Sims Tarina :)

melliex kirjoitti:

Tämä tarina on yritetty kirjoittaa niin, että kaikki tapahtumat onnistuisi myös The sims2:ssa, mutta kuitenkaan, kaikkea ei voi tapahtua siinäkään pelissä, niin kuin tässä tarinassa. :) Enkä myöskään ole kovin hääppönen kirjoittaja…

Crystal perheessä ovat äiti Cassidy, isä Thomas ja kaksoset Citty ja Cinderella..
-------------------------------------------------

Alkaa:
Perheen elämä oli täydellistä, hehän olivatkin malliperhe. Isä oli uransa huipulla ja kaksoset mitä parhaimpia
yksityiskoulussaan. Cassidy hoiti puutarhaa ja ruokapuolen kotiäitinä. Kaikki oli täydellistä.

Oli maanantaiaamu ja kello 13.00. Tähän aikaan rouva Cassidy oli yksin kotonaan ja kitki takapihalla rikkaruohoja. Hän oli niin varovainen ja säästäväinen, ettei halunnut vierasta puutarhuria kotiinsa, niinpä kukkien hoito jäi hänelle. Siirtyessään kastelemaan kukkaisia, kuului talosta vaimeana ovikellon soitto. Naapuritkin tiesivät perheen tiukat säännöt ja tavat, joten oli ennen kuulumatonta, että joku uskalsi soittaa heidän ovikelloaan tähän aikaan.

Harmistuneena Cassidy jätti kastelukannunsa ja lähti punaisilla korkokengillään rivakasti eteiseen. Hän raotti postiluukkua ja kysyi:
-Kuka uskaltaa soittaa ovikelloani tähän aikaan? Oven takaa kuului vastaus:
-Jospa täti avais ees tän oven? Cassidy avasi ensin turvalukon ja raotti ulko-ovea. Nähtyään mustiin pukeutuneen räväkän näköisen tytön Cassidy kysyi tiukasti tältä:
-Ja kuka sinä olet?
-Mä satun vaa oleen sun siskontyttäres Aada. Cassidy mietti hetken, ennen kuin päästä tytön sisälle. Hän kysyi tältä kohteliaasti:
-Mitä minun rakkaalle siskolleni on tapahtunut?
-Se mikään rakas sulle ollu, ja se deilas kärpäsparven hyökättyä.
-Niin, vastuuntunnoton ja holtiton siskoni, joka petti miestäänkin ja elätti sinut surkealla palkallaan. Kai minun on sitten pakko ottaa sinut huostaani, Cassidy puhui suureleisesti ja liioitellen.
-Jep, sossut toi mut tänne, ku ei Rasse mua huolinu, Aada sanoi kaikkea muuta kuin surullisesti ja rojahti olohuoneen sohvalle. Cassidy huomasi olevansa pahasti aikatauluaan jäljessä ja parahti äänen sanoen:
-Aada, mene äkkiä takapihalle ja kastele kukat loppuun. Minun täytyy mennä tekemään lounasta. Sen sanottuaan Cassidy katosi keittiöön ja Aada nousi sohvalta ja mälläsi purkkansa siihen.

Vähän aikaa keittiön kolisteluja kuunneltuaan Aada läksi takapihalle suurista lasiovista. Takapiha oli hyvin hoidetun näköinen suuri puutarha, jossa kasvoi valtavasti kukkia ja Aada miettikin, miksei tänne oltu hankittu puutarhuria. Löydettyään keltaisen kastelukannun ja kasteltuaan vähän aikaa kukkia kaarsi koulubussi näkyville ja kaksi samannäköistä tyttöä hyppäsi bussista ulos. Aadalle tuli heti mieleen, hänen oma todistuksensa, jossa ei ollut hurraamista.

Aada jätti kastelun sikseen ja asteli keittiöön ilmoittaen Cassidylle:
-Tädin lapset taisivat tulla juuri kotiin. Cassidy parahti jo toistamiseen saman päivän aikana ja hätääntyneenä sanoi Aadelle:
-Aada kiltti, tekisitkö tämän ruuan loppuun, sillä minun täytyy mennä pikku kullanmurujani vastaan. Casidyn poistuttua Aada kurkkasi kummissaan uuniin ja mietti puoliääneen:
-Mitäs noille kalkkunoille pitäs oikee tehä? Hän otti ruuan ulos uunista ja tökkäsi sormensa siihen.
-Ai! Täähä polttaa, nää pitää kai jäähyttää, Aada ajatteli ja laittoi ruuan jääkaappiin.

Sitten tulivatkin lapset ja Cassidy keittiöön. Cassidy näytti paljon iloisemmalta ja esitteli tyttärensä hänelle. Hän kertoi vuolaasti tyttöjensä hyvistä todistuksista. Hetken ympärille katsottuaan Cassidy kysyi:
-Mutta missä meidän lounaamme viipyy?
-Mä heitin kalkkunat jääkaappiin, Aada sanoi hieman häpeillen.
-Mitkä ihmeen kalkkunat? Ne olivat porsaankyljyksiä! Cassidy huusi punaisena ja haki kyljykset jääkaapista ja laittoi ne roskiin. Mitään sanomatta hän otti aamulla säästämänsä murot esille ja antoi jokaisella kupillisen. Tytöt olivat istuutuneet kiltisti keittiönpöydän äärelle ja toinen heistä, Citty kysyi muroja katsoen:
-Ei kai me aamuisia muroja voija syödä äiti? Nehän pilaantuukin ihan kohta. Äiti katsoi tytärtään äkäisesti ja kaikki alkoivat syödä kiltisti.

Pian ovi taas kävi ja Thomas tuli kotiin. Thomas oli leikkisä mies, ihan eri maata kuin tiukka vaimonsa ja huusikin iloisesti eteisestä:
-Miten minun darling tänään voi? Kun vastausta ei kuulunut, tuli hän keittiöön ja hänkin ihmeteltyään muroja kysyi huvittuneena:
-Mutta mutta, miksi me muroja lounaaksi syömme? Cinderella potkaisi isäänsä, joka vielä äreää vaimoansa katsottuaan otti kiltisti muroja hänkin ja istuutui pöydän ääreen. Kukaan ei uskaltanut sanoa mitään, kuului vain murojen rouskutus.

Aada tyhjensi murokipponsa nopeasti ja häipyi hänelle näytettyyn vierashuoneeseen. Hän alkoi penkomaan vaatekaappia, joka pursusi Cassidyn vanhoista koulupuvuista ja juhlamekoista. Näitäkö mun pitäs käyttää, Aada ihmetteli. Mutta väsymys voitti ja Aada käpertyi suureen pylvässänkyynsä. Hänellä ei ollut mitään muistoja entisestä elämästään, koska hän oli muuttanut toisesta naapurustosta, Outolaaksosta tänne rauhaisaan Kaunialaan. Aadan nukkuessa Cassidy ja Thomas keskustelivat myöhään Aadasta, ja lopulta Thomas sai Cassidyn suostumaan siihen, että Aada jäisi heille.

Aamulla Aada heräsi, kun joku raivosi oviaukossa. Venytellen laiskasti käsivarsiaan ja haukotellen Aada nousi sängystä ja kuunteli kuinka Cassidy saarnasi hänelle:
-…ja heti olet sotkenut huoneesi, kaikki minun rakkaat asuni hujan hajan lattialla! Saat siivota heti aamiaisen jälkeen! Cassidy häipyi keittiöön, mutta Aadan raahustettua aamupalalle hän sanoi rauhoittuneena:
-Sinun ei tarvitse mennä vielä tänään kouluun. Mutta huomisesta lähtien se kuuluu sinun arkeesi. Minun täytyy nyt mennä ostamaan ruokaa, ja sillä välin sinä siivoat.
-Ok täti, meikä siivoo kyllä, Aada vastasi huvittuneena.

Tyttöjen lähdettyä kouluun ja Cassidyn kauppaan, etsi Aada lähimmän puhelimen ja soitti palvelunumeron siivouspalveluun. Luurin toisessa päässä vastasi miehen ääni:
-Hei Aada! Siivouspalvelusta päivää. Lähetämmekö sisäkkömme sinne jo tänään vain täksikerraksi vai sovimmeko joka päiväksi?
-Vaa täksi kerraksi.
-Hyvä on, lähetämme sisäkkömme sinne jo tänään ja tuntipalkka on 10 simeolinia. Aada soitti heti perään pizzalähetille ja tilasi pizzan. Hän jätti luurin lattialle ja muisteli nähneensä takapihalla porealtaan. Niinpä Aada raahusti takapihalle ja ihasteli vaaleanpunaista poreallasta. Hetken sitä hämmästeltyään, Aada vaihtoi punaiset bikinit päälleen ja kiipesi porealtaaseen, josta poreiden lisäksi leijaili ruusuja ja sydämiä. Aada nautti olostaan.

Hetken kuluttua vaaleanpunaiseen paitaan ja kumihanskoihin pukeutunut mies saapui paikalle ja vilkutettuaan Aadalle, meni sisään ja aloitti siivoamisen. Aada kyllästyi porealtaassa lojumiseen ja meni huoneeseensa vaihtamaan takaisin omat vaatteensa. Hän käveli olohuoneeseen, kuultuan ovikellon soivan.
-Teve! Tässä olisi pizzanne. Maksaa 40simeolinia, pizzapoika sanoi reippaasti.
-Tota, Cassidy ei oo kotona. Mitä jos sä oottaisit täs sohval, et Cassidy tulee ja maksaa sulle? Aada kysyi.
-No mikäs siinä, poika sanoi ja istahti olohuoneen sohvalle. Aada tarjosi tälle pizzan palan ja poistui itse syömään omaan huoneeseensa.

Aadan syödessä pizzaa huoneessaan, tuli Cassidy takaisin kotia raskasta ostoskoria kantaen. Mutta Cassidyn nähtyä vieraan pojan istumassa hänen arvokkaalla sohvallaan pizzaa syöden, tipahti kori kädestä. Poika huomasi Cassidyn ja sanoi iloisesti:
-Te varmaan ootte Cassidy? Tää pizza maksais sit 40 simeolinia. Toinnuttuaan säikähdyksestä, Cassidy kysyi tiukasti:
-Ja miksi luulette minun maksavan jostain pizzasta tuntemattomalle pojalle, joka sitä itse parhaillaan syö?
-Nii joo, tyttärenne antoi palasen pizzastaan. Mut se maksu?
-Ai Aadan syytä tämä onkin! No tässä setelinne, nyt häipykää talostani! Cassidy huusi raivoissaan ja meni viemaan ostoksiaan keittiöön.

Mutta keittiöön päästyään tipahti kori taas kädestä, sillä vieras mies jynssäsi parhaillaan pesuallasta.
-Lisää vieraita miehiä talossani! Kuka te sitten olette? Cassidy kysyi uupuneena. Suklaanväriset silmät kääntyivät kohti Cassidya ja mies sanoi:
-Olen sisäkönne Marko, Rouva?
-Cassidy, Cassidy lisäsi.
-Olen pahoillani, jos järkytin teitä. Mitä jos saattaisin sinut tuolle pehmeälle sohvalle? Cassidy ei pannut vastaan, kun Marko kädestä pitäen talutti hänet sohvalle. Marko istuutui ihan lähelle Cassidya ja ojensi käsivartensa hänen olkapäille. He leikittelivät sormillaan ja lopulta Marko kumartui Cassidyn ylle suudellen tätä hellästi.


Ja tämä tarina loppui tähän. :) Kommentteja saa laittaa.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä