ kirjastot linkittämällä voi olla tuo 95% ABI yhteensopivuus todellisuutta ... mutta LGPL lisenssikään ei salli opensource komponenttien staattista linkittämistä, joten kusessa ollaan :)
Windowsissa kaikki Win32 API:n ulkopuoliset komponentit toimitetaan softan mukana. Samaa käytäntöä tulisi olla myös Linux maailmassa, jos halutaan hyvää binääristä yhteensopivuutta.
Win32:en SDK:itten headerit ja staattisesti linkitettävät .lib stubit ovat Royalty Free -lisenssillä, eli käyttää saa kunhan ei mene myymään eteenpäin. Toisiksi paras lisenssi, mitä kaupalliseen kehittämiseen voi olla, paras lisenssi on tässä kontekstissa BSD.
JOHTOPÄÄTÖS:
Ajoalustana käytettävän käyttöjärjestelmän on standardoitava useimmin käytetyt komponentit base-systemiin, jos halutaan vakaata ABI:a. Ja jos halutaan kaupallisia softia ko. järjestelmälle, pitää komponenttien lisenssi olla enintään LGPL, mielellään jopa BSD.
>> Windowssia mainostetaan helppokäyttöisenä,
>> mutta oikeasti sitä käytettäessä pitää myös
>> tuntea tietokoneen sielunelämää yhtälailla.
Ei tarvitse, pitää vaan osata klikkailla kuvakkeita/syöttää ajurilevyä asemaan ja painella next-next-next ...
Tosin tällainen käyttötapa johtaa juuri Windowsin epävakaisuuteen :)=
Todellinen Windowsin käyttötaito piilee siinä, että tietää mitä serviceja tarvitsee ja mitkä voi kytkeä pois. Myös rekisterin tärkeimpien haarojen tunteminen auttaa, jotta voi myös sitä optimoida tietoturvan kannalta. Oikeanlainen tietoturvallinen käyttötapa auttaa myös, esim. erotellaan Admin ja normal-user accountit.
>>Todellinen Windowsin käyttötaito piilee siinä, että tietää mitä serviceja tarvitsee ja mitkä voi kytkeä pois. Myös rekisterin tärkeimpien haarojen tunteminen auttaa, jotta voi myös sitä optimoida tietoturvan kannalta. Oikeanlainen tietoturvallinen käyttötapa auttaa myös, esim. erotellaan Admin ja normal-user accountit.
Toki Linux toimii, jos sen joku virittelee valmiiksi ja auttaa ongelmatilanteissa. Kaikilla vain ei ole tällaista palvelua tarjolla. Windowsin kanssa sentään joten kuten pärjää omin avuin.
Jos ollenkaan käyttäisin Linuxia, Windows pitäisi olla kuitenkin rinnalla "kaiken varalta". Ja mitä järkeä on Linuxia käyttää, jos kuitenkin tarvitaan toinen järjestelmä varmistamaan? Eikö ole sama suoraan käyttää sitä varmempaa?
Mitä tulee dll-ongelmiin, ne ovat Windowsissa todella harvinaisia. Linuxissa kirjastojen kanssa saa tapella jatkuvasti.
"Jos ollenkaan käyttäisin Linuxia, Windows pitäisi olla kuitenkin rinnalla "kaiken varalta". Ja mitä järkeä on Linuxia käyttää, jos kuitenkin tarvitaan toinen järjestelmä varmistamaan? Eikö ole sama suoraan käyttää sitä varmempaa? "
Jotkut tekevät niin, että asentavat samalle koneelle windowsin ja linuxin niin, että vain linuxilla pääsee nettiin, mutta windowsissa voi pelata ja käyttää ohjelmia, jotka eivät millään keinoin toimi sitten linuxin puolella. Itselläni oli yli vuoden windows ja linux samaan aikaan koneella, mutta vain ja ainoastaan siksi, että voisin pelata niitä muutamaa peliä, jotka eivät suostuneet toimimaan linuxin puolella, mutta arvaa vain tuliko windowsia sitten loppujenlopuksi käytettyä.
"Mitä tulee dll-ongelmiin, ne ovat Windowsissa todella harvinaisia."
Ei kyllä edes kovin harvinaisia.
"Linuxissa kirjastojen kanssa saa tapella jatkuvasti."
Ei sen enempää kuin windowsissakaan. Omien kokemuksieni mukaan Gentoo ja siihen perustuva Vida Linux ovat kirjastojen vuoksi parhaimmat jakelussa olevat distrot, joiden kanssa ei melkein koskaan tarvitse tapella kirjastojen kanssa, kun taas Fedora Coressa joutuu melkein viikottain, mutta en kyllä usko, että tämä olisi "kokoajan" ja, että yhtään sen enempää kuin windowsissakaan.
"60% olisi parempi arvio. Aika perseestä?"
Kieltämättä mutta puhuinkin henkilökohtaisista kokemuksista ja myönnän sen, että joku aivan varmasti on kokeillut jotain jota ei ole saanut toimimaan edes kikkailemalla.
Tämäkin pätee myös windows-ohjelmistoihin.
Johtopäätöksesi on oikea. Tarvitaan ehdottomia rajapintoja versioinnin kanssa joka puolestaan houkuttelisi kaupallisia yrityksiä tekemään tuotteitta käyttöjärjestelmälle.
">> Windowssia mainostetaan helppokäyttöisenä,
>> mutta oikeasti sitä käytettäessä pitää myös
>> tuntea tietokoneen sielunelämää yhtälailla."
Tarkoitin tällä ongelmatilanteita joita syntyy windows:sia käytettäessä tai vaikkapa jokin palvelun käynnistystä. Molemmissa pitää tietää mitä halutaan ja miten se voisi ratkaista/käynnistää/sammuttaa.
Tässä tilanteessa auttaa hyvinkin paljon kuinka hyvin tuntee tietokoneen sielunelämän joka puolestaan auttaa kyseisen ongelman tai palvelun päälle saamiseksi/sammuttamiseksi (löytää ne oikeat ruksit).
Kuten jo mainitsikin ei sokea next -> next -> ok -> finish ketju ilman tekstien lukemista ole oikein turvallista vaikka se helpolta kuulostaa ja on sitä tehdä.
"Linux-uskovaiset lähtevät siitä, että Windowsin käyttäjä ilman muuta menee nettiin Internet Explorerilla, ilman suojauksia, ja klikkaa joka kysymykseen OK."
Kohdistat väitteesi yhteen kohderyhmään. Mietitään käyttäjää joka ostaa sitarista ensimmäisen tietokoneen ja on nähnyt kuinka naapuri konettaan käyttelee.
Se on uskomatonta kuinka valtaväestö käyttää juuri kuvaamallasi tavalla koneensa ohjelmia. Explorerilla nettiin, Outlook sähköposti-ohjelmaa ja painelee OK:ta ehkä puutteellisen kielitaidonkin takia.
Mielenkiintoisia selityksiä ja ilmeitä tulee vastaan silloin kun heitä valistaa siitä miksei edellä mainittuja ohjelmia kannattaisi käyttää.
"Ymmärtääkseni kaikki palvelut ovat oletuksena päällä, ja Linuxissahan prosesseissa löytyy..."
Mitä tarkoitat tällä?
Jokaisesta jakelusta en tiedä mutta ainakaan käyttämässäni saa valita sen asentaako serveri-, desktop- tai custom-paketin joiden myötä asennetaan oletusohjelmistot.
Vaikka kyseiset palvelin prosessit olisivat päällä, estää palomuuri niiden käytön ennenkuin annetaan lupa palomuurille sallia tiettyjen palvelujen jakelu verkkoon.
Tarkoitin noilla palveluilla lähinnä sitä, että Linux-asennuksilla on jostain syystä tapana tunkea mukaan kaikki mahdollinen Apachesta lähtien. Ikään kuin jokainen Linux-asentaja ilman muuta haluaisi tehdä koneestaan palvelimen.
Ihan yleispätevä sääntö on, että mitä enemmän liikkuvia osia systeemissä on, sitä enemmän siinä on osia jotka voivat mennä rikki. Hirmupakkasilla ei muut autot käyntiin lähde kuin vanhan mallin Lada.
Mitä Windows-tietoturvaan tulee, kansalaisvalistus olisi mielestäni paras keino. Ihan yksinkertaiset pelisäännöt, miten netissä ollaan ja miten ei olla. Harmi vain, että tietoturva-asioissa huomio tahtoo kiinnittyä sellaisiin juttuihin, joilla voidaan tehdä bisnestä. Matolääkettä myydään joka lähtöön, mutta kansalaisvalistus taitaa jäädä viranomaisten tehtäväksi. Saas nähdä, tekemättäkö jää.
"Vastaan siis B. Olen varmaan hieman yksinkertainen. En halua tonkia käyttöjärjestelmän sisuskaluja. En halua opetella Unix-komentoja. En halua muokata makefileä. En halua ylipäätään koskea lähdekoodiin. En halua käyttää vi-editoria. En halua päivittää kirjastoja jokaisen ohjelman asennuksen yhteydessä (puhumattakaan siitä, että päivitys saattaa sotkea jo asennettujen ohjelmien toimintaa).
Haluan vain, että homma toimii. Ja helposti."
Mitään kirjoittamistasi jutuista ei tarvitse tehdä. Tarpeelliset päivitykset tulevat automaattisesti.
Asenna vaikka mandriva, suse tai ubuntu windowsin rinnalle. Noin pari kuukautta niin olet ymmärtänyt melko hyvin windowsin ja linuxin suurimmat erot, niitäkään ei tavalliselle käyttäjälle paljoa ole.
"Oletko koittanut koskaan kääntää softaa sillä LSB:n build-environmentilla? Eipä muuten toimi, johtuu siitä että vaikka POSIX standardia ko. SDK noudattaakin, niin OpenSource ohjelmat eivät tätä standardia tarpeeksi raadollisesti noudata, vaan olettavat aina jotain järjestelmäkohtaisia pikakorjauksia / Kaupalliset valmistajat vaativat tiukkoja ja toimivia standardeja,"
Kirjoitit hauskan paradoksin, onneksi olkoon!
Ei haittaa vaikka OpenSource ohjelmistot eivät standardia noudata.
LSB nimittäin mahdollistaa suljetun koodin kaupalliset (eli organisoidut) ohjelmistot, mikäli NE noudattavat tätä standrardia.
Täten kaupallisille ohjelmistotaloille ON olemassa standardi, mutta OpenSource kinastelijat joutuvat pähkäilemään kuinka saada ohjelmansa kääntymään, taikka sitten saavat delegoida homman linux-jakelijoille.
LSBn idea taitaa olla juurikin suunnattu kaupallisille ohjelmistotaloille.
Sitten voisi kaupallisen ohjelman ostaa CDnä ja asentaa siltä vaikka ilman nettiyhteyttä(!)
"Linux-asennuksilla on jostain syystä tapana tunkea mukaan kaikki mahdollinen Apachesta lähtien"
Ei ole. Linuxissa käyttäjä saa valita asennetaanko apachet, ym. vaiko ei, toisin kuin windowsissa. Useissa jakeluissa näitä palveluja EI KÄYNNISTETÄ oletuksena vaikka ne asennettaisiinkin.
Windows ME on dos-pohjainen real/pmode hybridiviritelmä, joka pitäisi vetää vessasta alas! Se ei ole kunnon Windows!
Vasta NT-pohjaiset Windowsit ovat olleet siedettäviä ... kaikki viritelmät ennen niitä joutavat roskikseen ...
Tässä tiivistelmä: Linux on paska.
Ja joka väittää, että jokainen Windows-ohjelma toimii Winellä naikoon ukkiaan jatkossakin.
Ite et vaan mistään tiedä mitään. Surkea räkänokka, maitoparta housuunkuseskelija. Linux on yksinkertaisesti paljon huonompi kuin Windowsit.
wintööt joutaa roskakoriin pöpöjen ja matojen sekaan. OS X ROXX!!!
"Tässä tiivistelmä: Linux on paska.
Ja joka väittää, että jokainen Windows-ohjelma toimii Winellä naikoon ukkiaan jatkossakin."
Olipas se oivallisesti sanottu! Mikä asiantuntija!
Toisaalta minkä ihmeen takia pitäisi käyttää vintoosa-ohjelmia Linuxissa? Kyllähän siinä pinkku sottaantuu jos alkaa homeisilla/lahoilla/matoisilla ikkunoilla konettaan tuhrimaan.
Ite et vaan mistään tiedä mitään. Surkea räkänokka, maitoparta housuunkuseskelija. Windows on yksinkertaisesti paljon huonompi kuin Linuxit.
Kun teet tiivistelmän, niin voisitko perustella, mikä sai päätymään kertomaasi tulokseen?
"Ja joka väittää, että jokainen Windows-ohjelma toimii Winellä naikoon ukkiaan jatkossakin."
Ei niitä tarvitsekkaan ajaa Winellä, asennetaan koko windows samantien virtuaalikoneen päälle ja ajetaan ne ohjelmat siellä. =)
olipa kerran, eikä niin kovin kauaa sitten eräs henkilö, joka halusi tehdä (ördillä) hienoja intekraalimerkkejä (ne on niitä tieteellisiä kiemuroita, joista keskiverto wintoys-teini ei tiedä mitään) automaattisesti. Ei onnistunut, vaikka asiaa mietti yhteensä toistasataa vuotta ohjelmointikokemusta.
Asian sai korviinsa lähes ohjelmointitaidoton OpenSourcen loppukäyttäjä, joka ideoi homman muutamassa kymmenessä sekunnissa ja ohjelmointitaitoinen fil.kand implementoi sen seuraavaksi päiväksi.
Mitä opimme: lasten apuraittailla varustettu Windows tekee insinööreistäkin typeriä M$-putkiaivoja. MS Officella voit helposti luoda vilkkuvia fontteja ja värikkäitä puhekuplia, mutta aikuisten miesten töissä on parempi käyttää jotain muuta.
ihan väärin
Tiivistelmä:
Linux on paska, ja Wine myös.
Windows on lisenssipolitiikalla kurkusta alas pakotettu natsituotei, jota tulee boikotoida eettisistä syistä.
Eli siis käyttäkäämme FreeBSD:tä :)
Olen ihan varma siitä, että Open Source lyö itsensä läpi käyttöjärjestelmäpuolella. Microsoft ei voi loputtomiin kilpailla ilmaisen tuotteen kanssa. Tahalliset epästandardit ja lakimies-armeija voivat ainostaan viivyttää väistämätöntä.
Ja samalla olen ihan varma siitä, että Linux ei ole se järjestelmä, joka läpimurron tekee. Linux-yhteisö on tehnyt liian monta strategista virhettä. Linuxista ei tule mitään, se on jo nähty.
Jos FreeBSD haluaa menestyä, seuraavien asioiden pitää olla kunnossa:
- Käyttöjärjestelmä on yhden (toimivan!) organisaation käsissä. Kaikki, minkä tarvitsee olla standardoitu, on standardoitu. Kaikilla on samanlainen.
- Kaikki sujuu graafisesti, vaikka Unix-komentotulkki voi olla tarjolla (vrt. OS X)
- Kirjastosysteemi toimii. Erityisesti: kirjastojen päivittäminen ei riko jo asennettuja ohjelmia. Jos tämä ei muuten onnistu, niin lyödään sitten kirjastot lukkoon ja päivitetään koko paketti parin vuoden välein (tyyliin FreeBSD standard 1.0, FreeBSD standard 2.0, jne). Ja asennetaan sitten kaikki ohjelmat uusiksi parin vuoden välein.
- Ajureita saa binäärinä ja asennus sujuu helposti. Ei ole realistista ajatella, että järjestelmä oletuksena tukee kaikkia maailman laitteita. Ja suorastaan typerä ajatus on, että ajurit haetaan C-koodina, käännetään itse ja konffataan ties miten.
- Lisenssipolitiikka on kunnossa. Kaupallisten ohjelmien kehittäjiä ei pelotella liian idealistisella lisenssillä.
Kaikki vihaavat Microsoftia - mutta toistaiseksi joutuvat sen kanssa elämään. Muutos voi tapahtua nopeastikin, jos tuote on kunnossa.
>> - Käyttöjärjestelmä on yhden (toimivan!)
>> organisaation käsissä. Kaikki, minkä tarvitsee
>> olla standardoitu, on standardoitu. Kaikilla on
>> samanlainen.
FreeBSD suunnitella keskitetysti. Check.
>> - Kaikki sujuu graafisesti, vaikka
>> Unix-komentotulkki voi olla tarjolla (vrt. OS X)
Niin tai FreeBSD:stä tehtäisiin kaksi eri versiota: Desktop BSD ja Server BSD.
Ja näin on jo käymässä.
Vertaa:
http://www.pcbsd.org - Kirjastosysteemi toimii. Erityisesti:
>> kirjastojen päivittäminen ei riko jo
>> asennettuja ohjelmia. Jos tämä ei muuten
>> onnistu, niin lyödään sitten kirjastot lukkoon
>> ja päivitetään koko paketti parin vuoden välein
>> (tyyliin FreeBSD standard 1.0, FreeBSD
>> standard 2.0, jne). Ja asennetaan sitten kaikki
>> ohjelmat uusiksi parin vuoden välein.
Tutustuppa projektiin nimeltä http://www.dragonflybsd.org
Tuo Dragonfly BSD on kehittelemässä ns. versioituun meta-tiedostojärjestelmään pohjautuvan ohjelmistokomponenttien hallinnan :)
Ja kun BSD on lisenssi, niin FreeBSD:hen tuon voi toteutta tosi helposti.
>> - Ajureita saa binäärinä ja asennus sujuu
>> helposti. Ei ole realistista ajatella, että
>> järjestelmä oletuksena tukee kaikkia maailman
>> laitteita. Ja suorastaan typerä ajatus on, että
>> ajurit haetaan C-koodina, käännetään itse ja
>> konffataan ties miten.
FreeBSD:ssä onnistuu, ja julmetun hyvin jopa :)
Ainoastaan Major-versiot käyttiksestä rikkoo ABI:n, jos silloinkaan.
Binääristen kernel-modulien kääntäminen esim. versiolle 6.0 takaa toiminnan kaikilla versiolla 6.x
>> - Lisenssipolitiikka on kunnossa. Kaupallisten
>> ohjelmien kehittäjiä ei pelotella liian
>> idealistisella lisenssillä.
Ei, koska base-system on BSD-lisenssillä. Kaupalliset tarjoajat voi jopa ottaa lähdekoodit, ja muokata niistä korvaavia kokonaisuuksia jos haluavat :)
pystyyko siihen pcbsd:hen asentamaan freebsd:n ports sydeemistä ohjelmia? Tai saako siihen ylipäätään kuinka paljon ohjelmia? Tukeeko se yleisimpiä laitteita?
Lähdenkin heti pistämään linux osiot sileeks ja polttamaan Gentoon live-cd:t ;)
niin saat BSD:n ja nätin käyttöliittymän ;)
En osta, kallis. Ja johan mulla on PC:llä BSD ja nätti käyttöliittymä :)
Täytynee kokeilla FreeBSD:tä pöytäkoneessakin, DVB kortin ajureista saattaa jäädä kiinni jos jostain (en oo tutkinu vielä), ja siinä tapauksessa joudun "valitettavasti" käyttämään Linuxia =)
Miten asennetaan Windows "Linuxiin"????
Kerro oi nero Viitonen
vmware ::smoke
...Että osuit asian ytimeen.
FreeBSD:n ports on tuettu, koska userland on FreeBSD-yhteensopiva.
Ohjelmia saa yhtä paljon kuin FreeBSD:hen. Suuri osa on valmiina .pbi-paketteina, jotka asentuvat kaksoisklikkaamalla.
Yleisin PC-hardware on tuettu. Laitteistotuki ei ole yhtä iso kuin Linuxissa, mutta melko lähelle silti.
täytyneekin sitten asentaa se linuxin rinnalle ja katsoa mistä puusta se on veistetty.
ajattelin kanssa pistää sen porukoiden webbikoneeseen :)
"Se on käyttäjän osaamattomuutta jos käyttää tänäpäivänä Slackware 3.0 versiota. "
hmm. hieman harkitsematonta :D hih...
jos on saanut slacwaren 3. koneeseen tungettua niin ei voi olla ihan osaamaton.. :D
Tuli pikaisesti testattua, hyvältä vaikuttaa :)
Varo sitte ettet sekoo siihen punapukuun... Ovat meinaan noi BSD heput tunnetusti hivenen kuspää porukkaa.
Varsin hauska paikka seurata sotaa linux vs windows. Minulla on kummatkin järjestelmät koneessani ja käytän niitä täysin ristiin. Mutta mietitäänpä mitkä ovat hyvät ja huonot piirteet kummassakin järjestelmässä.
Windows: Kallis.
Linux: Ilmainen
Windows: ohjelmat onnistuu asentamaan helposti asennustiedostosta, mikä ei kuitenkaan tarkoita että ne toimivat tämän jälkeen
Linux asentaminen melko usein tarvitsee internettiä, mutta jos internet on käytössä asentaminen on yhtä helppoa kuin windowsissa, ja taaskaan asennus ei tarkoita että ohjelmat toimivat.
Windows Helppokäyttöinen? Riippuu ohjelmoijasta, Moni Windows ohjelma on kamalan vaikeakäyttöinen varsinkin microsoftin tekemät
Linux: Helppokäyttöinen? Ihan sama kuin windowsin puolella.
Windows: ohjelmia saa rahalla, mutta rahalla saa samalla usein laatua.
Linux: Ohjelmia saa ilmaiseksi, laatua ei usein saa ilmaiseksi - mikä ei aina tarkoita että ohjelmat olisivat laaduttomia.
Eli oikeiasti näiden kahden systeemin ainoa ero on raha. Jos maksaa jostain voi odottaa, että siinä on suuri joukko toimivia ominaisuuksia. Ilmaisohjelmien puolella on pienempi joukko täydellisiä ohjelmia. Suurimmat ongelmat tulevat videokäsittelyn puolella. Tähän päivään mennessä en ole löytänyt linux puolelta yhtään ilmaista ohjelmaa, jotka osaisivat videokäsittelyn hyvin. Mutta Linux puolella en ole kokeillut maksullisia ohjelmia. Niitäkinvarmasti on. Windows puolella on monta onnistunutta videokäsittelijää.
Mutta konttorirotan peruskäyttöön ei ole mitään merkitystä käyttääkö linuxia vai windowsia, molemmat ovat yhtä huonoja. Naurettava tämä kiista järjestelmien välillä. Minusta on ainakin kiva käyttää linuxin ilmaisia tuotteita kun ne sopivat tarkoituksiini.
hmmm, windows ME ja linux vertailussa käyttäisi kyllä ehdottomasti mielummin linuxia tai vaikkapa windows NT:tä, jonka saa näinä päivinä varmaan jo yhtä ilmaisena kuin linuxin. Tosin voihan ME:kin kanssa elää. Rahaa peliin ja XP koneseen.
Ihmeen kauan tää pölö viestirykäelmä täällä elääkin...
Mihin itse blitsag onkaan hukkunut? huhuu...
Joo, eihän tämmöstä läjää viestejä jaksa kukaan lukea.
Linuxista (Ubuntu) on vähän kokemusta ja erinäisistä Windowseista jonkun verran ja on kyllä ihan pakko sanoa, että Linuxin opiskelu tuskin maksaa vaivan. Ei windowskaan aina hyvä ole, mutta useimmat pulmat on 100 kertaa helpompi ratkaista kuin tehdä edes perusjuttuja vaikka Ubuntulla... Ja jos raudasta haluaa saada jotain irti (alkaen näytön kuvanlaadusta jne.) väitän, ettei kannata Linuxiin sekaantua. Muistin ja prossutehon kulutuksesta en sitten tiiä. Toisaalta Ubuntu vaikuttaa ihan vakaalta, tosin normaali ihminen ei sille pysty mitään tekemään. (Siks kai se vakaa onkin...)
Pöppiäiset ja muut haitat pysyy Windowsillakin hanskassa kunhan käyttää järkeä. Ehkä Linux on virusvapaa, muttei todellakaan minkään hurahtamisen arvoinen. Helpot asiat on tehty todella vaikeiksi...
Eiköhän jokainen valkkaa itte omat systeeminsä. Jos jollakulla riittää harrastusta, siitä vaan. Turha windowsia on silti mollata, vaikka se aika susi onkin. Oon todella pettynyt myös Ubuntuun. Voi olla, että joku muu distro on parempi, mutta mä en sitä aio selvittää.
Ite aion pysytellä "Winblows"-käyttäjänä ja käyttää tyytyväisenä avoimen koodin win-käännöksiä.
Voi jumankavita, aikoihin en oo saanu yhtä hyviä nauruja! Tämän kirjoittaja täytyy olla mikkisofta fani, ähhähää!!! Siis ite ainaki mielenkiinnosta törmänny joskus linuxiin, pikkuhiljaa opetellu kantapään kautta ja avot!! nykypäivänä en taatusti vaihtais linuxia windowsiin, yksinkertaisesti niin nerokas järjestelmä... Huonoina puolina juuri tuo vaikeus ja se että MITÄ ENEMMÄN LINUXISTA TIETÄÄ, SITÄ VÄHEMMÄN SIITÄ HUOMAA TIETÄVÄNSÄ!
Hitsi vieköön noita mikkisoftia, pitäisköhän asentaa serveri ja os leveliksi 65,,,*köh* kuinkahan kauas kaatuis verkot... ;)
Niin, tämä kirjoittaja luulee tietävänsä kaikesta kaiken, menee 5 vuotta niin huomaa että oho, olikos täski linux, oho, en osaa käyttää, oho, olen itseäni täynnä, oho,XXXXXXXXX-!!! Herää pahvi, susta on vanhempas maksanu ku sua tehny, varmasti piti olla läikkä lakanalla mutta tuli tahra yhteiskuntaan!! Harmi että näin 6 vuoden linuxin käytön jälkeen huomaa sen että erittäin vaikea oppia mutta säätöjä löytyy viimeistä mutteria myöten, kaikki mitä ikinä haluat tehdä on toteutettavissa jos osaat c-kieltä..
Täydellinen käyttis täytyy sanoa.. ;)
kyllä se linux on vaain niin huono että huhhuh kun siis minä itse yritin joskus linuxia asentaa, ja sitten siinä ei tullut edes työpöytä näkymään.
Sanoi vaan jotain ihmeen "login" virheilmotusta ja kyseli jotain outoa. Yritin myös jotai toista linuxia ja SAMA JUTTU ???? en kyllä aio koskaan käyttää tätä "vapaata" käyttöjärjestelmää....