Metsäinen tie,
hiljainen tie.
Koivujen oksat,
kuin kaarisillat.
Kauniit valkeat pellot.
Punertava taivas.
Siinä silmä lepää
ja ajatus elää.
Tänään tietäni kuljin,
hämyssä illan,
hymyssä suin.
Sinua mietin,
miten saat minut
hymyilemään.
hiljainen tie.
Koivujen oksat,
kuin kaarisillat.
Kauniit valkeat pellot.
Punertava taivas.
Siinä silmä lepää
ja ajatus elää.
Tänään tietäni kuljin,
hämyssä illan,
hymyssä suin.
Sinua mietin,
miten saat minut
hymyilemään.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Niin kaunis on kuvauksesi.
Ne koivujen oksat, valkoiset,
kuin ojentuisivat kohden kulkijaa.
Ja pellot valkeat ja kuulas taivas, ne rauhoittaa.
Siellä kulkiessa voi hiljaisuudessa,rakkaintaan ajatella.
Siinä hiljaa astella ja sydämensä kuisketta kuulostella.
Kiitos runostasi Tepa.
Tästä runostasi pidin.
"Koivujen oksat,
kuin kaarisillat."