Mietittekö muut viiskytplussaiset ikinä lähtevänne pakoon koko omaa elämäänne, jonnekin ihan muualle, vieraalle maalle tai toiselle paikkakunnalle, nyt kun vielä on terveyttä sen verran että uskaltaa? Millaisia haaveita ja suunnitelmia elättelette, luuletteko että ne toteutuvat joskus? Mikä pelottaa tai estää? Mitä pitää tapahtua, että uskaltaa?
jonnekin jonnekin paKOON!
akkapa tämäkin
441842
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Vaikka olenkin alle 50v. En kerro sen enempää, mutta minua estää lapseni. Toden näköisesti lähden kun hän on täysi ikäinen. Olisin jo aikaisemmin halunnut Norjan kalatehtaalle töihin, mutta muksuani en voi jättää.
Kanadaankin haluaisin koska sukulaisia siellä.
kylla tanne aina yksi animattin sopii.vallankin kun on sukuakin viela,missapain? itse asun vanc. saarella..asunut olen myos torontossa..tere.l-h.
se siellä huutelee, joka passitettiin aivottomana sinne. Niin nyt muistankin miksi en haluakkaan kanadaan.
sinun on parempi pysya siella missa olet.
takalaiset nalle-karhut tykkaa heikkomielisista.
töykeästi vastattu ystävälliseen viestiin. Huh!!
ketään Shwania sieltä, vai onko se kovinkin yleinen sukunimi?
Kun sää olet siellä kanatassa..Hää sanoo, että hää olis lähtenyt...Määkin olen kuullut paljon tuollaisii lausahduksia, mutta harva on totellisuutessa päässyt oikeasti lähtemään tai viime tipassa sitten uskaltanut.
Mää otin skidit mukaan, kun meidän perhe muutti. Hyvinhän nuo jo pärjäilee ja puhuu ulkomaaneläväisten murretta. Tällaista meillä.
Hyvää jatkoopi toivoopi Jermu!
Että mollasin siinä samalla omaa sukuani joten se kohdistu myös minuun.
Kirjoitit vain yhdestä sukulaisesta, joka oli karkoitettu sinne.
Sinun olisi pitänyt kirjoittaa vaikkapa "idioottisukululaisista, joista yhden saitte karkoitettua, teidän muiden jäädessä odottamaan..." Tms.
niinkös se olis pitänyt tehä.
Sitten hirveet määrät noita ;;;; ja DDDDDD juttuja, niin pilkallinen lausunto olisi varmasti kääntynyt sellaiseksi hjuumorinpläjäykseksi, johon voi aina sitten vedota, kun toinen ei kerran ymmärrä hjuumoria. Niin se D;eekuilijakin tekee.
tiiän sitten. :) :) :) Käykös noi kans
olen paennut nyt viimein kun lapset aikuisia,todella v-stä porukkaa,ei kaikki.Nyt viimein saa elää omaa elämää!
kyllahan miekin tuon haistoin,kunhanvahan 'lapioin' takaisin..ei kai aina tarttis--sorry..
by the way..olitko lannessa-idassa,vai etelassa?
mistapain laajaa maata pitais loytya?
oootas..se ois lounaaseen..Siis etelään ja länteen ihan jonninmatkaa sanoisin...Hah!
Minä en jaksa lapivoida...Tankilla ja sen puskulevyllä saa tuollaiset bijojätekasat siistiin pakettiin ja siitä eteenpäin.
Otin nokkiini siittä kun sanoit minua sukulaiseksesi mitä en varmaankaan ole, sekä se että kirjoitit ilman ääkkösiä.
En tajunnut että ei kaikilla ole niitä kirjaimia, se sai vain niin hullun kuvan kun lukee tekstiä.
Tajusin virheeni vasta tänään kun luin aikaisempia viestejä mihin olit kirjoitellut.
Pahoittelen aiheuttamaani mielipahaa sinulle ja pyydän anteeksi. Oma mokani.
ollaan taas sulassa sovussa....
olet. Huomasin vasta tänään että vastasit mutta kiitos kuitenkin että vastasit. Virheeni ei tule toistumaan. HYvät jatkot sinulle :)
Jos toimeentulo olis turvattu, niin lähtisin vaikka mihin seikkailuihin.
Palkkatyön lopettaminen 53-vuotiaana lienee yhden sortin pako.
Siihen liittyen myös asumismuodon muutos ja lisääntynyt matkustelu.
Hirvitti ajatuskin eläkeiän odotuksesta.
Maan vaihtoon on valmiudet, mm. 20-vuotta sitten hankittu asunto, mutta yllättävästi päätöksen teon jälkeen ilmennyt sairaus muutti suunnitelmat.
Jos on kanttia ja varaa
asenteessani,kun en raski jättää miestäni ja hän ei aio ikinä kotoa muuttaa muualle,kuin maalämpöön aikanaan.
Itse haaveilen talvettomaan maahan muuttamista,mutta mitä siellä yksin teen.
estävät minua suunnittelemasta pysyvää muuttoa jonnekin muualle. Viihdyn nykyisellä paikkakunnalla, muttei mikään estä muuttamasta muualle, jos elämä johdattelee toiseen suuntaan.
Minulla ei ole aavistustakaan siitä, kuinka ja missä vietän loppuelämäni. Elän päivän kerrallaan ja annan elämän kuljettaa. Jos säilyn terveenä ja sopivia tilaisuuksia osuu kohdalle, saattaa käydä niin, että vietän välillä pitempiäkin aikoja jossain muualla - kukaties vaikka toisella puolella maapalloa.
Varsinaisesti en pelkää mitään, mutta mukavuudenhalu saattaa estää toteuttamasta joitain nuoruusiän hurjimmista suunnitelmista. Ainoat rajoitukset tulevat olemaan raha ja terveys. Onneksi olen aina osannut asettaa unelmani realististen mahdollisuuksien puitteisiin.
Onko teille joskus käynyt niin, että olette huomanneet ehkä pitkään "leikisti" uneksineet asioista, joita ette sitten tilaisuuden tullen haluakaan toteuttaa?
taalla ollenkaan..melkein mita ilmastoa,paitsi tropiikkia taalta loytyy..paikkoja joissa vuotuinen sademaara on 6 metria[vetta] ja paikkoja
missa voi sataa 10-15m lunta talvessa[tervetuloa lapioimaan].etta kylla 'ilmoja' ja vuodenaikoja loytyy..riippuu vaan siita,missa asut..
Millaisia unelmia sinulla on ja miten aiot niiden kanssa toimia?
Mistä haluaisit päästä pakoon?
käydä kurkkaamassa miten ihminen muualla elää, mutta kun rohkeutta puuttuu, kivaa matkakaveria ei ole. Kokeilla asumista siellä täällä, kun on ikänsä ollut samoilla nurkilla. Ties vaikka romanttisiakin haaveita olisi.
Juttele ideastasi tuttujen kanssa, kuka ties joku lähelläsi ajattelee samalla tavoin ja voitte lähteä yhdessä matkaan.
Voisit myös laittaa ilmoituksen nettiin, aluksi vaikka leikkimielellä testataksesi omaa ajatusta ja todellista halua lähteä liikkeelle. Matkaseuraa taitavat etsiä sekä miehet että naiset. Joukossa taitaa olla naismatkaseuraa hakevia heteronaisiakin.
Tai lähde vaikka yksin seuramatkalle paikkaan, josta ole uneksinut.
Minusta ihmisten pitäisi tässä iässä pyrkiä toteuttamaan unelmiaan - omien mahdollisuuksien mukaan. Jos jotain oikeasti tahtoo, keinotkin löytyvät.
Kerrothan meille, miten hanke edistyy.
Hyvää jatkoa.
yritän selvitä tästä päivästä...siis päivä kerrallaa vaan etteenpäin..:)
akkapa tämäkin, tänne ennee vastaillu. Liekö ollu provvoo koko kysymys?
Ei ole mitään pahaa taka-ajatusta tällä akalla. Oli yksinäinn olo, teki mieli sanoa jotakin jollekin. Anteeksi jos tuotin häiriötä.
noin 80 prosentilla ihmisistä on samanlaisia ajatuksia, mutta luultavasti vain pieni osa uskaltaa sanoa niitä "ääneen" - täälläkään.
Hyvää huomenta sinulle..:)
Korjaa virheesi sovita tekosi hävitä turhat tavarasi muuta sängyn paikkaa . Nuku vuorokausi ympäri ajattele asioita uudelleen jos vielä tekee mieli lähteä niin mene koska et voi olla lähtemättäkään .
Huomaan kyllä että kaikkia noita olen jo koettanut. Taitaa olla lähtö edessä!
Kymmenen vuotta enintään ja sitten en talvia Suomessa enää vietä.
taidat olla aika nuori vielä, kun voit odottaa sen 10 vuotta. Minä olen silloin jo köppö muori.
Mutta ei kai lämmin luita säre?
Kauan on mielessä ollut lopettaa työ ja lähteä takaisin maaseudulle. Yksin sinne on kyllä paha mennä, mutta kun on yksin kaupungissakin, ei se niin kamalaa lopulta liene. Asuntoni kun muutan rahaksi, saan pienen mökin ja metsää, puutarhan pienen, suuremmaksi sen raivaan ja metsästä puut lämmitykseen, saunaan. Tietoa olen koonnut jo vuosia, ja kun on taitoa tallella vielä, samoin voimia, ei ole tulevaisuus harmaa - se on toivon värinen. Vuoden kuluttua jo siellä olen, kaksi vaihtoehtoista mökkiä olen jo katsastanut, ehkä houkuttelevampia löytyy, kun markkina keväällä vilkastuu.
Jotakin tuommoista minäkin varmaan haluaisin vaikka en ehkä saa puita nurin tai ehkä saankin, kunhan syvennyn asiaan. Minne päin Suomea sinä aiot, lapsuuden maisemiinko? Milläkö hintaa semmoisen metsämökin saisi, jäisikö rahoja vielä jonkin moiseen autoonkin?
Hintahaitari on leveä. Paljon riippuu mökin kunnosta, liikenneyhteyksistä ja palveluista, sijainnista yleensä. Jostain pitkän sivutien takaa saa mökin 30,000 eurolla, rannan lähellä hyväpuustoisen metsän mukana tulevasta ja yhä autolla tavoitettavasta saa maksaa 100,000 ja mitään ylärajaa ei ole. Hämeen-Keski-Suomen-Savon alueelta olen katsellut mökkejä, hylättyjä koteja, niitä kyllä löytyy ja kaupunkiasunnosta saan ainakin 170,000 - siis on jopa vara valita?
olla tyrkyllä siinä ;DD
itselläs on?
Suunnittelimme muutokset ajoissa. Parikymmentä vuotta sitten.
Hankimme silloin Välimeren alueelta 'tilavan' kerrostaloasunnon rannasta, kaupungin keskustasta.
Varauduimme taloudellisesti muutokseen siinä määrin kuin kaksi pienipalkkaista voi.
Vaihdoimme suomessa omakotitalosta kerrostaloon.
Kuitenkin, työelämästä irtautumisen aikana, minulla ilmeni 53-vuotiaana parantumaton veritauti joka vaatii säännöllistä laboratorio- ja lääkäriseurantaa sekä lääkityksen säätöä.
Kyllä minulle on sanottu, että onhan siellä kohdemaassa lääkäreitä. Niin on mutta mielestäni kyseessä on sen verran vakava asia, että haluan hoitaa sen tuttujen lääkäreiden toimesta omalla kielialueella.
3 - 4 kertaa vuodessa olemme siellä 3 - 4 viikon jaksoja mutta muuttosuunnitelmat muuttuivat.
Toki matkustelemme muutenkin. Esimerkiksi nyt 13.02. lähdemme ns. 'värikkäät rannikot'- risteilylle ja jatkamme sitä Madeiran viikolla MUTTA:
Ei aina käy niin kuin ----
Tuntuu pahalta ajatella, että niin kävi. Elämässä ei voi varautua kaikkeen, mitä vain voi tulla rikkomaan unelmat, jotka ovat kantaneet meitä. Onneksi teillä on toisenne, onneksi sairaus sallii sinun kuitenkin matkustaa kumppanisi kanssa! Toivotan teille hyviä matkoja ja paljon onnea, paranemistakin uusin luvassa olevin keinoin!
Kiitoksia myötätunnosta!
Viimeinen tilanne: 03.02. verikokeiden tulosten perusteella soitettiin tänään keskussairaalasta ja vaimoni kutsuttiin huomisaamuksi klo. 8.00 sinne verikokeisiin ja sen jälkeen osastolle Hb-tankkausta varten. Joutuu mahdollisesti olemaan yli yön.
Saa nähdä miten käy 12.02.
Lisäksi olemme jo maksaneet huhtikuun Espanjan lennot.
Tauti on nykytiedon perusteella parantumaton, kuolemaaan johtava. aikataulu kiinnostaa.
Mutta, kiitoksia sinulle ymmärtämisestä!