Kissan vatsakalvontulehdus

on tuon kissasi taudin käytetympi nimitys (lyhenne). FIPiä on kahta muotoa, kuiva ja kostea joista kostea ikävä kyllä johtaa helposti kuolemaan tai lääkärin suorittamaan eutanasiaan, kuiva taas yleensä jää oireettomana kantajaansa.

FIP on coronaviruksen aiheuttama sairaus joka voi tulla vanhemmilta (kantaja) tai myös ulkopuolelta tarttuvana. Coronavirusta sanotaan olevan lähes 100% sellaisissa kodeissa joissa on yli 3 kissaa ja FIPiin ei silti sairastu kuin murto-osa kissoista. Sairauden puhkeamiseen vaikuttaa kissan yleiskunto, ympäristön puhtaustekijät (hiekkalaatikot, ruokakupit ym.), liiallinen stressi tai kissan sairastama muu sairaus joka alentaa tuota yleiskuntoa merkittävästi.

FIPin syntyä voi siis ehkäistä pitämällä koti siistinä (desinfiointi), hiekkalaatikot puhtaina (myös desinfiointi kissamäärästä riippuen), hyvä ruokinta ja kissan muu terveyden ylläpito (hampaat, rokotukset, madotukset jne.). Jos kaikesta huolimatta kissa sairastuu FIPiin, on eutanasia kaikkein paras ratkaisu kissan kannalta.

Kovasti harmillista, että kisullesi ja sinulle kävi noin. Oma kisuni kärsi ensin mystisestä virtsaamisvaivasta, joka ei ottanut talttuakseen antibiooteilla. Ruokavalio tietenkin muutettiin munuaisten rasituksen vähentämiseksi, vaikka kiteitä ei virtsassa näkynytkään. Myöhemmin kisun kunto heikkeni edelleen ja hänelle ilmeni melko lailla samankaltaisia oireita kuin vatsakalvontulehduksessa. Tässäkin tapauksessa eutanasia oli lopulta väistämätön ja armeliain ratkaisu, niin hirveän raastavalta kuin se tuntuikaan.

Oman kisuni tarina on siinä mielessä ehkä opettavainen, että aina ei ole kovin yksiselitteistä, mikä on kisun vatsavaivojen taustalla. Kyseessä voi olla esimerkiksi kasvain, epämääräinen virtsatieongelma, munuaisten toimintahäiriöt jne. Lopulta eläinlääkärikin joutuu veri- ja virtsakokeiden perusteella tekemään vain "parhaan mahdollisen arvion", joka voi tietenkin joskus osua harhaan.

Aina oman kisun kuoleman jälkeen jää kysymys "miksi", ja sen kanssa pitäisi koettaa tulla jotenkin toimeen. Helpommin sanottu kuin tehty. Vaikka tietoakin kisujen vaivoista olisi tarjolla paljon ja kissaa hoidettaisiin parhaiden taitojen mukaan, joskus käy silti onnettomasti. Voimia sinulle surussa...

Moi
Meidän rakkaalla kisulla oli myös fib.nestettä kerääntyi juuri vatsaonteloon.kissamme oli mellä lähes 9vuotta mutta ikää jo lähes 17v.
Elmeri oli koko ikänsä terve ja hyvinvoiva.luultavast sai tartunnan pihalta muilta kissoista.hän muutti meille v.2009 naapurista,koska jokin asia stressasi häntä.nyt olemme joutuneet hänet hautaamaan omalle pihalle ja meillä kaikilla on suuri ikävä Elmeriä.
T.kaitsu

Kissan vastustuskyky on kaiken a ja o. Kaikkein heikoin se on 6 kk - 2 vuoden iässä ja tartuntatautikuolemat koskevat yleisimmin kyseistä ikäluokkaa. Toinen riskiryhmä ovat iäkkäät kissat. Lisäksi pitkäkestoinen stressi on vaarallista kaikille kissoille, koska se heikentää vastustuskykyä.

https://www.evidensia.fi/palvelut/kissat/kissan-tarttuvat-taudit/

Paljon on tauteja ulkokissoilla tartutettavaksi.

Meidän 5 kk:n ikäinen poikakissa kuoli fipiin sairastettuaan sitä melkein koko sen ajan, mitä ehti meillä olemaan. Monta elänlääkärireissua, monet verikokeet, monet itkut. Välillä oli parempi, jolloin heräsi toivo että onkin jotain muuta. Fipiä kun ei voi varmasti todeta kuin ruumiintarkastuksessa. Ikinä en unohda sitä, kun viimeisinä päivinä kannoin pennun hiekkalaatikolle ja ruiskulla syötin kermaa. Eutanasiaan olisimme päätyneet heti, jos vain olisimme tienneet mikä on kyseessä. Eläinlääkärit kuitenkin antoivat toivoa ja kissa ei näyttänyt kärsivän. Kamala tauti, en toivo kenenkään lemmikinomistajan kohdalle. Kehoitan kuitenkin kaikkia lähettämään kuollut kissa (jos on fip-epäily) ruumiinavaukseen, jolloin taudista saadaan lisää tietoa ja toivon mukaan siihen joskus keksittäisiin lääke/rokote.