Onko tällä palstalla toisia osaeläkkeellä olevia? Kiinnostaisi lukea ajatuksianne ja kokemuksianne. Omat tunnelmat ovat minulla ainakin näin alussa hieman ristiriitaisia. On niin kuin olisi "kahden maan kansalainen". Ei kuulu oikeasti työläisiin eikä eläkeläisiin. On sellainen osa vain...
Väliinputoaja
Osaeläkkeellä
5341
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
tosin olen osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Mutta periaatteessa työn suhteen olen samanlaisessa tilanteessa. Elokuun alusta olen tehnyt puolikasta työtä. Olen myös aika hämmentynyt. Syyllisyyttäkin olen tuntenut aika tavalla. Toisaalta enenevästi ymmärrän ja hyväksyn, että en yksinkertaisesti jaksaisi enää tehdä kokopäivätyötä. Mutta opettelemista tilanne vaatii. Minulla on sellainen työ, että eläkepäiväni eivät ole aina samoina päivinä; tosin olen pääsääntöisesti maanantait kotona. Täten varmistan, että viikonloput voin palautua ja opetella "olemista". Tosin huomaan, että koko ajan yritän kehitellä monenlaista pikkuhommaa, etten vain olisi "laiskana". Kerropa, mitkä ne sinun tuntemuksesi ja ajatuksesi tilanteestasi ovat? Kuinka kauan olet ollut osaeläkkeellä. Meidän työyhteisöstä jäi tänä syksynä lisäksi kaksi osaeläkkeelle.
ollaan! Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olen minäkin. Mahdottoman pitkä sana. Tuon ... kyvyttömyyden... vuoksi olen alkanut käyttää ilmaisua osaeläke. Minä en "päässyt" tälle eläkkeelle, vaan "putosin/jouduin". Ensin vuoden sairasloma, sitten vuoden kuntoutustuki, jonka aikana sain kokeilla selviytymistäni osa-aikaisessa työssä. Ja nyt on takana jo vuosi pysyvää viimeksi manittua. Tuttuja ovat minullekin kuvaamasi tuntemukset: syyllisyyttä, hämmennystä, vaikeutta hyväksyä tosi seikat, opettelemista "olemaan", puuhastelua "laiskuuden" välttämiseksi jne. Olen kolme päivää työssä ja neljä eläkkeellä. Toimenkuvani muuttui rajusti. Työskentelen suuressa työyhteisössä. Kaksi työtovereistani jäi osa-aikaeläkkeelle: ovat viikon töissä ja viikon vapaalla vuorotellen. Olen todennut, että heillä on sopeutuminen ollut helpompaa. Heidän ratkaisunsa oli vapaaehtoinen. Osa-aikaeläkkeelle pääsyhän edellyttää 58-vuoden ikää ja vähintään vuoden yhtämittaista työssä oloa vajaakuntoisuuden lisäksi, jos oikein muistan. Minulla ei tähän ollut siis mahdollisuuttakaan. Minäkin olen nyt alkanut yhä enemmän ymmärtää ja hyväksyä sen tosiseikan, etten yksinkertaisesti enää jaksaisi entisessä, puhumattakaan nykyisessä työruletissa mukana pysyä. Olen jopa hiljalleen alkanut hyväksyä senkin tosiseikan, että saattaa tulla eteen päivä, jolloin voimat eivät riitä edes tähän osatyöhönkään. Mikähän tässä oikein mättää, että järki ja tuntemukset ei tahdo oikein yksiin mennä? Eihän pitäisi olla mitään syytä syyllisyyteen, kun tosiseikkoja tarkastelee. Olen miettinyt hakeutumista vapaa-aikana eläkeläisten rientoihinkin, mutta ottaisivatkohan vastaan tällaisen "osasen"? - Kiitos, Hanna ajatuksistasi - lämmitti! Vähän hajanaisia ajatuksia tähän nyt pistelin, mutta kirjoitellaan lisää. Toivottavasti saamme mukaan toisiakin kirjoittajia. Ihmettelen, jos vain me kaksi tällaisia osasia olemme tällä palstalla. Olen muuten 57-vuotias. Oletko sinä hakeutunut tai ajatellut hakeutua eläkeläisten harrastusten pariin? Muuttuiko työtovereiden suhtautuminen sinuun eläkkeelle jäämisen seurauksena?
-
Sairas mikä sairas, mitä siitä huonoa omaatuntoa kärsimään. Minä olin tuossa osaeläkkeessä kokonaista 3v Minä jouduin tekemään töitä joka ikinen päivä mutta puolet ajasta. Eli 4t sain painaa kuin mielipuoli että pysyin matkassa. Olin ravintolassa työssä. Minua suorastaan käytettiin hyväksi siellä. Työkaverit meinasivat minut tappaa työvaatimuksilla. Olin nuorin ja sairain.
Minä olin liukastunut ja kaatunut pahasti. Työ kaverit eivät uskoneet että olin vakavasti vahingoittunut ettei ollut tulevaisuutta terveyteen.
Samassa veneessä tässä ollaan,osan ajasta vaan työssä.Se rassaa joskus pahasti,mutta mitä meidän tarvitsee välittää siitä mitä muut sanoo ja piikittelee me olemme vaan huononpi kuntoisia kun toiset.Itse olen puoli-eläkkeellä sairauden perusteella.Kyllä teillä kaikilla tulee olemaan aika raskasta jos te kaikki mietitte kuinka päivänne kulutatte.Minä makailen aamuisin ja tunnustelen itseäni,minkäslainen päivä tästä taas tulee jaksanko keittää miehelleni ruokaa vai mitä tekisin.Tämä aika on aivan meidän omaa ja minusta me voimme tehdä silloin mitä haluamme ja jaksamme onhan maailma täynnä esim.vanhuksia joilla ei ole omaisia tai ovat kaukana maailmalla vuodeosastot ja vanhainkodin ovat täynnä ja hoitajia vähän.Ajattelen vain jos tunnette syyllisyyttä siitä että olette vaaaan kotona,laittakaa mietintämyssyyn josko kävisitte vaikkapa syöttelemässä vanhuksia ja juttelemassa heidäm kanssaan siinä tuntee tekevänsä todella tärkeää työtä ja oppii paljon elämästä.Uudet tuulet tuokoon meille paljon iloa ja sopeutumista osaamme se on nyt tällä hetkellä hyvä,jaksamme ehkä vähän pidempään työputkessa.Enkelit olkoon suojanamme.
Et sinä ole mikään väliinputoja sinun kohtalosi on vaan se mikä on.Ajattele,että tämä voi olla sinulle iloksi kun opettelet olemaan eläkkeellä .Sanoisin,että et ole väliinputoja onhan sinulla vielä se osa-aikainen.Mietipäs niitä jotka ovat kokonaan vailla työtä.Kumman mieluummin valitset.Jos et hyväksy osaasi tulee sinulla olemaan vaikeaa.Nosta lippu korkealle ja ala tehdä kaikkea mitä olet aina halunnut.Itse olen aloittanut kaikkea sellaista,mistä vain haaveilin ennen.Nautin monista asioista maalaan ja joskus mietin miten boheemi tyyppi minä olen kuinka olen joskus ehtinyt olemaan koko päivän työssä.On tullut kiire kuten eläkeläisillä usein on.Joskus on tunne että ei ehtisi työhön olleenkaan,varsinkin kun on joku maalaus kesken,että toivottavasti sinä löydät mukavia harrastuksia.Enkelit vierelläs kulkekoon.