Voittajien riemunkiljahdusketju

Ei riemuitsevien voittajienkaan ole viisasta härnätä liikaa pettyneitä häviäjiä.

Hävinneiden härnäämistä on mielestäni sekin, että PUOLET äänestäneiden äänistä saanut presidentti toistelee nyt olevansa KOKO kansan presidentti. Hänenkin olisi syytä pitää sordiinoa päällä siihen saakka, kunnes tilanteeseen totutaan ja presidentin imagosta kuoriutuu vähitellen MELKEIN koko kansan presidentti.

Eikä palstalla keskustelevienkaan kannata liikaa kiusata hävinneitä, keskittäkööt voittajat riemujuhlansa tähän yhteen ainoaan ketjuun! Näin me mököttäjätkin saamme aikaa rauhottua. Omalta osaltani en enää kurkistakaan tähän juhlaan, vaan poistun salista murheen murtamana häviäjänä valtavan buuauksen säestyksellä... (pitelen korviani).

---
Hyvät kanssahäviäjät! Toivon, ettette tekään tule enää tänne voittajien juhlaan laulamaan Sorron yötä! Perustetaan mieluummin Murheellisten Luusereiden ketju, jos tuntuu tarpeelliselta;-) Silloin kummassakin ketjussa löyhähtää liikuttuneen yksimielisyyden (kuitenkin eri asiasta) lämmin Sisu-pastillin (ynnä muun) katkuinen hengitys...
191313
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 19

Vanhimmat

Tasaantuko hnegitykseis?

Äänestä
  • kirjoitin liian pitkiä kappaleita ja syvämmellehän (kahdella ämmällä) se käy, kun ollaan jo tällä kymmenellä.

    Minusta tuntuu, että yhtenä syynä näöillä palstoilla esiintyvään katkeruuteen on ikämme ja sen tuomat vaivat. Vanhat ihmiset kärttyyntyvät, kun on kaikenlaista vaivaa itsellä.

    Äänestä

  • Hannipali kirjoitti:

    kirjoitin liian pitkiä kappaleita ja syvämmellehän (kahdella ämmällä) se käy, kun ollaan jo tällä kymmenellä.

    Minusta tuntuu, että yhtenä syynä näöillä palstoilla esiintyvään katkeruuteen on ikämme ja sen tuomat vaivat. Vanhat ihmiset kärttyyntyvät, kun on kaikenlaista vaivaa itsellä.

    Jasså, onko Hannibalilla paha mieli vai mikä se nyt noin pienen katumuksen viestin pani lähettämään.
    Kuule, ei me kirjoittajat olla katkeria eikä meitä vielä ole lähelläkään piirittämässä veli Alzheimer. Järki pelaa kaikilla terävästi eikä vaivatkaan ole ylitse pääsemättömiä.

    Kultainen on ikä meillä, toivottavasti sitä kunnioitetaan, eikä yritetä painaa samaan muottiin, sillä persoonamme jatkaa vielä kehitystään.

    Kun lukee sun juttuas, tulee ajatelleeksi onko se vanha herra Känkkäränkkä piileksinyt jossain kaapin alla.

    Äänestä

  • Vihreä sisko kirjoitti:

    Jasså, onko Hannibalilla paha mieli vai mikä se nyt noin pienen katumuksen viestin pani lähettämään.
    Kuule, ei me kirjoittajat olla katkeria eikä meitä vielä ole lähelläkään piirittämässä veli Alzheimer. Järki pelaa kaikilla terävästi eikä vaivatkaan ole ylitse pääsemättömiä.

    Kultainen on ikä meillä, toivottavasti sitä kunnioitetaan, eikä yritetä painaa samaan muottiin, sillä persoonamme jatkaa vielä kehitystään.

    Kun lukee sun juttuas, tulee ajatelleeksi onko se vanha herra Känkkäränkkä piileksinyt jossain kaapin alla.

    ...kun pyyhit (krokotiilin) kyyneleeni;-)

    Kun omat sanomiseni on sanottu eikä pienintäkään omaa ajatusta päässäni enää ole, sitä peittääkseni vetoan viisaampiin teksteihin ja lainaan otteita Kalevalan 40. luvun lopusta:

    "Siitä lieto Lemminkäinen
    saip' on kantelon käsille,
    ilon itsensä likemmä,
    soiton alle sormiensa."
    ...
    eipä soitto soitakana,
    ei ilo iloakana."

    Tällaisen tunnelman valtaan emme jääneet me 70 -palstoilla kirjoittajatkaan, vaan kokeilimme jotain muuta. Annettiin suunvuoro Wakavanhalle:

    "Sanoi vanha Väinämöinen:
    ...
    Joko Pohjola paremmin
    saisi soiton soittamahan,
    tuon ilon iloamahan,
    jospa laitan Pohjolahan?
       
    Laittoi soiton Pohjolahan,
    saatatti Sariolahan.
    Soitti pojat Pohjolassa,
    soitti pojat jotta piiat,
    soitti miehet naisekkahat
    sekä naiset miehekkähät."

    Mutta kuinka siinä kävikään, ei kohentunut keskustelun taso vieläkään:
       
    "Soitti pojat Pohjolassa,
    soitti kansa kaikenlainen.
    Ei ilo ilolle tunnu
    eikä soitto soitannalle:
    kielet kierohon kävivät,
    jouhet parkuivat pahasti,
    ääni kaikkui karkeasti,
    soitto julmasti sorisi."

    Kun ei tuosta mitään tullut, nyt vanhojen (piilo-)kärttyisten ja unisten ukkojenkin täytyi jo puuttua asiaan:

    "Sokea sopessa nukkui,
    ukko vanha uunin päällä.
    Ukko uunilta havannut,
    kiukahalta kirsahtanut
    urahti unisijalta,
    nurahutti nurkastansa:
    "Heretkätte, heittäkätte,
    luokatte, lopettakatte!
    Puhki korvani puhuvi,
    läpi pääni läylentävi,
    kaikki käypi karvoilleni,
    viepi viikoksi uneni!"
       
    "Jos ei soitto Suomen kansan
    vasta vaikuta ilolle
    eli uuvuta unehen,
    maku'usen maanittele,
    niin vetehen visko'otte,
    aaltoihin upottaotte,
    tahi viekötte takaisin,
    soitto tuonne saattaotte
    miehen tehnehen käsille,
    sormille sovittelijan!"

    No tuollaista ärinää ei puhumatta kuuntele hauinluinen kantelekaan:

    "Soitto kielin kerkiävi,
    kantelo sanoin kajahui:
    "En vielä vetehen joua,
    alle aaltojen asetu!
    Ennen soitan soittajalla,
    vangun vaivan nähnehellä."

    Jokohan tämän jälkeen saatiin lusikka kauniiseen käteen?

    "Jopa vietihin visusti,
    kannettihin kaunihisti
    miehen laatijan kätehen,
    pyytänehen polvuksille."

    Niinpä kajahti ilmoille jälleen Wäinämöisen puskasoitto ja katso, leppoisa rauha laskeutui ikäihmistenkin palstan ylle. Kahvituvassa pantiin pannut tulelle ja mehiläisten tavoin sorisivat taas sorretun kansan murrejututkin.

    Uunilta urahteleva Ajomieskin huomasi, että vanhojen valitusten toistaminen on kuin Pohjolan porukan soiton rämpytystä. Niinpä hän palasi alkuperäisiin leppoisiin tarinoihinsa, joista on joskus katkeroituneena syrjäytynyt. Ruuneperikin alkoi riimitellä jälleen niin kuin entisinä hyvinä aikoina. Vielä jäljellä oleva mieskaarti antoi naisenemmistölle sen kunnian, joka heille kuuluu, sillä mitäpä olisi talo ilman aitan polulla astelevia emäntiä! Ruuneperikin alkoi riimitellä jälleen niin kuin entisinä hyvinä aikoina.

    Ja koko jäljellä oleva mieskaarti antoi ahkerille naisille sen kunnian, joka heille kuuluu, sillä mitäpä olisi talo ilman aitan polulla astelevia emäntiä.

    Äänestä

  • Hannipali kirjoitti:

    ...kun pyyhit (krokotiilin) kyyneleeni;-)

    Kun omat sanomiseni on sanottu eikä pienintäkään omaa ajatusta päässäni enää ole, sitä peittääkseni vetoan viisaampiin teksteihin ja lainaan otteita Kalevalan 40. luvun lopusta:

    "Siitä lieto Lemminkäinen
    saip' on kantelon käsille,
    ilon itsensä likemmä,
    soiton alle sormiensa."
    ...
    eipä soitto soitakana,
    ei ilo iloakana."

    Tällaisen tunnelman valtaan emme jääneet me 70 -palstoilla kirjoittajatkaan, vaan kokeilimme jotain muuta. Annettiin suunvuoro Wakavanhalle:

    "Sanoi vanha Väinämöinen:
    ...
    Joko Pohjola paremmin
    saisi soiton soittamahan,
    tuon ilon iloamahan,
    jospa laitan Pohjolahan?
       
    Laittoi soiton Pohjolahan,
    saatatti Sariolahan.
    Soitti pojat Pohjolassa,
    soitti pojat jotta piiat,
    soitti miehet naisekkahat
    sekä naiset miehekkähät."

    Mutta kuinka siinä kävikään, ei kohentunut keskustelun taso vieläkään:
       
    "Soitti pojat Pohjolassa,
    soitti kansa kaikenlainen.
    Ei ilo ilolle tunnu
    eikä soitto soitannalle:
    kielet kierohon kävivät,
    jouhet parkuivat pahasti,
    ääni kaikkui karkeasti,
    soitto julmasti sorisi."

    Kun ei tuosta mitään tullut, nyt vanhojen (piilo-)kärttyisten ja unisten ukkojenkin täytyi jo puuttua asiaan:

    "Sokea sopessa nukkui,
    ukko vanha uunin päällä.
    Ukko uunilta havannut,
    kiukahalta kirsahtanut
    urahti unisijalta,
    nurahutti nurkastansa:
    "Heretkätte, heittäkätte,
    luokatte, lopettakatte!
    Puhki korvani puhuvi,
    läpi pääni läylentävi,
    kaikki käypi karvoilleni,
    viepi viikoksi uneni!"
       
    "Jos ei soitto Suomen kansan
    vasta vaikuta ilolle
    eli uuvuta unehen,
    maku'usen maanittele,
    niin vetehen visko'otte,
    aaltoihin upottaotte,
    tahi viekötte takaisin,
    soitto tuonne saattaotte
    miehen tehnehen käsille,
    sormille sovittelijan!"

    No tuollaista ärinää ei puhumatta kuuntele hauinluinen kantelekaan:

    "Soitto kielin kerkiävi,
    kantelo sanoin kajahui:
    "En vielä vetehen joua,
    alle aaltojen asetu!
    Ennen soitan soittajalla,
    vangun vaivan nähnehellä."

    Jokohan tämän jälkeen saatiin lusikka kauniiseen käteen?

    "Jopa vietihin visusti,
    kannettihin kaunihisti
    miehen laatijan kätehen,
    pyytänehen polvuksille."

    Niinpä kajahti ilmoille jälleen Wäinämöisen puskasoitto ja katso, leppoisa rauha laskeutui ikäihmistenkin palstan ylle. Kahvituvassa pantiin pannut tulelle ja mehiläisten tavoin sorisivat taas sorretun kansan murrejututkin.

    Uunilta urahteleva Ajomieskin huomasi, että vanhojen valitusten toistaminen on kuin Pohjolan porukan soiton rämpytystä. Niinpä hän palasi alkuperäisiin leppoisiin tarinoihinsa, joista on joskus katkeroituneena syrjäytynyt. Ruuneperikin alkoi riimitellä jälleen niin kuin entisinä hyvinä aikoina. Vielä jäljellä oleva mieskaarti antoi naisenemmistölle sen kunnian, joka heille kuuluu, sillä mitäpä olisi talo ilman aitan polulla astelevia emäntiä! Ruuneperikin alkoi riimitellä jälleen niin kuin entisinä hyvinä aikoina.

    Ja koko jäljellä oleva mieskaarti antoi ahkerille naisille sen kunnian, joka heille kuuluu, sillä mitäpä olisi talo ilman aitan polulla astelevia emäntiä.

    ...vielä omiin lahkeisiinikin tuossa loppuhenkosissa, ärghhh...

    Äänestä

  • Hannipali kirjoitti:

    ...vielä omiin lahkeisiinikin tuossa loppuhenkosissa, ärghhh...

    Tässä pienoisia ajatuksia elon taipaleelle:

    Kultainen on ikä meillä,
    persoonamme kukoistukseen
    jatkaa kasvamista.

    Nimet, naamat unohtuu,jäsenet on jäykkiä ja velttona on vain yksi
    joka tuntee itsensä pahuksen hyljätyksi.

    Kaverit ne katoavat ulkomaille, hautaan,
    jotkut eksyy vanhojen harppujen ketunrautaan.
    Siin on sitten oikee elon onni,
    vaikk´ elopaino armaalla on varsin suuri luku.

    Musiikissa, saarnoissa on katin hännän maku,
    yksin saapi noljottaa kun alkaa kotiin paluu.

    Muija elää omillaan, kuorsaakin keskiyöllä,
    joskus lempeäkin irtoaa vasta ankaralla työllä.
    Lempi miltään maistu ei, on poissa rakkauden maku.

    Paras olla henkevä ja myöntää ilomielin:
    nyt on meillä elon parhain,ihanin kausi,
    sillä elämässä on vanhan hyvän viinin maku.

    Äänestä

  • Vihreä sisar kirjoitti:

    Tässä pienoisia ajatuksia elon taipaleelle:

    Kultainen on ikä meillä,
    persoonamme kukoistukseen
    jatkaa kasvamista.

    Nimet, naamat unohtuu,jäsenet on jäykkiä ja velttona on vain yksi
    joka tuntee itsensä pahuksen hyljätyksi.

    Kaverit ne katoavat ulkomaille, hautaan,
    jotkut eksyy vanhojen harppujen ketunrautaan.
    Siin on sitten oikee elon onni,
    vaikk´ elopaino armaalla on varsin suuri luku.

    Musiikissa, saarnoissa on katin hännän maku,
    yksin saapi noljottaa kun alkaa kotiin paluu.

    Muija elää omillaan, kuorsaakin keskiyöllä,
    joskus lempeäkin irtoaa vasta ankaralla työllä.
    Lempi miltään maistu ei, on poissa rakkauden maku.

    Paras olla henkevä ja myöntää ilomielin:
    nyt on meillä elon parhain,ihanin kausi,
    sillä elämässä on vanhan hyvän viinin maku.

    Vihreällä Siskolla on harvinaisen kantavia ajatuksia ikäihmisen arjesta, jotka kannattaa lukea ajatuksella. Minusta ikäryhmän keskusteluissakin on pilkahdellut jotain sanomastasi:
    "Musiikissa, saarnoissa on katin hännän maku,
    yksin saapi noljottaa kun alkaa kotiin paluu. "

    Onneksi omalla keholla tuotettu musiikki soivassa porukassa antaa vielä nostattavaa avaruuden värähtelyä kropassa ja tuottaa viileätä iloakin, kuin myös keskustelusta tulevat virikkeet.

    Yksin ollessakin viihtyy JOSKUS yllättävän hyvin oman päänsä sisälläkin, kun vaihtaa välillä kalustoa kallonsa sisäseinillä. Mutta oikeasti, laumaelukoita taidamme olla.

    Äänestä

  • Hannipali kirjoitti:

    Vihreällä Siskolla on harvinaisen kantavia ajatuksia ikäihmisen arjesta, jotka kannattaa lukea ajatuksella. Minusta ikäryhmän keskusteluissakin on pilkahdellut jotain sanomastasi:
    "Musiikissa, saarnoissa on katin hännän maku,
    yksin saapi noljottaa kun alkaa kotiin paluu. "

    Onneksi omalla keholla tuotettu musiikki soivassa porukassa antaa vielä nostattavaa avaruuden värähtelyä kropassa ja tuottaa viileätä iloakin, kuin myös keskustelusta tulevat virikkeet.

    Yksin ollessakin viihtyy JOSKUS yllättävän hyvin oman päänsä sisälläkin, kun vaihtaa välillä kalustoa kallonsa sisäseinillä. Mutta oikeasti, laumaelukoita taidamme olla.

    Pitsakka pakkanen narskuu kengän anturan alla. Auringon pilkahdus lupailee kevättä ja ahhh niin hyviä Runebergin torttuja. Kyllä kevätkin sieltä tulee.

    Siitä oman kehon musiikista, on syytä varoa yleisilla paikoilla, koska on Kioton ilmanpäästösopimus voimassa, voi tulla sakkoja. Siinähän näet vapautuu metaania ilmaan joka voi aiheuttaa räjähdyksen. Tulitikkujen raapiminen on suorastaan kiellettyä.

    Oliko Kansallimuseon räjähdyksen syynä metaani vai mikä. Toivottavasti et ollut lähistöllä.

    Parasta säästää oman kehon musiikki alaville aavikoille siellähän siihen sekoittuu sopivasti aavikon pölyä, villieläinten karjuntaa, sulolintujen ihanaa viserrystä. Nautinto on suorastaan ala-arvoinen.

    Äänestä

  • Hannipali kirjoitti:

    Vihreällä Siskolla on harvinaisen kantavia ajatuksia ikäihmisen arjesta, jotka kannattaa lukea ajatuksella. Minusta ikäryhmän keskusteluissakin on pilkahdellut jotain sanomastasi:
    "Musiikissa, saarnoissa on katin hännän maku,
    yksin saapi noljottaa kun alkaa kotiin paluu. "

    Onneksi omalla keholla tuotettu musiikki soivassa porukassa antaa vielä nostattavaa avaruuden värähtelyä kropassa ja tuottaa viileätä iloakin, kuin myös keskustelusta tulevat virikkeet.

    Yksin ollessakin viihtyy JOSKUS yllättävän hyvin oman päänsä sisälläkin, kun vaihtaa välillä kalustoa kallonsa sisäseinillä. Mutta oikeasti, laumaelukoita taidamme olla.

    !!! I love you!!!!!

    Äänestä

  • älä koskaan mene pois! kirjoitti:

    !!! I love you!!!!!

    "Miii tuuuu!"

    Äänestä

  • jeah kirjoitti:

    "Miii tuuuu!"

    Ai laav mii too, veri happili!

    Äänestä

  • Hannipali kirjoitti:

    Ai laav mii too, veri happili!

    mutta hannipalin kirjoitukset ovat minulle kyllä mannaa näillä sivuilla. Toivottavasti jaksat! Haliiiiiii:)))

    Äänestä

  • hani kirjoitti:

    mutta hannipalin kirjoitukset ovat minulle kyllä mannaa näillä sivuilla. Toivottavasti jaksat! Haliiiiiii:)))

    taikka ehkä kuitenkin on parasta lopettaa.
    Samoin. Jaksamisia!

    Äänestä

  • jeah kirjoitti:

    taikka ehkä kuitenkin on parasta lopettaa.
    Samoin. Jaksamisia!

    jatkaa nyt vaan tulee halloveeni mieleen,

    Äänestä

  • Hannipali kirjoitti:

    ...kun pyyhit (krokotiilin) kyyneleeni;-)

    Kun omat sanomiseni on sanottu eikä pienintäkään omaa ajatusta päässäni enää ole, sitä peittääkseni vetoan viisaampiin teksteihin ja lainaan otteita Kalevalan 40. luvun lopusta:

    "Siitä lieto Lemminkäinen
    saip' on kantelon käsille,
    ilon itsensä likemmä,
    soiton alle sormiensa."
    ...
    eipä soitto soitakana,
    ei ilo iloakana."

    Tällaisen tunnelman valtaan emme jääneet me 70 -palstoilla kirjoittajatkaan, vaan kokeilimme jotain muuta. Annettiin suunvuoro Wakavanhalle:

    "Sanoi vanha Väinämöinen:
    ...
    Joko Pohjola paremmin
    saisi soiton soittamahan,
    tuon ilon iloamahan,
    jospa laitan Pohjolahan?
       
    Laittoi soiton Pohjolahan,
    saatatti Sariolahan.
    Soitti pojat Pohjolassa,
    soitti pojat jotta piiat,
    soitti miehet naisekkahat
    sekä naiset miehekkähät."

    Mutta kuinka siinä kävikään, ei kohentunut keskustelun taso vieläkään:
       
    "Soitti pojat Pohjolassa,
    soitti kansa kaikenlainen.
    Ei ilo ilolle tunnu
    eikä soitto soitannalle:
    kielet kierohon kävivät,
    jouhet parkuivat pahasti,
    ääni kaikkui karkeasti,
    soitto julmasti sorisi."

    Kun ei tuosta mitään tullut, nyt vanhojen (piilo-)kärttyisten ja unisten ukkojenkin täytyi jo puuttua asiaan:

    "Sokea sopessa nukkui,
    ukko vanha uunin päällä.
    Ukko uunilta havannut,
    kiukahalta kirsahtanut
    urahti unisijalta,
    nurahutti nurkastansa:
    "Heretkätte, heittäkätte,
    luokatte, lopettakatte!
    Puhki korvani puhuvi,
    läpi pääni läylentävi,
    kaikki käypi karvoilleni,
    viepi viikoksi uneni!"
       
    "Jos ei soitto Suomen kansan
    vasta vaikuta ilolle
    eli uuvuta unehen,
    maku'usen maanittele,
    niin vetehen visko'otte,
    aaltoihin upottaotte,
    tahi viekötte takaisin,
    soitto tuonne saattaotte
    miehen tehnehen käsille,
    sormille sovittelijan!"

    No tuollaista ärinää ei puhumatta kuuntele hauinluinen kantelekaan:

    "Soitto kielin kerkiävi,
    kantelo sanoin kajahui:
    "En vielä vetehen joua,
    alle aaltojen asetu!
    Ennen soitan soittajalla,
    vangun vaivan nähnehellä."

    Jokohan tämän jälkeen saatiin lusikka kauniiseen käteen?

    "Jopa vietihin visusti,
    kannettihin kaunihisti
    miehen laatijan kätehen,
    pyytänehen polvuksille."

    Niinpä kajahti ilmoille jälleen Wäinämöisen puskasoitto ja katso, leppoisa rauha laskeutui ikäihmistenkin palstan ylle. Kahvituvassa pantiin pannut tulelle ja mehiläisten tavoin sorisivat taas sorretun kansan murrejututkin.

    Uunilta urahteleva Ajomieskin huomasi, että vanhojen valitusten toistaminen on kuin Pohjolan porukan soiton rämpytystä. Niinpä hän palasi alkuperäisiin leppoisiin tarinoihinsa, joista on joskus katkeroituneena syrjäytynyt. Ruuneperikin alkoi riimitellä jälleen niin kuin entisinä hyvinä aikoina. Vielä jäljellä oleva mieskaarti antoi naisenemmistölle sen kunnian, joka heille kuuluu, sillä mitäpä olisi talo ilman aitan polulla astelevia emäntiä! Ruuneperikin alkoi riimitellä jälleen niin kuin entisinä hyvinä aikoina.

    Ja koko jäljellä oleva mieskaarti antoi ahkerille naisille sen kunnian, joka heille kuuluu, sillä mitäpä olisi talo ilman aitan polulla astelevia emäntiä.

    paukut, kun joutui lainaamaan Lönnrotin sepitelmiä ;-)

    Mutta mukavasti kommentoi saarnatekstiänsä hän ja teki hauskoja rinnastuksia. Millä sivustoilla mahtanee nyt seikkailla? Olen ymmärtänyt nettireviiriensä imperiumin yltävän usean valtakunnan alueille.

    Äänestä

  • matteus kirjoitti:

    paukut, kun joutui lainaamaan Lönnrotin sepitelmiä ;-)

    Mutta mukavasti kommentoi saarnatekstiänsä hän ja teki hauskoja rinnastuksia. Millä sivustoilla mahtanee nyt seikkailla? Olen ymmärtänyt nettireviiriensä imperiumin yltävän usean valtakunnan alueille.

    ole ihme.

    Äänestä

meidän muiden?

Kirjoitin 60 palstalla Tarja Halosen onnitteluketjuun äsken asiani. Jos kiinnostaa, käväisepä lukemassa.

Tarja Halosta onnittelen ja toivon kaikkea hyvää.

Äänestä
  • ...Heinäluoman, Kataisen ja Jaakonsaaren hoidettavaksi.

    Äänestä

  • Hannipali kirjoitti:

    ...Heinäluoman, Kataisen ja Jaakonsaaren hoidettavaksi.

    Hah-Haa, Hannipali, Matteus ja Turisija ovat sama henkilö !

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Hannipali kirjoitti:

Ei riemuitsevien voittajienkaan ole viisasta härnätä liikaa pettyneitä häviäjiä.

Hävinneiden härnäämistä on mielestäni sekin, että PUOLET äänestäneiden äänistä saanut presidentti toistelee nyt olevansa KOKO kansan presidentti. Hänenkin olisi syytä pitää sordiinoa päällä siihen saakka, kunnes tilanteeseen totutaan ja presidentin imagosta kuoriutuu vähitellen MELKEIN koko kansan presidentti.

Eikä palstalla keskustelevienkaan kannata liikaa kiusata hävinneitä, keskittäkööt voittajat riemujuhlansa tähän yhteen ainoaan ketjuun! Näin me mököttäjätkin saamme aikaa rauhottua. Omalta osaltani en enää kurkistakaan tähän juhlaan, vaan poistun salista murheen murtamana häviäjänä valtavan buuauksen säestyksellä... (pitelen korviani).

---
Hyvät kanssahäviäjät! Toivon, ettette tekään tule enää tänne voittajien juhlaan laulamaan Sorron yötä! Perustetaan mieluummin Murheellisten Luusereiden ketju, jos tuntuu tarpeelliselta;-) Silloin kummassakin ketjussa löyhähtää liikuttuneen yksimielisyyden (kuitenkin eri asiasta) lämmin Sisu-pastillin (ynnä muun) katkuinen hengitys...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu