Perinteisen systeemin rinnalle olen ajatellut D-50 runkoa. Nykyisin minulla on seuraavat osat:
F60 - runko
AF Nikkor 28 -105 mm /f 1:3.5-4.5 objektiivi
SB-22s salama
Mainitun putken polttoväli luonnollisesti muuttuu, mutta muuten optisesti varmaankin toimii. Mutta mites toi salaman laita. Toimiiko TTL-asento, vai pitääkö kuvata manualisäädöillä, tyyliin etäisyys ja aukko esivalinnoilla. Mites valkotasapaino salaman kanssa? Kokemuksia?
F60 - runko
AF Nikkor 28 -105 mm /f 1:3.5-4.5 objektiivi
SB-22s salama
Mainitun putken polttoväli luonnollisesti muuttuu, mutta muuten optisesti varmaankin toimii. Mutta mites toi salaman laita. Toimiiko TTL-asento, vai pitääkö kuvata manualisäädöillä, tyyliin etäisyys ja aukko esivalinnoilla. Mites valkotasapaino salaman kanssa? Kokemuksia?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Toi objektiivi on kohtuuhyvä Nikonin peruszoomista-voittaa 17-70 millin kittizoomin mennentullen. Laajispää jää vajaaksi mutta sinne kantsii hommata kunnon laajis tyyliä 12-24 tjsip.
Jos tossa salamassa ei ole A-asentoa (mittaava salama) niin se menee kyllä uusiksi. Jos siinä on A-asento, niin se toimii aukkoautomaatilla tyydyttävästi.
Valkotasapaino toimii yleensä päivänvaloasetuksella ja jos kuvaa NEF:llä niin sen korjaus onnistuu hyvin jälkikäteen. D50 automaattiväritasapainosta ei mulla ole tietoa, mutta varmemmin toimii kun säätää sen itse manuaalisesti.
Joo, eli mun Nikonin salaman takapanelissa on liukusäädin neljälle A(pperture)-asennolle, yhdelle M(anual)-asennolle ja viimeisenä vielä TTL. Kyllä tällä ilmeisesti jonkin matkaa pääsee eteenpäin.
Toi laajakulmazoomi (12-24) täytyy laittaa korvan taakse. :0)
Jos sulla on salamassa A-asentoja, niin todennäköisesti se toimii Kameran M-asennolla (tai A-asennolla) kun valitset oikean ajan ja aukon niin kamera säätää vallitsevan valon ja salama täyttää etuelee tarpeen mukaan. Ainakin kantsii kokeilla ennenkö ostaa mitään.
Toki niitä laajakulmazoomeja on muitakin vaihtoehtoja, kunhan jonkun esimerkin heitin.
objektiivissa mikään polttoväli muutu. Kroppikerroin vaikuttaa ainoastaan näkökenttään. Eli polttokertoimeltaan putki toimii ihan normaalisti.
Pitää paikkansa! Eli objektiivin taaimmaisen linssin etäisyys filmin tai kennon pintaan pysyy samana (= polttoväli). Objektiivin läpi välittyvän valoprojektion pinta-alasta tosin rajautuu digirungossa paljon enemmän pois, kun mitä kinorungossa, digirungon pinemmästä kennopinta-alasta johtuen. Näin esimerkiksi kinokoon 28mm polttovälillä saadaan aikaan 28mm syvyysperspektiivi, vaikka digirungon pienempi kenno muuten rajaisikin (muuten kinofilmille syntyvästä) kuva-alasta kolmasosan pois.