Kesämökkimme yläpohjassa on korkeintaan 100 mm villaa ja 50 mm:n tuuletusrako.
Nyt, kun olen uusimassa kattohuovan, ajattelin vaih-
taa villojen tilalle uretaanilevyt- sehän on tehokkaampi eriste kuin villa.
Siis niin paksulti uretaanilevyä, kuin tilaan mahtuu ja koko homma tiivistetään uretaanivaahdolla.
Onko järkeä ?
Nyt, kun olen uusimassa kattohuovan, ajattelin vaih-
taa villojen tilalle uretaanilevyt- sehän on tehokkaampi eriste kuin villa.
Siis niin paksulti uretaanilevyä, kuin tilaan mahtuu ja koko homma tiivistetään uretaanivaahdolla.
Onko järkeä ?
Vastaukset 22
Vanhimmat
onko järkeä ? ei!
paloturvallisuus??palaa tosi iloisesti!
tuulettuvuus? (pulloilmiö)
Kyllähän niin voi tehdä.
Paloturvallisuudesta sen verran,että jos tuli on katossa menossa, on ihan sama, mitä eristettä siellä on sisällä.
Lasivilla ja vuorivillahan ei juuri pala, mutta rakenteet muuten ovat kuitenkin puuta.
Pullohöpinät saat jättää omaan arvoonsa.Katon rakenteissa, nimenomaan vielä sisäpinnassa pyritään siihen, ettei vesihöyry pääse rakenteisiin sisään.Tämä estetään normaalisti höyrynsululla, uretaani ajaisi saman asian.
Itse laittaisin alimmaiseksi hintasyistä 50mm:n uretaanilevyn ja sen päälle villaa 15 cm.Sen jälkeen lisäkorotus kattotuolien päälle joko 50 tai 75mm ilmaraoksi( riippuen katon lappeen pituudesta ja katon kaltevuudesta sekä harjantuuletuksen järjestämisestä.
ajattelinkin uretaanilevyä, koska en haluaisi korottaa kattotuoleja. Kattotuolien korottaminen
aiheuttisi sen, että savupiipun korkeus ei täyttäisi
lain vaatimuksia.
Kuka tietää paljonko tehokkaampi eriste uretaani on
verrattuna villaan ?
paitsi jos pellitetty. Uretaani ainakin tuplahyvä.
Nuo on tosiaan pikkuhommia.
Muistelisin,että 30mm urtsia vastaa 50mm villaa.Siis uutena kun urtsissa on vielä vaahdotuskaasut tallella. Ajan myötä kaasut haihtuu ja korvautuu tavallisella ilmalla,silloin eristekyky tasaantuu aikalailla rytoksin tasolle. Näin muistelisin lukeneeni jostakin.
Ennekuin eristät niin kannattaa miettiä peruskysymyksiä? Miksi koet lisäeristyksen aiheelliseksi? Yleensä lisäeristyksen ainoa tarkoitus on energia talouden parantaminen.
Eli mikä on mökkisi lämmitysmuoto ja energia kustannukset? Onko lisäeristyksellä odotettavissa säästöä niihin?
Jos esim. mökkiä lämmitetään puilla paikalla ollessa niin säästöt voi olla vähäisiä.Ympärivuotisessa käytössä ja peruslämmön säästöissä saattaa olla jotakin merkitystä.
Aika lailla tulee kustannuksia eristeen uusimisesta. Siinähän joutuisi repimään vanhan huovan ja sen alla olevan umpilaudoituksen auki. Maksaa rahaa ja/tai työtä, miten sen saa säästettyä lämmityskuluissa? Yläpohjan kautta menee lämpöä 15-20%.
Jos noin ison työn teet, niin sen savupiipun korotus on tosiaan pikkuhomma enää siihen päälle.
parannusta, koska talvella, kun olemme mökillä lumi
sulaa katolla ja tekee kylmälle räystäälle jääpadon.
Siinäpä hyvä syy lisätä eristystä, vesi jää makaamaan sen jääpadon taakse.
Tua noin, jotenkin olisi selvemää, jos sama kirjoittaja käyttäisi koko ajan samaa nimimerkkiä. Tekstin perusteeella olet sama kuin aiheen aloittaja
Täällä onkin jotkut jo huomattaneet, että uretaanieristyksen huono puoli on mahdolliset raot ja niitä voi tulla, jos/kun mökkisi "elää#. Entäpäs hiiret, nekin voi jyrsiä uretaanista läpi. Itse en luottaisi tuollaisiin koviin eristeisiin yläpohjassa. Alapohjassa laatan alla ne ovat ihan ok, samoin routaeristeenä ja matkailuautossa.
Kattotuolien korotus käy helposti, lyöt vain tarvittavan paksuiset niihin entisiin kiinni. Ehkä kahdetkin, kun teet tuuletusraon. Eristeeeksi selluvillaa, siinä ei hiiretkään viihdy ja sen käy joku urakoitsija puhaltamassa edullisesti. Kysele. Piipun korotat äkkiä ja jos on pellitetty, niin pellit pois ja muurauksen jälkeen takaisin, eihän sen piipun korkeus kattopinnasta mihinkään muutu.
Kerroin on 1.6 uretaanin hyväksi.
semmoista vaan kuulin kun tässä juttelin oman talon vintin eristyksestä, mestari vaansanoi että uretaania ei tahdo saada niin tiiviiksi. niistä halkeamista lämpö aina sitten pohottaa harakoille. lisäksi jos teillä on hirsimökki ja esim harvakseltaan käyte ja välillä jaahtyy paikat ja sit taas lämmitetään niin se hirsimökkipä elää, ja sitäkin kautta ne uretaanit ei välttämättä ookkaan niin tiiviit. mietippä sitä..
Tuli siitä mieleen tämä polyuretaani, koska olin
ennen karavaanari ja talvella, kun vaunussa oltiin
viikonloppu, pysyi lumi katolla eikä jääpuikkoja
missään.
Katon eristevahvuus oli LMC Munsterlandissa 30 - 50 mm.
Täältä saa varmaan kaikenlaisia viisaita vastauksia jos käyt kyselemään mutta itse meinasin ensi kesänä tehdä vähän tuohon tyyliin omassa mökissäni.
Pellit irti, ruoteet irti, huonosti asetetut villat pois.
Sisäpanelit jää paikalleen, ilmarako, styroksi - saumoihin uretaani, katon korotus villaa, ilmarako, ruoteet ja pellit takaisin.
Nyt katto vuotaa lämpöä tosi rajusti.
Älkää hyvät ihmiset pilatko mökkiänne tuollaisilla tyroksi/uretaani eristys virityksillä, hometta tulee muutaman vuoden kuluttua takuulla.
Minua piinaa, että lumi sulaa katolla-kaikki ei ole
kohdallaan, vai mitä ?
Mitä pitää tehdä ?
Siksi mietin näitä nykyajan vaihtoehtoja.
Keskustellaan, kun noita provovojakaan ei ole tullut.
Lisäisin yläpohjan eristetilaa ainakin 20 cm:iin, ja eristeeksi Ekovillaa. Muovien tilalle paperi. Sillon kosteustasapaino säilyy mökissä, vaikka välillä olisi kylmilläänkin.
http://www.ekovilla.com/
Meillä on ollut ongelmana ylapohjan villoihin tippuva kondenssivesi kylmästä huopakatosta. Kun nyt on rakennettu toista rakennusta, niin yksi syy on selvinnyt: kondenssivesiä tiputtavasta ja katolle jäitä tekevästä katosta puuttuu kunnon tuuletus.
Uudessa rakennuksessa on villojen päällä tuulensuojapaperi, sen päällä 75 mm ilmatila ja sitten huovanalauslaudoitus, kermi ja lappukatto. Harjalla on villojen ja aluslaudotuksen välin tuuletushormeja noin kolmen metrin välein ja harjaa pitkin on kattotuolien päällä olevissa korokerimoissa (niissä 75 mm-sissä) aukot, joista ilmavirta pääsee harjansuuntaisesti noille tuuletushormeille. Sama pitää tehdä vanhallekin, mutta harmittavasti tuolle kämpälle on tuhatsatakilometriä, eli jäänee ensi kesään.
Katsopa onko katossasi kunnon ilmanvaihto. Jos ei ole niin arvelempa sisälämmön pitävän tuota ilmatilaa lämpimänä ja sulattelevan katolla olevia lumia. -Tuuletus tietysti senkun lisää lämmönhävikkiä, mutta jos ei ole kunnon tuuletusta niin kattosi mätänee.
Se voi olla niin, että tuuletus ei ole riittävä, koska sisäkatto myötäilee ulkokattoa ja siellä
on max. 100 mm villaa ja olen huomannut keväisin , että hiiret ? ovat siirtäneet villan palasia jopa
talon ulkopuolelle.
Ilmarako on kuitenkin 50 mm, mutta kattokaltevuus
on loivahko - ehkä 1/30.
Uretaanilevyt kiinnostavat vieläkin......Matkailu-
vaunun lämpöä kaipaileva - nykyään mökkiläinen.
Niitä villoja käy linnut varastamassa pesätarpeiksi.
Laita verkonsuikaleet räystäänalla oleviin rakoihin, estämään lintujen pääsyn villatilaan.
Hyvähyvä. tässä on taas esimerkki huolestuneesta viisastelijasta, jonka kommentti ei perustu mihinkään tosiasiaan - mikä esimerkiksi lisää homehtumista, kun kostean ilman kulkua villoihin rajoitetaan - näitä varmaan riittää lisää?
1) Ei jokin minkkiverkko estä ilmanvaihtoa, mutta oravan pesät ja villojen hävikki kyllä ovat haitallisia
2) Kostean ilman kulkua koskeva ajatus on mielestäni sinun väitteessäsi väärin:
21) oletetaan että ilma esim. katon lämpövuodon takia lämpenee hieman siellä villojenpäälisessä ilmatilassa liikkuessaan
22) tällöin se voi ottaa mukaansa ympäristöstään kosteutta ja viedä sen pois
23) tällöin ilmavirtaus kuivattaisi tuuletustilaa
Jos ilmatila on kaikilta puoliltaan ulkoilman lämpöinen, niin ei pintoihin kondensoidu mitään. Lumen kylmentämä yläpinta voi kondensoida ilmasta kosteutta pisaroiksi asti, jos ulkoilmassa on runsaasti kosteutta. Mutta jos sisällä on tuli takassa ja villat lämpimiä, ei villoihin kondensoidu mitään.
Tätä pitää kritisoida, sillä tältä pohjalta aion rempata sitä 1100 kilsan päässä olevaa kattoa.