» Etusivu
» Viikon runo
» Uusimmat runoilijat
» Uusimmat runot
» Kaikki runoilijat
» Luokittelut
» Etsi sivulta
» Lähetä runosi
» Tarinat
» Laulut
» Linkit
» IRC Chat
» Tekijänoikeudet
» Ylläpitäjän yhteystiedot
» Kirjoita vieraskirjaan
» Lue vieraskirjaa
» Keskustelufoorumi
Antero Rae
Email : [email protected]
00.00.0000
Sielujen sympatiaan
Minä synnyin kuin uudestaan
sinun kanssa kun elää vain saan.
Senhän tuntee jo rakkaudestaan
jos elämänsä ottaa tosissaan.
Kaksin elämme onnen huomiseen
suurin tuntein sielujen sympatiaan.
Luonto kuuluttaa rakkauteen
vielä huomista suurempaan.
Kaikki tähdet siel valaisee
taivaan kansi niin loistaa kuin kuu.
Tummat silmät, suu siellä hymyilee
ja rakkauden poskiin hullaantuu.
Meidän tähtemme loistaa taivaalla
onnenmaahan sielujen sympatiaan.
Hiljaa haluan suudelmalla
rakkaan oppia tuntemaan.
- Luoja loi kauneimman rakkauden
antoi avaimen sielujen sympatiaan.
Onnenmaan ja suuren sydämen
siihen sielujen sympatiaan.
08.08.2002
Arvostele runo
Rantalavan kihlat
En tuntenut sinua laisinkaan
kun tanssiin Rantalavalla hain.
Muistatko valssin Onnenmaan
jonka pyörteissä olla sain.
Muistojen harjulla koin sunnuntain
kun istuimme nurmella rinnakkain.
Olinhan heistä se onnekkain
kun lavalta löysin mun rakkaimpain.
Ei aavistaa osannut kumpikaan
kun kotiin Rantalavalta vein.
Muistatko miksi annoinkaan
tuohisormuksen minkä tein.
Pöydällä piirongin viel tallessa
ne molemmat tuohiset rinnakkain.
Muistojen koivu siel rannassa
ja Onnenmaa tanssin sain rakkaaltain.
- :: Ne Rantalavan kihlat sain ojentaa
kun tuohesta sormukset tein kullallein.
Muistojen harjulla soi meidän Onnenmaa
missä riippakoivun alla häneen rakastuin.::
Siellä Rantalavalla ne kihlat sain
muistojen harjulla sunnuntain.
Rantalavan kihlat Rantalavalla
Onnenmaa valssin tahdilla.
08.08.2002
Arvostele runo
Täytät päiväni
Olet tähtenä mun elämässäin
sulle sen kertoa sain.
Sinä rakkaani istumme lähekkäin
toiveiden unelmaa rakastain.
Olet kuva ain silmissäin
rakas matkalla mukanain.
Silloin onnellista sydäntäsi kannoin
kun rakkauden lupauksen annoin.
- Täytät päiväni aamuin hetkiin
täytät päiväni iltamme retkiin.
Olen kanssasi niin onnellinen
yhdessä nähdään huominen.
08.08.2002
Arvostele runo
Yötaivas
Yötaivas täyttyi syksyn tähtiin
ja unelmien elosalamointiin.
Rinnallasi katsoin kun virvatulten yö loisti
liekit rakkauden, joka tummuuden poisti.
Yötaivas kaiken yksin kantaa
kuin unelmien elokuu muistuttaa.
Virvatulten matkaa voin rinnallasi ain jatkaa
voinhan kuutamossa suukon huulilles antaa.
- Yötaivas vie saturnuksen valoon
sinne unelmien aurinkoon.
Kauas virvatulten tähtisumuun
missä kohtaamme elokuun.
Yötaivas tähtisumuun matkaa
miss` unelmien ajatus kajastaa.
Kaukaisuuteen jatkaa kuin saturnuksen yön valo
läpi tähtitaivaan missä loistaakin halo.
- Yötaivas vie saturnuksen valoon
sinne unelmien aurinkoon.
Kauas virvatulten tähtisumuun
missä kohtaamme elokuun.
Intro:
Yötaivas vie saturnuksen valoon
elokuun virvatulten unelmiin.
Yötaivas vie saturnuksen valoon
ja tähtitaivaan salamointiin.
08.08.2002
Arvostele runo
Rakkauden unelmaa
Luojalle voin tunnustaa
hyvyytesi voiman.
Hymyilevät silmäsi loistaa
ja näen saduista kauneimman.
Rakkain, sinua vain hyväilen
omistan hetken kiittäen.
Niin loputon on yön suudelma
kuin vuosiemme unelma.
- Silmäsi on kuin sadusta
ne loistaa rakkautta
Elän sanoista ja suudelmista
unelmista, joissa on luovuutta.
- :: Rakkauden unelmaa
missä silmäsi loistaa.
Rakkauden unelmaa
hellästi saan rakastaa. ::
Sinulle sen omistan
rakkauden voiman.
Sanoillani hiljalleen toistan
kun hyvyys luovuttaa suudelman.
Hellin kiitoksin saan rakastaa
hyväillä, joka juovuttaa.
Sun silmistä näen oikean
sen rakkauden unelman.
-- Silmäsi on kuin sadusta
ne loistaa rakkautta
Elän sanoista ja suudelmista
unelmista, joissa on luovuutta.
- :: Rakkauden unelmaa
missä silmäsi loistaa.
Rakkauden unelmaa
hellästi saan rakastaa. ::
08.08.2002
Arvostele runo
Sua hyväilee posket ja suu.
Voinko syntyä kauniimpaan paikkaan
missä Luojalla tähdet ja kuu.
Siellä silmien hymy käy loistamaan
hiljaa hyväilee posket ja suu.
Hellin suudelmin kultaani hyväilen
sinut piilotan yölliseen sydämeen.
Vietän kanssasi tunneista jokaisen
Luojan silmien alla päivän huomiseen.
-:: Sua hyväilee posket ja suu
jotka loistaa kuin tähdet ja kuu.
Sinut piilotin suukkojen peitteeseen
meidän aurinkoon, sinne huomiseen.::
Valot syttyvät taivaalle hiljaa
Luojan silmiksi tähdet ja kuu.
Vielä haluan sulle sen ikuistaa
siksi hyväilee posket ja suu.
Sinne sydämen salaiseen lokeroon
sinut piilotin suukkojen peitteeseen.
Mistä kuljemme nousevaan aurinkoon
uuteen päiväämme, siihen meidän huomiseen.
-:: Sua hyväilee posket ja suu
jotka loistaa kuin tähdet ja kuu.
Sinut piilotin suukkojen peitteeseen
meidän aurinkoon, sinne huomiseen.::
29.07.2002
Arvostele runo
Typerä runo. "Luojan" ympärille ei kannata runoja rustata...järjetöntä.
Arvostelija: hattara
09.08.2002
Sielun tuuleen
Et koskaan sä muita huomaakkaan
vaan käännät pään et sano sanaakaan.
Tulit maasta, missä kylmä tuuli puhaltaa
ja tähdet loistaa, yö taivas ja kuu rakastaa.
Sen kysyit ja sulle vastattiin
miks` lähdit pois? Vaik` sekin huomattiin.
Kuulit äänen kuinka sieluntuuli luovuttaa
jäit siihen yksin ja mietit jos hekin katoaa.
- Sielun tuuleen ei pysty vastaamaan
kun käännyt se vie mukanaan.
Sielun tuuleen jää muistot vain
oonhan vanki ja vastaan sanoillain.
15.07.2002
Arvostele runo
hieno. varsinkin tuo alku.
Arvostelija: hattara
15.07.2002
Hyvää tulkintaa. Runossa oli imua.
Arvostelija: Sana
31.07.2002
Tämä yö
Syksyn ruska peitti maan
haavanlehti jäi väreilemään.
Istuin yksin, jäin odottamaan
metsän varjoon iltahämärään.
Sytytit sen tulen nuotioon
sanoit, että kaiken muuttaa voin.
Elämää on tämä yö aina aamu aurinkoon
kun saavuit luokseni mua rakastain.
- Sytytit mun rakkauden.
Kysyin. - Onhan tää meidän... Tämä yö?
Sydämeeni toit rakkauden.
Sanoit. - On tää meidän... Tämä yö.
Tämä yö on rakkauden
tämä yö on meidän vain.
Tämä yö on rakkauden
tämä yö on meidän vain.
28.06.2002
Arvostele runo
tosi hyvä sanoitukset
Arvostelija: henri
05.08.2002
Hymyilevä suu.
Tähdet taivaan syttyy kun rakastaa
Luoja sillä valaisee syksyisen maan.
Aurinko kun loistaa, valon sieltä toistaa
ainoastaan rakastunut viestii rakkaudestaan.
- Aurinko tähdet ja syksyinen kuu
taivaalta katsoo löytääkö maan.
Rakkaus tuo valon kuin hymyilevä suu
unelmien sydämeen jää asumaan.
Taivas valon antaa kun rakastaa
monin värein viestittää sinisen maan.
Sydämeen jos loistaa, mustan sieltä poistaa
ihmismieli tunteillansa viestii rakkaudestaan.
- Aurinko tähdet ja syksyinen kuu
taivaalta katsoo löytääkö maan.
Rakkaus tuo valon kuin hymyilevä suu
unelmien sydämeen jää asumaan.
Luojan ihme toimii kun rakastaa
syttyy sinne unelma, taivaalle kuu.
Sydämeen se toistaa, vihan sieltä poistaa
rakkauden flirttailuista viestii hymyilevä suu.
- Aurinko tähdet ja syksyinen kuu
taivaalta katsoo löytääkö maan.
Rakkaus tuo valon kuin hymyilevä suu
unelmien sydämeen jää asumaan.
27.06.2002
Arvostele runo
Kannan unelmamme aurinkoon
Miksi luulet, että uskon
vai tahdotko sen päättyvän.
Sinun kauneuttasi katson
ja toivon rakkauteni näkyvän.
Anna aikaa aamuruskoon
niin silmäsi nään auenneen.
Vertaan kauneuttasi kieloon
sä täytät rakkauteni huomiseen.
- Olet kaunis unelmani huumaa
uskot huomiseen aamuruskoon.
Tähtisilmäsi satumaan kultaa
kannan unelmamme aurinkoon.
Loppuintro:
Tähtisilmät joihin katsoin
näin unelman ja huomisen.
Sinun kanssasi aamuun valvoin
ja tunsin lyönnit rakkautemme sydämen.
25.06.2002
Arvostele runo
Sinne jäi Satumaa.
Näin naiseni tumman sieltä saapuvan
jälleen luotan onneen yhä uudelleen.
Minkä unelman saavuttaa
saavu siihen, anna aikaa.
Riennän luokse muuten hän katoaa
niin käy jos sydän unohtaa.
Sun luoksesi kaipuu, sua rakastan
hetki onnen rientää sadun unelmaan.
Istun puistossa miettien
silloin tunsin tuskan jäljen.
Hetken kesti, sitten pois kadoten
koin niin, nyt näen turhuuden.
En arvannut koskaan, että rakastaan
voisi jättää hetkeen siihen tunteeseen.
Jäljet kyynelten muistetaan
nojaan penkkiin. Mihin vertaan?
Yksin kuljen, mielen vei kaipuu
näin taas ja sydän pakahtuu.
- Sinne jäi Satumaa pieneen hetkeen
kun kaiken kadottaa elon retkeen.
Unelmasta onneen kun elää saa
jää kaipuu ja sitäkin voi rakastaa.
20.06.2002
Arvostele runo
Hymysuu
Vie kaipuu tunteen maailmaan
kun odottelee rakastaan.
On ilta ja katselet ikkunaruutuun
näet varjot tapaatko hymysuun.
Hämärä viestittää, pimeys laskee arkeen
missä rakas, älä jää salaisuuteen.
Tuot värin elämän ruskaiseen maahan
olet hymysuu sinua rakastan.
- Katson ja näen hymysuun
rakkauteni, sen kaipuun.
Saavuit pimeästä kuun valoon
elämän iltaan siihen ruskoon.
Sen taika tunteen antaa
kun hymysuuta odottaa.
Oot yksin ja katselet merelle kaipuun
näet laivan, näetkö hymysuun?
Elämä kuljettaa ihmistä tunteen aikaan
saapuu luokse, sitten vie unelmoimaan.
Tuo värit elämään rauhankin antaa
näet hymysuun, joka rakastaa.
- Katson ja näen hymysuun
rakkauteni, sen kaipuun.
Saavuit pimeästä kuun valoon
elämän iltaan siihen ruskoon.
27.05.2002
Arvostele runo
Kaunis tummatukkainen
Sinun hiuksesi nuo kultaa auringon on
otsakiharat, joita hellästi silitin.
Kanssasi sun uneksin elokuun kuutamon
kuljin kuin siivillä ja sua suutelin.
- :: Olet tyttöni mun, kaunis tummatukkainen
sydämeni on luona rakkaimman.
Tulit kanssani mun, kaunis tummatukkainen
kuljet rinnalla täytät unelman. ::
Sinun sydämen sain, jota varjelen ain
onnen siivillä minä luoksesi matkustan.
Sillalla tuon kuutamon suutelen rakkaintain
olet mun rakkainpain ja sua rakastan.
- :: Olet tyttöni mun, kaunis tummatukkainen
sydämeni on luona rakkaimman.
Tulit kanssani mun, kaunis tummatukkainen
kuljet rinnalla täytät unelman. ::
Loppuintro:
- Sinä, jota rakastan
sinä, jota unelmoin.
Sinä, täytät minun maailman
sinä, jota jumaloin.
27.05.2002
Arvostele runo
Hulluuden rajamailla
Kake istuu pilkkipallillaan ja onkii. Paikalle tulee Tulppola myös läheisen sairaalan vakio asiakas.
Tulppola - Hei! Syökös kala?
Kake - Ei pahemmin ja miksi sen pitäisi syödä?
Tulppola - Etkös sinä kalassa ole?
Kake - No jaa.
Tulppola - Onkos sitten yhtään puraissut?
Kake - Miksi sen sitten pitäisi puraista ja mitä?
Tulppola - Mikäs siellä sitten on syöttinä?
Kake - Hohtimet.
Tulppola - Eihän se hohtimia huolisikaan.
Kake - Miksi ei. Vastahan se vei vasaran.
Tulppola - Kuka sen vei?
Kake - Hoitaja tuli ja vaihtoi hohtimiin sanoi, että palauttaa kun hohtimia tarvitsee.
15.02.2002
Arvostele runo
Retsi
Aika vanha nuoreksi viisikymppiseksi mieheksi.
Retsi - Rakennuksilla olin yhteensä 9 vuotta.
Toimittaja - Entäs uittohommissa?
Retsi - Siinä kului ( 7 ) seitsemän kesää.
Toimittaja - Harjoittelitko nuorena missään konttoreissa.
Retsi - Joo ( 3 ) kolmena vuonna verovirastossa ja ja ( 6 ) kuutena jaoin postia aamuisin.
Toimittaja - Paljos nyt kymillä on vuosia takana?
Retsi - 30 vuotta tulee syksyllä täyteen ja piippuhommissakin muurarina melkein ( 4 ) neljävuotta, joita teen viraapelinä vieläkin.
Toimittaja - Joskus puhuit jostain peltifirmassa olosta?
Retsi - Joo joo, mutta se oli nuorena miehenä ja sitä muistaakseni kesti melkein ( 5 ) viisi vuotta.
Toimittaja - Miten se on mahdollista, että noinkin nuori mies kerkiää noin moneen paikkaan ja vielä vuosiksi?
Retsi - No tuleehan tässä 50 vuotta täyteen ensi tiistaina.
Toimittaja - Siksipä juuri kyselen kun laitan lehteen näitä saavutuksiasi. Olet politiikassakin, miten sitä kerkeät tehdä näiden töiden lisäksi.
Retsi - Ammattiosastossa menee vain keskiviikot järestään ja kunnallisella puolella maanantait.
Toimittaja - Kauankos politiikkaa on tullut harrastettua?
Retsi - Yli 28 vuotta.
Toimittaja - Käyt kalassa ja metsästätkin aika tiiviisti?
Retsi - Joo... Vain viikonloppuisin.
Toimittaja - Rakensit tämänkin ison talosi hartia voimin.
Retsi - Kyllä, eihän tässä ole kuin parisataa neliötä.
Toimittaja - Yksinkö?
Retsi - Paria tuttua käytin joskus talkoissa apupoikana.
Toimittaja - Mutta vain puolivuotta meni talon kanssa.
Retsi - Tein silloin tiiviitä päiviä ja nukuin vähän.
Toimittaja - Teitkö putki ja sähköhommatkin ihan itse?
Retsi - Kävin sähköpuolen ammattikoulun poikasena ja putkihommat opin kun isäukko teki niitä koko ikänsä.
Toimittaja - Tässä laskeskelin noita työ vuosia. Olet nuorena aloittanut. Harrastuksiakin on aika tiiviisti.
Retsi - Kun turhasta ei valita niin työvuodetkin kuluvat.
Toimittaja - Miten vaimosi ja viisi lastasi? Kerkiätkö olemaan heidän kanssaan?
Retsi - Kyllä kun järkevästi laskee ajan käytön.
Toimittaja - Entäs ystävät?
Retsi - Onhan niitä he he, joukossa on muutamia hyviäkin, etenkin viikonloppuisin kala ja metsästys reissuilla.
Toimittaja - Mitäs tähän vielä laitetaan, onks sulla mitään mielessä?
Retsi - No voithan sinä vielä kehua ja retostella, että aamuisin käyn hallilla uimassa tonnivitosen ennen töihin menoa.
Retsi on kyläpoliitikko, joka kerkiää paikkaan kuin paikkaan. Ikä ei paina, eikä taida hän edes koskaan sairastanutkaan. Vaikuttaa kuin kaikki nämä vuodet olisivat olleet kuitenkin Retsillä yhtä puurtamista. Vuosia kertyy ehkä liikaakin, vai? ( tekeekö Retsi kahta työtä koko ajan? )
14.02.2002
Arvostele runo
Missä elämästä akanat?
Sain paljon siitä rakkaudesta
jotka nyt haihtui tuuliin.
Niistä monista lupauksista
mitkä johti kyyneliin.
Sydämessä loisti pilvilinnat
sanoissako ne valheet?
Missä elämästä akanat
ne harhautuneet rakkauden tunteet?
27.01.2002
Arvostele runo
Muistojen sillalle
Kadulla kulkee hiljaiset jalat
taakse jäi mahdollisuus.
Yksin ei jaksa mielessä salat
mennyttä kuin ajattomuus.
Muistojen sillalle pyrkimys suuri
sielläkö rakkaus on?
Toivo kai onnen alkuna juuri
kirkkaimman auringon.
Tahdotko nähdä aamuisin valon
uskon vai mahdollisen?
Kuka vois tuoda tunteista tiedon
mielestä sen rakkauden.
Muistojen sillalle ihminen astuu
menneitä miettimään kai.
Monet jos eestään tieltänsä torjuu
turhuuden aikaan sai.
27.01.2002
Arvostele runo
Elät kahta elämää
Ahdistaako yksinäisenä yötkin
kun valvot ja vielä odotat?
Sormillasi yhä pöydänkanteen lyötkin
silläkö ajanlaskusi kadotat?
Joudut luopumaan unelmasta
mietit mistä kaikesta.
Yösydämen pettävästä toiveesta
vai harha kuvitelmista?
Kannatatko yksinäisyyttä vielä
kun muistat sen menneen huomisen?
Eilisestä yhä kertoiletkin siellä
unelmiin lasket totuuden sydämen.
Kenet luulitkaan tapaavasi
ehkä oman toiveesi.
Löytyisikö toisenlainen luonteesi
kun heräät kuvitelmiisi?
- Elät kahta elämää
kuin valhetta viiltävää.
Missä totuus on sydämen
harhateillä kai petoksen?
27.01.2002
Arvostele runo
Isä isä
Tunsin lakastuneen rakkauden
jäi perhe niin kauas lähteissäin.
Taakse jätin kaiken, vaimon sekä lapsen
vielä kuulen, tytön äänen perässäin.
Mua riipaisee näin sydän alaa
kun kuulen äänen unessain.
Tyttö itkee. Miksen vielä kotiin palaa?
Herään siihen. Omantunnon ääneen ain.
- Isä isä, älä jätä
oota oota minua!
Isä isä kuule tätä
rakastan myös sinua!
Kuljen kovaa tietä matkallain
ne sanat vain seuraa mukanain.
Kaipaan lasta, sitä pientä mun omaani,
miksi jätin kaiken, kaikkein rakkainpain?
Olen menettänyt elämäni
myös perheen ja rakkaan tyttöni.
Yöllä mietin kyynelsilmin surujani.
Kysyt unessani. - Miksi isäni?
- Isä isä älä jätä
oota oota minua!
Isä isä kuule tätä
rakastan myös sinua!
30.12.2001
Arvostele runo
Voin luulla
Älä usko! Päätät siitä yksin
anna sydämesi vaikuttaa.
Kuka ottaa sulta pois seksin
vain sinä tiedät, koska hehkuttaa.
Ei määrä, vain laatu oikeuttaa
jos miellyt, jäähdyttele kuitenkin.
Tuskin aina tekee mieli rakastaa
jollet hehku, sammuta lyhdytkin.
Älä usko mitä toiset päättää
laita nuotioosi leiskuvaa.
Muista aina, sydän sen säätää
kun tiedät, seuraa hiiltä hehkuvaa.
Vain kuka, ei mikä, suunnan näyttää
jos kuljet auttamatta, niin matkaa.
Luulen vielä, että koitat välittää
sehän voisi sinutkin pelastaa.
- Voin luulla ja äänesi kuulla
sydän lepattaa, etsi rakkautta.
Voin luulla, että tähdet taivaalla
sytyttää hehkun, vielä ennen iltakuutta?
30.12.2001
Arvostele runo
Kitara kun soinnahtaa
Kitara niin kauniisti soi
heleästi sen näppäillen kuulen.
Akustinen sointi akordin antoi
sormet otelaudalla vaihtoi jo uuden.
Taituri tuo soittaja on
sormillansa luo kauneimmat äänet.
Kieli alin, antaa matalan basson
duurisointu seiskalla muovaa ne kaaret.
Lauluihin sen säestys käy
monenlaisiin, myös soolotkin passaa.
Otelaudan herkkä kuvio ei näy
joskus soittajallakin sormet niin rassaa.
Vuosia nyt kulunut vain
soittajalle se hedelmän kantaa.
Ammattiinkin taidon harjoitellen sain
suuren nautinnon hetken kitara antaa.
- Kitara kun soinnahtaa
herään kuuntelemaan.
Soinnut ryöppyää ihon pintaa
ja rypyt suoristuu kokonaan.
30.12.2001
Arvostele runo
Paratiisin lapset
Lapset on tehty rakkaudesta
tuuliin haihtuneista kyynelistä.
Lauluihin sävelletyistä pilvilinnoista
ja paratiisiin kätketyistä sydämistä.
- Siitä on rakkauden paratiisin lapset
jotka vanhetessaan saavat harmaat hapset.
Lapset on tehty revontulista
taivaan kirkkaimmista tähtösistä.
Enkelten ajatuksien tähtisumuista
ja avaruuden kauneimmista näkymistä.
- Siitä on rakkauden paratiisin lapset
jotka vanhetessaan saavat harmaat hapset.
Lapset on tehty ihanuudesta
kahden rakastavan luovuudesta.
Ihmisten mielikuvien ajatteluista
ja taivaallisen läheisestä ohjauksesta.
- Siitä on rakkauden paratiisin lapset
jotka vanhetessaan saavat harmaat hapset.
30.12.2001
Arvostele runo
Hymy duunari
Näin vanhan pyörän, joka seisoi siltaan nojaten
ja sillanpäässä lapsuudesta yhden kaverin.
Toisia en tuntenut vain tämän Puustisen
verkkareissaan kulkevan hymy duunarin.
Kotimökin portailta hän aina virnisti
kulki siinä pastori tai koulun rehtori.
Kauhtanaansa nosteli ja aina tervehti
päivän vitsit kertoili hymy duunari.
- Puustinen sai lisänimen hymy duunari
sen antoi isänisä iso Gunnari.
Hymyilevä puustinen on hymy duunari
viidenkympin paikkeilla jo tuo pieni Gunnari.
Toi Puustinenkin uuden naisen lomamatkaltaan
kun lottovoiton kunniaksi pääsi viipuriin.
Kaikkia ei huolinut vain torikauppiaan
hyvän pulskan maatuskan, muista luovuttiin.
Olgan kanssa muutettiin nyt vuokra kasarmiin
kotimökki laitettiin myös rahaa vuolemaan.
Kauhtanastaan tunnistaa viel vanhan duunarin
sekä siitä syvästä hymykuopastaan.
- Puustinen sai lisänimen hymy duunari
sen antoi isänisä iso Gunnari
Hymyilevä Puustinen on hymy duunari
viidenkympin paikkeilla jo tuo pieni Gunnari.
28.12.2001
Arvostele runo
Olen huomannut
Viestisi saapui taas ilmojen teiltä
ei sähköisenä, vain ajatuksena.
Tunnistin, että sehän on meiltä
juuri sitä mitä pidetään rakkautena.
Olen huomannut kehän ympärilläsi
kirkkaan ja valovoimaisen.
Johdat sisältäsi rakkautta, lämpöä itsestäsi
saavuit lähelleni hellyyttä antaen.
19.11.2001
Arvostele runo
Erämajalla
Vanha naavainen mökki toimii minun henkisenä voiman lähteenä.
Siellä ollessani tunnen säteileväni kärsivällisyyttä ja itsekurin
alaista tyyntä harkintaa, koska jokaiseen hetkeen liittyy henkinen
kohennus, jota tarvitsemme epäluulojemme ja epäilysten vaikeimpina aikoina.
Tämä pidentää elämän kaaressamme niitä päiviä ja kuukausia
jotka liittyvät henkisen kohennuksen ja elämisen parannukseen.
Jokaisessa ihmisessä on paljon uskoa, toivoa, sekä kykyä rakastaa
lähimmäisiämme.
Vaikka nousemme välillä itsekurin ja harkinnan ulkopuolelle itsekkäästi
maita ja meriä valloittamaan.
Tunnen nöyryyttä ja innoitusta luontoa kohtaan, koska siellä
saa tilaisuuden huuhtoa sielunsa puhtaalla ilmalla, tuulen huminalla
ja pienen puron kohinalla, sekä järvenselältä heijastavalta auringon
säteiden kultaisella kimalluksella.
Vietän siellä useita päiviä kalastellen ja seuraten luontoa
ihaillen hallaöiden ruskaamia lehtipuita ja haavanlehtien iloista värinää.
Aurinko paistoi helakasti pilvettömältä taivaalta kullaten puunrungot
kultaisiin säteisiin.
Kaunista, mieltä rentouttavaa katseltavaa, jota ihmiset ovat oppineet
yhä enemmän arvostamaan.
Seurailin kanahaukkaparin lähestyvää leijailua kumpuilevan maaston
ilmavirtauksissa.
Pikkulintujen hätäinen varoitus lähestyvästä vaarasta ilmoitti
jatkuvana piipityksenä.
Kävelyn ja kiipeilyn viedessä voimia istahdin mättäälle.
Hetkisen kuluttua sain katseltavaa kun kettuemo poikasineen oli
lähtenyt pesäkolostaan katselemaan lähitienoon maisemia.
Aiemmin pienehkö teeriparvi oli laskeutunut läheisen hakkuu alueen
kaakkoiskulmaan, minne kettuemon tarkka hajuaisti näytti vievän
poikasia, ehkä saalistamisen niksejä oppimaan.
Iltapäivä oli pitkällä, katselen tavaroitani, eväsreppu ammottaa tyhjänä.
Kuuntelen hiljaisuutta kuulematta muuta kuin oman hengitykseni.
Nämä ovat niitä ulkoilma elämän iloja, sekä sen virkistys arvoja.
Samalla saa palata esi - isiemme hienoon yksinkertaiseen elämäntapaan.
05.11.2001
Arvostele runo
Suudelmillamme taottu
Tuuleen haihtuneista menneistä kyynelistä
ja paratiisin kätköihin jätetyistä ilon sydämistä.
Siitä ihanasta meidän yhteisestä rakkaudesta
sekä lauluihin sävelletyistä pilvilinnoista.
Enkelten ajatuksien kirkkaimmista tähtisumuista
ja taivaan kauneimmista revontulista.
Siellä paratiisin rakkaudessa olemme kuin lapset
vanhetessamme saamme hopeiset hapset.
Näistä on rakkautemme palaset koottu
yhteisillä suudelmillamme taottu.
05.11.2001
Arvostele runo
Alkukesän lauantai
Muistan päivän alkukesän lauantain
olin asemalla sua vastassa.
Nousit bussista ja sanoit. - Olet rakkaani.
halasit, suutelit, näin hymykuopat poskissa.
Tunsin herkän lounatuulen kasvoilla
sinun rakkauden lämmön kädellä.
Olet ystävä ja rakas minun taivaalla
täytät sen maailman rakkaani ilon hetkillä.
Tunnen kätes kosketuksen hyväilyn
sekä sisälläni hehkun kuumimman.
Olet ihanin ja hellin, syliis käperryn
huulias kosketan, nään hymykuopan kasvavan.
- Sitä kesää niin hellin mielessäin
en unohtaa koskaan voi.
Jätit jäkeesi muiston sen lauantain
joka sisälläsi vain kasvoi.
05.11.2001
Arvostele runo
Mua varoitit
Mua varoitit, kuinka rakkaus katoaa
se peittyy kuin routainen maa.
Ajatuksin hän mieltäni kalvaa
ehkä silloin voin hänet unohtaa?
Niitän ohdakkeet eestäni pois
jospa aika parannuksen tois.
Sinitaivasta haikeena katson
siellä nään pilven ja auringon.
05.11.2001
Arvostele runo
Kudot ystävän elämää
Sitä lankaa mitä kudot ajatuksissa
ei ole maassa, vain taivaassa.
Materiaali on vierasta, sen tunnet et nää
edeten huomaat, että kudot ystävän elämää.
Luonteen piirteissä olisiko kuvioituja värejä
niissä, joista pahuus tai viha antaa viestejä.
Voisihan rakkaus ja hyvyyskin väreissä loistaa
vaikea määrittää, antaapa sekin suuntaa.
05.11.2001
Arvostele runo
Elämä on lyhyin
Minä rakastan ja juon
sitä samaa kuin sä.
Se onkin taidetta kun luon
ajatteletkin kuin mä.
Maattoman on paras tehdä niin
ainakin silloin tällöin.
Muuten joutuu sanomaan näkemiin
näinhän se elämä on lyhyin.
Kipukynnykselläkin on rappu
josta ne erot huomaa.
Kait jollain vielä painavampi reppu
jos elonsarkaa vain kantaa.
05.11.2001
Arvostele runo
Fagotti narskahtaa
Fagotti narskahtaa töksähdykseen
sitä jatkaa kuin askelta pidentääkseen.
Matalaa kaipuun ajatusta surulliseen ikävään
menetettyyn aikaan, kunnes taas herään.
Siinä se soi pitkään ja taas rouskuttaa.
Miksi ei cembalo? - No.. - Tuollahan sekin louskuttaa.
05.11.2001
Arvostele runo
Kiusattu ja säikky
Olit pelosta kankea parka
ujoinkin, ehkä liian arka?
Useinkin vielä kiusattu ja säikky
että silmistä kyyneleet läikky.
Olit heikompi kuin toiset
sairastit, monet vuodet.
Luonto hoitaa ja heikoimmat ottaa
elon pelloille heidät myös saattaa.
05.11.2001
Arvostele runo
Vain ajatuksissa
Vain ajatuksissa tunteemme nousevat siiville.
Elävätkö ne sanoissa vai kahdenkeskisissä lauseissa?
30.10.2001
Arvostele runo
Olet kaunein
Olet kaunein mun mielestäni ain
ja rakkain voima huomiseen.
Uuden alun kun kanssasi aloittaa sain
elämään ja ihanaan rakkauteen.
Aina nukkumaan käydessä huomaat
että jätin viereesi suukkopeitteen.
30.10.2001
Arvostele runo
Ovella pankin
Ovella pankin näin rakkaani
ja koin mieleen painuvan yllätyksen.
Sain olla lähellä oman armaani
ja huomasin kasvoillasi kimalluksen.
Luotasi lähtiessäni olin kuin vahaa
tätähän se on kun rakastaa.
30.10.2001
Arvostele runo
Unelmien nainen
Unelmien nainen lounatuulelle hymyilee
kertoen tunteista, kuinka sydän jaksaa.
Huulesi koskettaa, rakkaus kuuntelee
vihdoinkin unelmat kevät tuulessa halaa.
30.10.2001
Arvostele runo
Nyt on kevät
Nyt on kevät ja muuttolintujen aika
ja meidän rakkauden keväinen taika.
Saavuit kuin unelmistani, niistä pilvilinnoista
joista haaveilin, tunteista ja rakkaudesta.
Koska herään ja palaan arkeen
vai heräsinkö juuri kanssasi?
Olinko unessa kun löysin rakkauden katseen
ja viestisi rakkaudesta, sieltä sydämestäsi.
30.10.2001
Arvostele runo
Turhanpäiväinen mies
Ennen sinua olin kuin maaton
ja mielessäni väsynyt.
Kuitenkin unelmissaan virunut
turhanpäiväinen mies.
30.10.2001
Arvostele runo
Muistatko
Muistatko? Erään pöydän päästä katsoin silmiisi
silloin näin syvälle ja tunsin muutoksen.
Hetki pysähtyi ja huomasin tunteesi
elämäni kirkastui ja edessäni koin rakkauden.
Taakse jäi tyhjyys ja pimeydestä tuli valo
mieleeni iskostui rakkauden kauniit silmät.
Otin ajatuksissani kantaa kun sinusta loisti ennakoiva halo.
Mietin... Hetkeni koittaa.....
Elämässäni onkin uudet näkymät.
30.10.2001
Arvostele runo
Rakkaudessa
Vanhasta ja menneestä käänsin uuden sivun
joka alkoi keväisissä tuulissa.
Jatkuen rakkauden myötäisissä
niissä iloisissa yhteisissä hetkissä
Yhä eteenpäin.....ja aina vain
rakkaudessa...…
30.10.2001
Arvostele runo
Tahdothan rakastaa
Kesä tulee ja lounatuuli hivelee ihon poimuista pintaa.
Rinnassani sydän kysyy: - Tahdothan rakastaa.
- Tahdon tahdon! Muutinhan uuteen maailmaan
siellähän opin rakasta kultaani rakastamaan.
30.10.2001
Arvostele runo
Miksi se lasittuu?
Taas kuuluu kaukainen helinä
totuuden miekka hahmottuu.
Valhe elää moniin juttuihin nähtyinä
uskomatonta, miksi se lasittuu?
29.10.2001
Arvostele runo
Elämän varjo
Onnen myötä näen tuskaa
elämän varjo hämärtää.
Rakkaus on sekin roskaa
miksi sitä oikeaa ei voi löytää?
29.10.2001
Arvostele runo
Pienet ajatukset
Pienet ajatukset voi niputtaa
mietteisiin, runoihin tiivistää.
Onhan jotain jos tuskaa näin voi raaputtaa
mieli virkistyy, eikä ajatukset ala närästää.
29.10.2001
Arvostele runo
Rakkauden puutteeseen
Onnea tuo monet turhatkin asiat
rakkauden puutteeseen entiset hyvät muistot.
Laitoithan mieleen nuoruudesta ne ihanimmat
kelaa niitä ja iltaisin sängyssä katsot toistot.
29.10.2001
Arvostele runo
Jos rakastaa
Jos rakastaa niin mitä näetkään
vai tunnetko astuvasi tyhjään?
Näin elämä laatii ehtojaan
menetettynä ollessaan.
29.10.2001
Arvostele runo
Uskommeko hullutuksia?
Herkkä ihminen näkee tulevia
ennustaa myöskin tapahtumia.
Usein huomataan miten ne toteutuvat
siksi he paineessaan hoitoon hakeutuvat.
Lääketiede ei tunnusta tapauksia
vaan sanoo. Uskommeko hullutuksia?
Millä he mittaisikaan ihmismieltä
ovat jo eksyneet omalta tieltä.
29.10.2001
Arvostele runo
Mistä on kysymys
Mistä on kysymys hänen sairaudessaan?
Siitä tietäisin jos hekin tietäisivät.
Auki on kysymyksiä solkenaan
jotka selvästi ulospäin näkyvät.
29.10.2001
Arvostele runo
Ajan luovuutta
Lapio, johon tehty kettingistä varsi
siihen ei nojailla, sekin töitä karsi.
Onko siinä ihmisen työn mitta
laiskuus, vaiko ajan luovuutta.
29.10.2001
Arvostele runo
Tyhjyydelle vapaus
Älä mieti, onko kirjoituksissani järkeä
siinä on jotakin muuta mikä on vieläkin tärkeä.
Sieltä löytyy elämälle arvoituksellinen voitto
tyhjyydelle vapaus ja uudelle jaksolle aamun koitto.
15.10.2001
Arvostele runo
Monet elämän värit
Näistä kirjoituksistani löytyy monet elämän värit
turhuuksiakin jos lukiessasi ajatuksen särit.
Löydät kasvottoman, synkän ja lempeän
myös avuliaan, joskus jopa ruudin keksijän.
15.10.2001
Arvostele runo
Suhde
Teerenpeli on jonkinlainen kuherrus
aina toisen eteen tehtiin aherrus.
Suhde. Niitä on niin erilaisia
myös siihen liiaksi takertuvia.
15.10.2001
Arvostele runo
Aisti
Äly on lahja kuin näköaisti
toivon kipinä sekä uskomaton muisti.
Tunto, kaiken pahankin varmistin
rakkaus, olisiko näiden herkistin?
15.10.2001
Arvostele runo
Usko siihen
Usko siihen mihin uskosi riittää
älä yritä kaikkea määrittää.
Elämä antaa koittaen myös komentaa
sydämesi tietää mihin tilanne oikeuttaa.
15.10.2001
Arvostele runo
Silmästä silmään
Jos katsot silmästä silmään
mitä uutta vielä näetkään?
Tunteiden sekamelskan
vai elämän muistikirjan?
15.10.2001
Arvostele runo
B4. K2.
Paikka josta tulit on ongelma
planeetan takaa B 4. K 2. Sektorin kulma.
Sieltä tullaan vain ajatuksella
ei kulkuvälineillä, eikä muilla.
Takaisin meno, kuin ennusteellinen
vain harkittu ajattelu on tuotteellinen.
Ymmärrä ain, mutta älä näitä ajattele
tule takaisin, äläkä pahalla muistele.
Matkustelet muihin aikoihin
vielä sotien runtelemiin paikkoihin.
Elämisen bakteerit, joita pidät yllä
muinaisiin kulkijoihin pelon ympärillä.
Pako.
Mitä se on?
Siellä tuntematon
sielu ihmisen niin kirkas ja ajaton.
Jos tietää suunnan, muinaiset tulevat
auttavat ja aina rauhaan pelastavat.
Tieto on taidon kuvainnollisin piirre
ymmärtäkää, kuinka ajatuksella käy siirre.
Me kuljemme auttaen oikeuden mukaisesti
ihminen ei tiedä ja pitää ihmeenä oikeasti.
Ajatelkaa samoin. Uskokaa mieli jaotellen
vain harva elimien osa paranee uusiutuen.
Ihmiskunnan säännöt jaetaan vielä jyvitellen
aina uudelleen, viimein tuhoon tuomiten.
15.10.2001
Arvostele runo
Sua halaan
Istuin alla riippakoivun
rinnallani rakkain.
Iloisena syliisi vaivun
sua hyväilin armahain.
Olit tyttöni kesän kauniin
sitä hymyäs unohtaa en voi.
Eron hetkellä silmäni peittyi kyyneliin
sen viestin ystävämme tuuli toi.
Olit hetken elämäni
rakkauden silmät.
Riippakoivuun sydämes meni
tunsin voimasi väkevät.
Niistä muistoista laulun laulan
ilon hetkistä rakastaa kun sain.
Ero koskettaa, siksipä aina rakastan
toit onnen, pidän sua muistoissain.
- :: Päästit sydämesi riippakoivuun
jonka alla sinuun rakastuin.
Sua halaan kun tunnen kaipuun
olethan minun rakkainpain. ::
15.10.2001
Arvostele runo
Luoja ei anna ajalle paikkaa
sen määrität vain itse.
--------------------------------------------------------------------------------
15.10.2001
Arvostele runo
Myyt ja ostat tyhjyyttäs
pidät tarjottavat vain itselläs.
--------------------------------------------------------------------------------
15.10.2001
Arvostele runo
Kuka katsoo jos ei näe yhtään
silti pyytää kuitenkin jäämään?
--------------------------------------------------------------------------------
15.10.2001
Arvostele runo
Tiedätkö tilanteesta mitään
vai teeskenteletkö yhtenään?
--------------------------------------------------------------------------------
15.10.2001
Arvostele runo
Livo
» Viikon runo
» Uusimmat runoilijat
» Uusimmat runot
» Kaikki runoilijat
» Luokittelut
» Etsi sivulta
» Lähetä runosi
» Tarinat
» Laulut
» Linkit
» IRC Chat
» Tekijänoikeudet
» Ylläpitäjän yhteystiedot
» Kirjoita vieraskirjaan
» Lue vieraskirjaa
» Keskustelufoorumi
Antero Rae
Email : [email protected]
00.00.0000
Sielujen sympatiaan
Minä synnyin kuin uudestaan
sinun kanssa kun elää vain saan.
Senhän tuntee jo rakkaudestaan
jos elämänsä ottaa tosissaan.
Kaksin elämme onnen huomiseen
suurin tuntein sielujen sympatiaan.
Luonto kuuluttaa rakkauteen
vielä huomista suurempaan.
Kaikki tähdet siel valaisee
taivaan kansi niin loistaa kuin kuu.
Tummat silmät, suu siellä hymyilee
ja rakkauden poskiin hullaantuu.
Meidän tähtemme loistaa taivaalla
onnenmaahan sielujen sympatiaan.
Hiljaa haluan suudelmalla
rakkaan oppia tuntemaan.
- Luoja loi kauneimman rakkauden
antoi avaimen sielujen sympatiaan.
Onnenmaan ja suuren sydämen
siihen sielujen sympatiaan.
08.08.2002
Arvostele runo
Rantalavan kihlat
En tuntenut sinua laisinkaan
kun tanssiin Rantalavalla hain.
Muistatko valssin Onnenmaan
jonka pyörteissä olla sain.
Muistojen harjulla koin sunnuntain
kun istuimme nurmella rinnakkain.
Olinhan heistä se onnekkain
kun lavalta löysin mun rakkaimpain.
Ei aavistaa osannut kumpikaan
kun kotiin Rantalavalta vein.
Muistatko miksi annoinkaan
tuohisormuksen minkä tein.
Pöydällä piirongin viel tallessa
ne molemmat tuohiset rinnakkain.
Muistojen koivu siel rannassa
ja Onnenmaa tanssin sain rakkaaltain.
- :: Ne Rantalavan kihlat sain ojentaa
kun tuohesta sormukset tein kullallein.
Muistojen harjulla soi meidän Onnenmaa
missä riippakoivun alla häneen rakastuin.::
Siellä Rantalavalla ne kihlat sain
muistojen harjulla sunnuntain.
Rantalavan kihlat Rantalavalla
Onnenmaa valssin tahdilla.
08.08.2002
Arvostele runo
Täytät päiväni
Olet tähtenä mun elämässäin
sulle sen kertoa sain.
Sinä rakkaani istumme lähekkäin
toiveiden unelmaa rakastain.
Olet kuva ain silmissäin
rakas matkalla mukanain.
Silloin onnellista sydäntäsi kannoin
kun rakkauden lupauksen annoin.
- Täytät päiväni aamuin hetkiin
täytät päiväni iltamme retkiin.
Olen kanssasi niin onnellinen
yhdessä nähdään huominen.
08.08.2002
Arvostele runo
Yötaivas
Yötaivas täyttyi syksyn tähtiin
ja unelmien elosalamointiin.
Rinnallasi katsoin kun virvatulten yö loisti
liekit rakkauden, joka tummuuden poisti.
Yötaivas kaiken yksin kantaa
kuin unelmien elokuu muistuttaa.
Virvatulten matkaa voin rinnallasi ain jatkaa
voinhan kuutamossa suukon huulilles antaa.
- Yötaivas vie saturnuksen valoon
sinne unelmien aurinkoon.
Kauas virvatulten tähtisumuun
missä kohtaamme elokuun.
Yötaivas tähtisumuun matkaa
miss` unelmien ajatus kajastaa.
Kaukaisuuteen jatkaa kuin saturnuksen yön valo
läpi tähtitaivaan missä loistaakin halo.
- Yötaivas vie saturnuksen valoon
sinne unelmien aurinkoon.
Kauas virvatulten tähtisumuun
missä kohtaamme elokuun.
Intro:
Yötaivas vie saturnuksen valoon
elokuun virvatulten unelmiin.
Yötaivas vie saturnuksen valoon
ja tähtitaivaan salamointiin.
08.08.2002
Arvostele runo
Rakkauden unelmaa
Luojalle voin tunnustaa
hyvyytesi voiman.
Hymyilevät silmäsi loistaa
ja näen saduista kauneimman.
Rakkain, sinua vain hyväilen
omistan hetken kiittäen.
Niin loputon on yön suudelma
kuin vuosiemme unelma.
- Silmäsi on kuin sadusta
ne loistaa rakkautta
Elän sanoista ja suudelmista
unelmista, joissa on luovuutta.
- :: Rakkauden unelmaa
missä silmäsi loistaa.
Rakkauden unelmaa
hellästi saan rakastaa. ::
Sinulle sen omistan
rakkauden voiman.
Sanoillani hiljalleen toistan
kun hyvyys luovuttaa suudelman.
Hellin kiitoksin saan rakastaa
hyväillä, joka juovuttaa.
Sun silmistä näen oikean
sen rakkauden unelman.
-- Silmäsi on kuin sadusta
ne loistaa rakkautta
Elän sanoista ja suudelmista
unelmista, joissa on luovuutta.
- :: Rakkauden unelmaa
missä silmäsi loistaa.
Rakkauden unelmaa
hellästi saan rakastaa. ::
08.08.2002
Arvostele runo
Sua hyväilee posket ja suu.
Voinko syntyä kauniimpaan paikkaan
missä Luojalla tähdet ja kuu.
Siellä silmien hymy käy loistamaan
hiljaa hyväilee posket ja suu.
Hellin suudelmin kultaani hyväilen
sinut piilotan yölliseen sydämeen.
Vietän kanssasi tunneista jokaisen
Luojan silmien alla päivän huomiseen.
-:: Sua hyväilee posket ja suu
jotka loistaa kuin tähdet ja kuu.
Sinut piilotin suukkojen peitteeseen
meidän aurinkoon, sinne huomiseen.::
Valot syttyvät taivaalle hiljaa
Luojan silmiksi tähdet ja kuu.
Vielä haluan sulle sen ikuistaa
siksi hyväilee posket ja suu.
Sinne sydämen salaiseen lokeroon
sinut piilotin suukkojen peitteeseen.
Mistä kuljemme nousevaan aurinkoon
uuteen päiväämme, siihen meidän huomiseen.
-:: Sua hyväilee posket ja suu
jotka loistaa kuin tähdet ja kuu.
Sinut piilotin suukkojen peitteeseen
meidän aurinkoon, sinne huomiseen.::
29.07.2002
Arvostele runo
Typerä runo. "Luojan" ympärille ei kannata runoja rustata...järjetöntä.
Arvostelija: hattara
09.08.2002
Sielun tuuleen
Et koskaan sä muita huomaakkaan
vaan käännät pään et sano sanaakaan.
Tulit maasta, missä kylmä tuuli puhaltaa
ja tähdet loistaa, yö taivas ja kuu rakastaa.
Sen kysyit ja sulle vastattiin
miks` lähdit pois? Vaik` sekin huomattiin.
Kuulit äänen kuinka sieluntuuli luovuttaa
jäit siihen yksin ja mietit jos hekin katoaa.
- Sielun tuuleen ei pysty vastaamaan
kun käännyt se vie mukanaan.
Sielun tuuleen jää muistot vain
oonhan vanki ja vastaan sanoillain.
15.07.2002
Arvostele runo
hieno. varsinkin tuo alku.
Arvostelija: hattara
15.07.2002
Hyvää tulkintaa. Runossa oli imua.
Arvostelija: Sana
31.07.2002
Tämä yö
Syksyn ruska peitti maan
haavanlehti jäi väreilemään.
Istuin yksin, jäin odottamaan
metsän varjoon iltahämärään.
Sytytit sen tulen nuotioon
sanoit, että kaiken muuttaa voin.
Elämää on tämä yö aina aamu aurinkoon
kun saavuit luokseni mua rakastain.
- Sytytit mun rakkauden.
Kysyin. - Onhan tää meidän... Tämä yö?
Sydämeeni toit rakkauden.
Sanoit. - On tää meidän... Tämä yö.
Tämä yö on rakkauden
tämä yö on meidän vain.
Tämä yö on rakkauden
tämä yö on meidän vain.
28.06.2002
Arvostele runo
tosi hyvä sanoitukset
Arvostelija: henri
05.08.2002
Hymyilevä suu.
Tähdet taivaan syttyy kun rakastaa
Luoja sillä valaisee syksyisen maan.
Aurinko kun loistaa, valon sieltä toistaa
ainoastaan rakastunut viestii rakkaudestaan.
- Aurinko tähdet ja syksyinen kuu
taivaalta katsoo löytääkö maan.
Rakkaus tuo valon kuin hymyilevä suu
unelmien sydämeen jää asumaan.
Taivas valon antaa kun rakastaa
monin värein viestittää sinisen maan.
Sydämeen jos loistaa, mustan sieltä poistaa
ihmismieli tunteillansa viestii rakkaudestaan.
- Aurinko tähdet ja syksyinen kuu
taivaalta katsoo löytääkö maan.
Rakkaus tuo valon kuin hymyilevä suu
unelmien sydämeen jää asumaan.
Luojan ihme toimii kun rakastaa
syttyy sinne unelma, taivaalle kuu.
Sydämeen se toistaa, vihan sieltä poistaa
rakkauden flirttailuista viestii hymyilevä suu.
- Aurinko tähdet ja syksyinen kuu
taivaalta katsoo löytääkö maan.
Rakkaus tuo valon kuin hymyilevä suu
unelmien sydämeen jää asumaan.
27.06.2002
Arvostele runo
Kannan unelmamme aurinkoon
Miksi luulet, että uskon
vai tahdotko sen päättyvän.
Sinun kauneuttasi katson
ja toivon rakkauteni näkyvän.
Anna aikaa aamuruskoon
niin silmäsi nään auenneen.
Vertaan kauneuttasi kieloon
sä täytät rakkauteni huomiseen.
- Olet kaunis unelmani huumaa
uskot huomiseen aamuruskoon.
Tähtisilmäsi satumaan kultaa
kannan unelmamme aurinkoon.
Loppuintro:
Tähtisilmät joihin katsoin
näin unelman ja huomisen.
Sinun kanssasi aamuun valvoin
ja tunsin lyönnit rakkautemme sydämen.
25.06.2002
Arvostele runo
Sinne jäi Satumaa.
Näin naiseni tumman sieltä saapuvan
jälleen luotan onneen yhä uudelleen.
Minkä unelman saavuttaa
saavu siihen, anna aikaa.
Riennän luokse muuten hän katoaa
niin käy jos sydän unohtaa.
Sun luoksesi kaipuu, sua rakastan
hetki onnen rientää sadun unelmaan.
Istun puistossa miettien
silloin tunsin tuskan jäljen.
Hetken kesti, sitten pois kadoten
koin niin, nyt näen turhuuden.
En arvannut koskaan, että rakastaan
voisi jättää hetkeen siihen tunteeseen.
Jäljet kyynelten muistetaan
nojaan penkkiin. Mihin vertaan?
Yksin kuljen, mielen vei kaipuu
näin taas ja sydän pakahtuu.
- Sinne jäi Satumaa pieneen hetkeen
kun kaiken kadottaa elon retkeen.
Unelmasta onneen kun elää saa
jää kaipuu ja sitäkin voi rakastaa.
20.06.2002
Arvostele runo
Hymysuu
Vie kaipuu tunteen maailmaan
kun odottelee rakastaan.
On ilta ja katselet ikkunaruutuun
näet varjot tapaatko hymysuun.
Hämärä viestittää, pimeys laskee arkeen
missä rakas, älä jää salaisuuteen.
Tuot värin elämän ruskaiseen maahan
olet hymysuu sinua rakastan.
- Katson ja näen hymysuun
rakkauteni, sen kaipuun.
Saavuit pimeästä kuun valoon
elämän iltaan siihen ruskoon.
Sen taika tunteen antaa
kun hymysuuta odottaa.
Oot yksin ja katselet merelle kaipuun
näet laivan, näetkö hymysuun?
Elämä kuljettaa ihmistä tunteen aikaan
saapuu luokse, sitten vie unelmoimaan.
Tuo värit elämään rauhankin antaa
näet hymysuun, joka rakastaa.
- Katson ja näen hymysuun
rakkauteni, sen kaipuun.
Saavuit pimeästä kuun valoon
elämän iltaan siihen ruskoon.
27.05.2002
Arvostele runo
Kaunis tummatukkainen
Sinun hiuksesi nuo kultaa auringon on
otsakiharat, joita hellästi silitin.
Kanssasi sun uneksin elokuun kuutamon
kuljin kuin siivillä ja sua suutelin.
- :: Olet tyttöni mun, kaunis tummatukkainen
sydämeni on luona rakkaimman.
Tulit kanssani mun, kaunis tummatukkainen
kuljet rinnalla täytät unelman. ::
Sinun sydämen sain, jota varjelen ain
onnen siivillä minä luoksesi matkustan.
Sillalla tuon kuutamon suutelen rakkaintain
olet mun rakkainpain ja sua rakastan.
- :: Olet tyttöni mun, kaunis tummatukkainen
sydämeni on luona rakkaimman.
Tulit kanssani mun, kaunis tummatukkainen
kuljet rinnalla täytät unelman. ::
Loppuintro:
- Sinä, jota rakastan
sinä, jota unelmoin.
Sinä, täytät minun maailman
sinä, jota jumaloin.
27.05.2002
Arvostele runo
Hulluuden rajamailla
Kake istuu pilkkipallillaan ja onkii. Paikalle tulee Tulppola myös läheisen sairaalan vakio asiakas.
Tulppola - Hei! Syökös kala?
Kake - Ei pahemmin ja miksi sen pitäisi syödä?
Tulppola - Etkös sinä kalassa ole?
Kake - No jaa.
Tulppola - Onkos sitten yhtään puraissut?
Kake - Miksi sen sitten pitäisi puraista ja mitä?
Tulppola - Mikäs siellä sitten on syöttinä?
Kake - Hohtimet.
Tulppola - Eihän se hohtimia huolisikaan.
Kake - Miksi ei. Vastahan se vei vasaran.
Tulppola - Kuka sen vei?
Kake - Hoitaja tuli ja vaihtoi hohtimiin sanoi, että palauttaa kun hohtimia tarvitsee.
15.02.2002
Arvostele runo
Retsi
Aika vanha nuoreksi viisikymppiseksi mieheksi.
Retsi - Rakennuksilla olin yhteensä 9 vuotta.
Toimittaja - Entäs uittohommissa?
Retsi - Siinä kului ( 7 ) seitsemän kesää.
Toimittaja - Harjoittelitko nuorena missään konttoreissa.
Retsi - Joo ( 3 ) kolmena vuonna verovirastossa ja ja ( 6 ) kuutena jaoin postia aamuisin.
Toimittaja - Paljos nyt kymillä on vuosia takana?
Retsi - 30 vuotta tulee syksyllä täyteen ja piippuhommissakin muurarina melkein ( 4 ) neljävuotta, joita teen viraapelinä vieläkin.
Toimittaja - Joskus puhuit jostain peltifirmassa olosta?
Retsi - Joo joo, mutta se oli nuorena miehenä ja sitä muistaakseni kesti melkein ( 5 ) viisi vuotta.
Toimittaja - Miten se on mahdollista, että noinkin nuori mies kerkiää noin moneen paikkaan ja vielä vuosiksi?
Retsi - No tuleehan tässä 50 vuotta täyteen ensi tiistaina.
Toimittaja - Siksipä juuri kyselen kun laitan lehteen näitä saavutuksiasi. Olet politiikassakin, miten sitä kerkeät tehdä näiden töiden lisäksi.
Retsi - Ammattiosastossa menee vain keskiviikot järestään ja kunnallisella puolella maanantait.
Toimittaja - Kauankos politiikkaa on tullut harrastettua?
Retsi - Yli 28 vuotta.
Toimittaja - Käyt kalassa ja metsästätkin aika tiiviisti?
Retsi - Joo... Vain viikonloppuisin.
Toimittaja - Rakensit tämänkin ison talosi hartia voimin.
Retsi - Kyllä, eihän tässä ole kuin parisataa neliötä.
Toimittaja - Yksinkö?
Retsi - Paria tuttua käytin joskus talkoissa apupoikana.
Toimittaja - Mutta vain puolivuotta meni talon kanssa.
Retsi - Tein silloin tiiviitä päiviä ja nukuin vähän.
Toimittaja - Teitkö putki ja sähköhommatkin ihan itse?
Retsi - Kävin sähköpuolen ammattikoulun poikasena ja putkihommat opin kun isäukko teki niitä koko ikänsä.
Toimittaja - Tässä laskeskelin noita työ vuosia. Olet nuorena aloittanut. Harrastuksiakin on aika tiiviisti.
Retsi - Kun turhasta ei valita niin työvuodetkin kuluvat.
Toimittaja - Miten vaimosi ja viisi lastasi? Kerkiätkö olemaan heidän kanssaan?
Retsi - Kyllä kun järkevästi laskee ajan käytön.
Toimittaja - Entäs ystävät?
Retsi - Onhan niitä he he, joukossa on muutamia hyviäkin, etenkin viikonloppuisin kala ja metsästys reissuilla.
Toimittaja - Mitäs tähän vielä laitetaan, onks sulla mitään mielessä?
Retsi - No voithan sinä vielä kehua ja retostella, että aamuisin käyn hallilla uimassa tonnivitosen ennen töihin menoa.
Retsi on kyläpoliitikko, joka kerkiää paikkaan kuin paikkaan. Ikä ei paina, eikä taida hän edes koskaan sairastanutkaan. Vaikuttaa kuin kaikki nämä vuodet olisivat olleet kuitenkin Retsillä yhtä puurtamista. Vuosia kertyy ehkä liikaakin, vai? ( tekeekö Retsi kahta työtä koko ajan? )
14.02.2002
Arvostele runo
Missä elämästä akanat?
Sain paljon siitä rakkaudesta
jotka nyt haihtui tuuliin.
Niistä monista lupauksista
mitkä johti kyyneliin.
Sydämessä loisti pilvilinnat
sanoissako ne valheet?
Missä elämästä akanat
ne harhautuneet rakkauden tunteet?
27.01.2002
Arvostele runo
Muistojen sillalle
Kadulla kulkee hiljaiset jalat
taakse jäi mahdollisuus.
Yksin ei jaksa mielessä salat
mennyttä kuin ajattomuus.
Muistojen sillalle pyrkimys suuri
sielläkö rakkaus on?
Toivo kai onnen alkuna juuri
kirkkaimman auringon.
Tahdotko nähdä aamuisin valon
uskon vai mahdollisen?
Kuka vois tuoda tunteista tiedon
mielestä sen rakkauden.
Muistojen sillalle ihminen astuu
menneitä miettimään kai.
Monet jos eestään tieltänsä torjuu
turhuuden aikaan sai.
27.01.2002
Arvostele runo
Elät kahta elämää
Ahdistaako yksinäisenä yötkin
kun valvot ja vielä odotat?
Sormillasi yhä pöydänkanteen lyötkin
silläkö ajanlaskusi kadotat?
Joudut luopumaan unelmasta
mietit mistä kaikesta.
Yösydämen pettävästä toiveesta
vai harha kuvitelmista?
Kannatatko yksinäisyyttä vielä
kun muistat sen menneen huomisen?
Eilisestä yhä kertoiletkin siellä
unelmiin lasket totuuden sydämen.
Kenet luulitkaan tapaavasi
ehkä oman toiveesi.
Löytyisikö toisenlainen luonteesi
kun heräät kuvitelmiisi?
- Elät kahta elämää
kuin valhetta viiltävää.
Missä totuus on sydämen
harhateillä kai petoksen?
27.01.2002
Arvostele runo
Isä isä
Tunsin lakastuneen rakkauden
jäi perhe niin kauas lähteissäin.
Taakse jätin kaiken, vaimon sekä lapsen
vielä kuulen, tytön äänen perässäin.
Mua riipaisee näin sydän alaa
kun kuulen äänen unessain.
Tyttö itkee. Miksen vielä kotiin palaa?
Herään siihen. Omantunnon ääneen ain.
- Isä isä, älä jätä
oota oota minua!
Isä isä kuule tätä
rakastan myös sinua!
Kuljen kovaa tietä matkallain
ne sanat vain seuraa mukanain.
Kaipaan lasta, sitä pientä mun omaani,
miksi jätin kaiken, kaikkein rakkainpain?
Olen menettänyt elämäni
myös perheen ja rakkaan tyttöni.
Yöllä mietin kyynelsilmin surujani.
Kysyt unessani. - Miksi isäni?
- Isä isä älä jätä
oota oota minua!
Isä isä kuule tätä
rakastan myös sinua!
30.12.2001
Arvostele runo
Voin luulla
Älä usko! Päätät siitä yksin
anna sydämesi vaikuttaa.
Kuka ottaa sulta pois seksin
vain sinä tiedät, koska hehkuttaa.
Ei määrä, vain laatu oikeuttaa
jos miellyt, jäähdyttele kuitenkin.
Tuskin aina tekee mieli rakastaa
jollet hehku, sammuta lyhdytkin.
Älä usko mitä toiset päättää
laita nuotioosi leiskuvaa.
Muista aina, sydän sen säätää
kun tiedät, seuraa hiiltä hehkuvaa.
Vain kuka, ei mikä, suunnan näyttää
jos kuljet auttamatta, niin matkaa.
Luulen vielä, että koitat välittää
sehän voisi sinutkin pelastaa.
- Voin luulla ja äänesi kuulla
sydän lepattaa, etsi rakkautta.
Voin luulla, että tähdet taivaalla
sytyttää hehkun, vielä ennen iltakuutta?
30.12.2001
Arvostele runo
Kitara kun soinnahtaa
Kitara niin kauniisti soi
heleästi sen näppäillen kuulen.
Akustinen sointi akordin antoi
sormet otelaudalla vaihtoi jo uuden.
Taituri tuo soittaja on
sormillansa luo kauneimmat äänet.
Kieli alin, antaa matalan basson
duurisointu seiskalla muovaa ne kaaret.
Lauluihin sen säestys käy
monenlaisiin, myös soolotkin passaa.
Otelaudan herkkä kuvio ei näy
joskus soittajallakin sormet niin rassaa.
Vuosia nyt kulunut vain
soittajalle se hedelmän kantaa.
Ammattiinkin taidon harjoitellen sain
suuren nautinnon hetken kitara antaa.
- Kitara kun soinnahtaa
herään kuuntelemaan.
Soinnut ryöppyää ihon pintaa
ja rypyt suoristuu kokonaan.
30.12.2001
Arvostele runo
Paratiisin lapset
Lapset on tehty rakkaudesta
tuuliin haihtuneista kyynelistä.
Lauluihin sävelletyistä pilvilinnoista
ja paratiisiin kätketyistä sydämistä.
- Siitä on rakkauden paratiisin lapset
jotka vanhetessaan saavat harmaat hapset.
Lapset on tehty revontulista
taivaan kirkkaimmista tähtösistä.
Enkelten ajatuksien tähtisumuista
ja avaruuden kauneimmista näkymistä.
- Siitä on rakkauden paratiisin lapset
jotka vanhetessaan saavat harmaat hapset.
Lapset on tehty ihanuudesta
kahden rakastavan luovuudesta.
Ihmisten mielikuvien ajatteluista
ja taivaallisen läheisestä ohjauksesta.
- Siitä on rakkauden paratiisin lapset
jotka vanhetessaan saavat harmaat hapset.
30.12.2001
Arvostele runo
Hymy duunari
Näin vanhan pyörän, joka seisoi siltaan nojaten
ja sillanpäässä lapsuudesta yhden kaverin.
Toisia en tuntenut vain tämän Puustisen
verkkareissaan kulkevan hymy duunarin.
Kotimökin portailta hän aina virnisti
kulki siinä pastori tai koulun rehtori.
Kauhtanaansa nosteli ja aina tervehti
päivän vitsit kertoili hymy duunari.
- Puustinen sai lisänimen hymy duunari
sen antoi isänisä iso Gunnari.
Hymyilevä puustinen on hymy duunari
viidenkympin paikkeilla jo tuo pieni Gunnari.
Toi Puustinenkin uuden naisen lomamatkaltaan
kun lottovoiton kunniaksi pääsi viipuriin.
Kaikkia ei huolinut vain torikauppiaan
hyvän pulskan maatuskan, muista luovuttiin.
Olgan kanssa muutettiin nyt vuokra kasarmiin
kotimökki laitettiin myös rahaa vuolemaan.
Kauhtanastaan tunnistaa viel vanhan duunarin
sekä siitä syvästä hymykuopastaan.
- Puustinen sai lisänimen hymy duunari
sen antoi isänisä iso Gunnari
Hymyilevä Puustinen on hymy duunari
viidenkympin paikkeilla jo tuo pieni Gunnari.
28.12.2001
Arvostele runo
Olen huomannut
Viestisi saapui taas ilmojen teiltä
ei sähköisenä, vain ajatuksena.
Tunnistin, että sehän on meiltä
juuri sitä mitä pidetään rakkautena.
Olen huomannut kehän ympärilläsi
kirkkaan ja valovoimaisen.
Johdat sisältäsi rakkautta, lämpöä itsestäsi
saavuit lähelleni hellyyttä antaen.
19.11.2001
Arvostele runo
Erämajalla
Vanha naavainen mökki toimii minun henkisenä voiman lähteenä.
Siellä ollessani tunnen säteileväni kärsivällisyyttä ja itsekurin
alaista tyyntä harkintaa, koska jokaiseen hetkeen liittyy henkinen
kohennus, jota tarvitsemme epäluulojemme ja epäilysten vaikeimpina aikoina.
Tämä pidentää elämän kaaressamme niitä päiviä ja kuukausia
jotka liittyvät henkisen kohennuksen ja elämisen parannukseen.
Jokaisessa ihmisessä on paljon uskoa, toivoa, sekä kykyä rakastaa
lähimmäisiämme.
Vaikka nousemme välillä itsekurin ja harkinnan ulkopuolelle itsekkäästi
maita ja meriä valloittamaan.
Tunnen nöyryyttä ja innoitusta luontoa kohtaan, koska siellä
saa tilaisuuden huuhtoa sielunsa puhtaalla ilmalla, tuulen huminalla
ja pienen puron kohinalla, sekä järvenselältä heijastavalta auringon
säteiden kultaisella kimalluksella.
Vietän siellä useita päiviä kalastellen ja seuraten luontoa
ihaillen hallaöiden ruskaamia lehtipuita ja haavanlehtien iloista värinää.
Aurinko paistoi helakasti pilvettömältä taivaalta kullaten puunrungot
kultaisiin säteisiin.
Kaunista, mieltä rentouttavaa katseltavaa, jota ihmiset ovat oppineet
yhä enemmän arvostamaan.
Seurailin kanahaukkaparin lähestyvää leijailua kumpuilevan maaston
ilmavirtauksissa.
Pikkulintujen hätäinen varoitus lähestyvästä vaarasta ilmoitti
jatkuvana piipityksenä.
Kävelyn ja kiipeilyn viedessä voimia istahdin mättäälle.
Hetkisen kuluttua sain katseltavaa kun kettuemo poikasineen oli
lähtenyt pesäkolostaan katselemaan lähitienoon maisemia.
Aiemmin pienehkö teeriparvi oli laskeutunut läheisen hakkuu alueen
kaakkoiskulmaan, minne kettuemon tarkka hajuaisti näytti vievän
poikasia, ehkä saalistamisen niksejä oppimaan.
Iltapäivä oli pitkällä, katselen tavaroitani, eväsreppu ammottaa tyhjänä.
Kuuntelen hiljaisuutta kuulematta muuta kuin oman hengitykseni.
Nämä ovat niitä ulkoilma elämän iloja, sekä sen virkistys arvoja.
Samalla saa palata esi - isiemme hienoon yksinkertaiseen elämäntapaan.
05.11.2001
Arvostele runo
Suudelmillamme taottu
Tuuleen haihtuneista menneistä kyynelistä
ja paratiisin kätköihin jätetyistä ilon sydämistä.
Siitä ihanasta meidän yhteisestä rakkaudesta
sekä lauluihin sävelletyistä pilvilinnoista.
Enkelten ajatuksien kirkkaimmista tähtisumuista
ja taivaan kauneimmista revontulista.
Siellä paratiisin rakkaudessa olemme kuin lapset
vanhetessamme saamme hopeiset hapset.
Näistä on rakkautemme palaset koottu
yhteisillä suudelmillamme taottu.
05.11.2001
Arvostele runo
Alkukesän lauantai
Muistan päivän alkukesän lauantain
olin asemalla sua vastassa.
Nousit bussista ja sanoit. - Olet rakkaani.
halasit, suutelit, näin hymykuopat poskissa.
Tunsin herkän lounatuulen kasvoilla
sinun rakkauden lämmön kädellä.
Olet ystävä ja rakas minun taivaalla
täytät sen maailman rakkaani ilon hetkillä.
Tunnen kätes kosketuksen hyväilyn
sekä sisälläni hehkun kuumimman.
Olet ihanin ja hellin, syliis käperryn
huulias kosketan, nään hymykuopan kasvavan.
- Sitä kesää niin hellin mielessäin
en unohtaa koskaan voi.
Jätit jäkeesi muiston sen lauantain
joka sisälläsi vain kasvoi.
05.11.2001
Arvostele runo
Mua varoitit
Mua varoitit, kuinka rakkaus katoaa
se peittyy kuin routainen maa.
Ajatuksin hän mieltäni kalvaa
ehkä silloin voin hänet unohtaa?
Niitän ohdakkeet eestäni pois
jospa aika parannuksen tois.
Sinitaivasta haikeena katson
siellä nään pilven ja auringon.
05.11.2001
Arvostele runo
Kudot ystävän elämää
Sitä lankaa mitä kudot ajatuksissa
ei ole maassa, vain taivaassa.
Materiaali on vierasta, sen tunnet et nää
edeten huomaat, että kudot ystävän elämää.
Luonteen piirteissä olisiko kuvioituja värejä
niissä, joista pahuus tai viha antaa viestejä.
Voisihan rakkaus ja hyvyyskin väreissä loistaa
vaikea määrittää, antaapa sekin suuntaa.
05.11.2001
Arvostele runo
Elämä on lyhyin
Minä rakastan ja juon
sitä samaa kuin sä.
Se onkin taidetta kun luon
ajatteletkin kuin mä.
Maattoman on paras tehdä niin
ainakin silloin tällöin.
Muuten joutuu sanomaan näkemiin
näinhän se elämä on lyhyin.
Kipukynnykselläkin on rappu
josta ne erot huomaa.
Kait jollain vielä painavampi reppu
jos elonsarkaa vain kantaa.
05.11.2001
Arvostele runo
Fagotti narskahtaa
Fagotti narskahtaa töksähdykseen
sitä jatkaa kuin askelta pidentääkseen.
Matalaa kaipuun ajatusta surulliseen ikävään
menetettyyn aikaan, kunnes taas herään.
Siinä se soi pitkään ja taas rouskuttaa.
Miksi ei cembalo? - No.. - Tuollahan sekin louskuttaa.
05.11.2001
Arvostele runo
Kiusattu ja säikky
Olit pelosta kankea parka
ujoinkin, ehkä liian arka?
Useinkin vielä kiusattu ja säikky
että silmistä kyyneleet läikky.
Olit heikompi kuin toiset
sairastit, monet vuodet.
Luonto hoitaa ja heikoimmat ottaa
elon pelloille heidät myös saattaa.
05.11.2001
Arvostele runo
Vain ajatuksissa
Vain ajatuksissa tunteemme nousevat siiville.
Elävätkö ne sanoissa vai kahdenkeskisissä lauseissa?
30.10.2001
Arvostele runo
Olet kaunein
Olet kaunein mun mielestäni ain
ja rakkain voima huomiseen.
Uuden alun kun kanssasi aloittaa sain
elämään ja ihanaan rakkauteen.
Aina nukkumaan käydessä huomaat
että jätin viereesi suukkopeitteen.
30.10.2001
Arvostele runo
Ovella pankin
Ovella pankin näin rakkaani
ja koin mieleen painuvan yllätyksen.
Sain olla lähellä oman armaani
ja huomasin kasvoillasi kimalluksen.
Luotasi lähtiessäni olin kuin vahaa
tätähän se on kun rakastaa.
30.10.2001
Arvostele runo
Unelmien nainen
Unelmien nainen lounatuulelle hymyilee
kertoen tunteista, kuinka sydän jaksaa.
Huulesi koskettaa, rakkaus kuuntelee
vihdoinkin unelmat kevät tuulessa halaa.
30.10.2001
Arvostele runo
Nyt on kevät
Nyt on kevät ja muuttolintujen aika
ja meidän rakkauden keväinen taika.
Saavuit kuin unelmistani, niistä pilvilinnoista
joista haaveilin, tunteista ja rakkaudesta.
Koska herään ja palaan arkeen
vai heräsinkö juuri kanssasi?
Olinko unessa kun löysin rakkauden katseen
ja viestisi rakkaudesta, sieltä sydämestäsi.
30.10.2001
Arvostele runo
Turhanpäiväinen mies
Ennen sinua olin kuin maaton
ja mielessäni väsynyt.
Kuitenkin unelmissaan virunut
turhanpäiväinen mies.
30.10.2001
Arvostele runo
Muistatko
Muistatko? Erään pöydän päästä katsoin silmiisi
silloin näin syvälle ja tunsin muutoksen.
Hetki pysähtyi ja huomasin tunteesi
elämäni kirkastui ja edessäni koin rakkauden.
Taakse jäi tyhjyys ja pimeydestä tuli valo
mieleeni iskostui rakkauden kauniit silmät.
Otin ajatuksissani kantaa kun sinusta loisti ennakoiva halo.
Mietin... Hetkeni koittaa.....
Elämässäni onkin uudet näkymät.
30.10.2001
Arvostele runo
Rakkaudessa
Vanhasta ja menneestä käänsin uuden sivun
joka alkoi keväisissä tuulissa.
Jatkuen rakkauden myötäisissä
niissä iloisissa yhteisissä hetkissä
Yhä eteenpäin.....ja aina vain
rakkaudessa...…
30.10.2001
Arvostele runo
Tahdothan rakastaa
Kesä tulee ja lounatuuli hivelee ihon poimuista pintaa.
Rinnassani sydän kysyy: - Tahdothan rakastaa.
- Tahdon tahdon! Muutinhan uuteen maailmaan
siellähän opin rakasta kultaani rakastamaan.
30.10.2001
Arvostele runo
Miksi se lasittuu?
Taas kuuluu kaukainen helinä
totuuden miekka hahmottuu.
Valhe elää moniin juttuihin nähtyinä
uskomatonta, miksi se lasittuu?
29.10.2001
Arvostele runo
Elämän varjo
Onnen myötä näen tuskaa
elämän varjo hämärtää.
Rakkaus on sekin roskaa
miksi sitä oikeaa ei voi löytää?
29.10.2001
Arvostele runo
Pienet ajatukset
Pienet ajatukset voi niputtaa
mietteisiin, runoihin tiivistää.
Onhan jotain jos tuskaa näin voi raaputtaa
mieli virkistyy, eikä ajatukset ala närästää.
29.10.2001
Arvostele runo
Rakkauden puutteeseen
Onnea tuo monet turhatkin asiat
rakkauden puutteeseen entiset hyvät muistot.
Laitoithan mieleen nuoruudesta ne ihanimmat
kelaa niitä ja iltaisin sängyssä katsot toistot.
29.10.2001
Arvostele runo
Jos rakastaa
Jos rakastaa niin mitä näetkään
vai tunnetko astuvasi tyhjään?
Näin elämä laatii ehtojaan
menetettynä ollessaan.
29.10.2001
Arvostele runo
Uskommeko hullutuksia?
Herkkä ihminen näkee tulevia
ennustaa myöskin tapahtumia.
Usein huomataan miten ne toteutuvat
siksi he paineessaan hoitoon hakeutuvat.
Lääketiede ei tunnusta tapauksia
vaan sanoo. Uskommeko hullutuksia?
Millä he mittaisikaan ihmismieltä
ovat jo eksyneet omalta tieltä.
29.10.2001
Arvostele runo
Mistä on kysymys
Mistä on kysymys hänen sairaudessaan?
Siitä tietäisin jos hekin tietäisivät.
Auki on kysymyksiä solkenaan
jotka selvästi ulospäin näkyvät.
29.10.2001
Arvostele runo
Ajan luovuutta
Lapio, johon tehty kettingistä varsi
siihen ei nojailla, sekin töitä karsi.
Onko siinä ihmisen työn mitta
laiskuus, vaiko ajan luovuutta.
29.10.2001
Arvostele runo
Tyhjyydelle vapaus
Älä mieti, onko kirjoituksissani järkeä
siinä on jotakin muuta mikä on vieläkin tärkeä.
Sieltä löytyy elämälle arvoituksellinen voitto
tyhjyydelle vapaus ja uudelle jaksolle aamun koitto.
15.10.2001
Arvostele runo
Monet elämän värit
Näistä kirjoituksistani löytyy monet elämän värit
turhuuksiakin jos lukiessasi ajatuksen särit.
Löydät kasvottoman, synkän ja lempeän
myös avuliaan, joskus jopa ruudin keksijän.
15.10.2001
Arvostele runo
Suhde
Teerenpeli on jonkinlainen kuherrus
aina toisen eteen tehtiin aherrus.
Suhde. Niitä on niin erilaisia
myös siihen liiaksi takertuvia.
15.10.2001
Arvostele runo
Aisti
Äly on lahja kuin näköaisti
toivon kipinä sekä uskomaton muisti.
Tunto, kaiken pahankin varmistin
rakkaus, olisiko näiden herkistin?
15.10.2001
Arvostele runo
Usko siihen
Usko siihen mihin uskosi riittää
älä yritä kaikkea määrittää.
Elämä antaa koittaen myös komentaa
sydämesi tietää mihin tilanne oikeuttaa.
15.10.2001
Arvostele runo
Silmästä silmään
Jos katsot silmästä silmään
mitä uutta vielä näetkään?
Tunteiden sekamelskan
vai elämän muistikirjan?
15.10.2001
Arvostele runo
B4. K2.
Paikka josta tulit on ongelma
planeetan takaa B 4. K 2. Sektorin kulma.
Sieltä tullaan vain ajatuksella
ei kulkuvälineillä, eikä muilla.
Takaisin meno, kuin ennusteellinen
vain harkittu ajattelu on tuotteellinen.
Ymmärrä ain, mutta älä näitä ajattele
tule takaisin, äläkä pahalla muistele.
Matkustelet muihin aikoihin
vielä sotien runtelemiin paikkoihin.
Elämisen bakteerit, joita pidät yllä
muinaisiin kulkijoihin pelon ympärillä.
Pako.
Mitä se on?
Siellä tuntematon
sielu ihmisen niin kirkas ja ajaton.
Jos tietää suunnan, muinaiset tulevat
auttavat ja aina rauhaan pelastavat.
Tieto on taidon kuvainnollisin piirre
ymmärtäkää, kuinka ajatuksella käy siirre.
Me kuljemme auttaen oikeuden mukaisesti
ihminen ei tiedä ja pitää ihmeenä oikeasti.
Ajatelkaa samoin. Uskokaa mieli jaotellen
vain harva elimien osa paranee uusiutuen.
Ihmiskunnan säännöt jaetaan vielä jyvitellen
aina uudelleen, viimein tuhoon tuomiten.
15.10.2001
Arvostele runo
Sua halaan
Istuin alla riippakoivun
rinnallani rakkain.
Iloisena syliisi vaivun
sua hyväilin armahain.
Olit tyttöni kesän kauniin
sitä hymyäs unohtaa en voi.
Eron hetkellä silmäni peittyi kyyneliin
sen viestin ystävämme tuuli toi.
Olit hetken elämäni
rakkauden silmät.
Riippakoivuun sydämes meni
tunsin voimasi väkevät.
Niistä muistoista laulun laulan
ilon hetkistä rakastaa kun sain.
Ero koskettaa, siksipä aina rakastan
toit onnen, pidän sua muistoissain.
- :: Päästit sydämesi riippakoivuun
jonka alla sinuun rakastuin.
Sua halaan kun tunnen kaipuun
olethan minun rakkainpain. ::
15.10.2001
Arvostele runo
Luoja ei anna ajalle paikkaa
sen määrität vain itse.
--------------------------------------------------------------------------------
15.10.2001
Arvostele runo
Myyt ja ostat tyhjyyttäs
pidät tarjottavat vain itselläs.
--------------------------------------------------------------------------------
15.10.2001
Arvostele runo
Kuka katsoo jos ei näe yhtään
silti pyytää kuitenkin jäämään?
--------------------------------------------------------------------------------
15.10.2001
Arvostele runo
Tiedätkö tilanteesta mitään
vai teeskenteletkö yhtenään?
--------------------------------------------------------------------------------
15.10.2001
Arvostele runo
Livo
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.