Makeaa kuin linnunmaito,kuinka moni on maistanut linnunmaitoa ??;))
Sanontoja
muori67
382648
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
-Varmahan on tärkiä miäs, kun on tukkakin nahaasta, sanoo naapurin muari kaljupäisestä.
Ettäs tierätten kaljupääset.
Se on mukava mies ku lehemän mulukku, sano Walliinin Jalamari
sanoi usein, että 'ilima on kun linnn maeto'.
Silloin oli lämmin ,mutta ei mikään helleilma, vaan sellainen leuto ja lauha, tuuli kävi etelästä tai lounaasta.
Sanottiin sellaasesta ylypiästä ja itterakkahast miähestä, että siin o sitten ittesä näköönen miäs.
sano akka kun kissalla pöytää pyyhki.
Toista tiedetään kun ensivuonna tätäkin tehdään.
(Liittyi vuosittain toistuviin asioihin, vaikkapa joulukuusen ulos vientiintai muuhun sellaiseen.)
Sanontoja sekoitetaan keskenään paljonkin, ja saadaan uusia leikillisiä ilmaisuja.
"...sanoi akka, kun kissalla pöytää pyyhki" on liitetty vaikka mihin sanaparteen, mutta tuota kombinaatiota en ollut vielä kuullut.
Tuossa oli yhdistettynä: "Aikas kutaki, sanos pässi, kon päät leikatti" sekä Ollin keksimä "Konstit on monet, sanoi akka, kun kissalla pöytää pyyhki."
Vastaavanlaisia yhdistelmiä, joita olen kuullut ovat esimerkiksi "Kieli keskellä kämmentä", "Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella katajaan kapsahtaa", "...söi happamat pihlajanmarjat makeihin suihinsa." ym.
perehdyin ensi kerran tähän Ii-lin muistamaan: "Konstit on monet, sanoi akka, kun kissalla pöytää pyyhki."
Katselin poikasena jotakin sotilaiden lehteä, taisi olla Hurtti-Ukko. Siinä oli pilakuva, jossa sotilas katseli hölmistyneenä maukuvalla kissalla pöytää pyyhkivää emäntää ja kuvatekstinä oli mainittu lausahdus. Liekö ollut uusi sanonta silloin? En ollut silloin vielä kouluikäinenkään, koska luetin tekstin äidillä.
Lapsena melkein kaikki ihmettelyn kohteet jäivät mieleen. Muistan Rymy-Eetun kahden ruudun sarjakuvan samasta lehdestä. Siinä Rymy-Eetu löysi venäläisten kenttäkeittiön ja toteaa ensimmäisessä kuvaruudussa kenttäpakki kädessään: "Mikäs siinä, ettei keitto kelpaa, mutta minäpä syön." Toisessa kuvaruudussa kenttäkeittiöön tulee kranaatin täysosuma ja Eetu katsoo hölmistyneenä sattumien sadetta räjähdyksen roiskauttamasta sopasta.
Konstit on monet, sano akka, ko kusi, konttas ja kuto sukkaa.
Parempi myöhään kuin ei silloinkaan.
Joka toiselle kuoppaa kaivaa, joka toiselle ei.
Joulujuhlista jaloin, kesäjuhlista kontaten.
joka kusi ja käveli .kuto sukkaa kanto lasta katteli vihdaskoivua ja huuteli lehmia kotiin.
Olisko jotain muutakin vielä pitänyt kerinyt tekeen?
Terv: Lokari1.
Pitääkö tuota ihmetellä? Naisten paikka on ollut aina kotiaskareissa tekemässä niitä pieniä juttuja, joihin miehet suuressa tarmokkuudessaan eivät ehdi (eivätkä pysty).
Ei siinä ennen vanhaan kerennyt hygieniasta huolehtimaan, kun heinäpellolta tultuaan kävi ruokapuolen hoidettuaan saunassa lapsenteossa, että ehti sitten lehmihakaan iltalypsylle.
"Suomessa kaikk on linnunmaitoo", kertoi inkeriläinen mies vierailulta kotiin palattuaan. Tuon kertoi hänen sisarensa minulle kirjeessä.
"Kova kovaa vastaan," sanoi akka kun kivelle istui.
Mies se tulee räkänokastakin, muttei tyhjän naurajasta.
kovaa vastakkain meidän poika ja Jumala.
-Se parhaiten nauraa, joka ensiksi ampuu.
-Iloinen mieli korvaa älyn ja taidot
-Tyhjäkin laatikko voi olla lukittu
-Mutkatonta on ymmärtää, ettei ymmärrä
-Elämä on ihmisen parasta aikaa
-Sorrettujen puolesta, heikkoja vastaan
Tämmössi tällä kertaa.
Hiusten lähdöstä. Tukka ja järki ei pysy samassa päässä. ..Ei tyhjä latokaan kattoa kaipaa.
Menoa se on "henki kurkussa ja kieli vyön alla".
Saunassa vielä jatkuu:
"Kuka siälä on napos, kun ei saa vettä kiukhalle?"
Nyt kysysinkin kummpi lähti ensin.?
Terv: Lokari1.
...sano poika ku kortonkit kotiin unohti.
mies on kun mulkku , kun joku ampuis reijän päähän , niin näyttäskin ihan samalta.
pitkästä ilosta,pieru kauan nauramasta.
syyttä suutuu se lahjatta leppyy.
pahoille kasva,
eikä turpajouhet joutaville.
Turpa rullalle ja rulla naulaan.
Ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä.
Mikä laulaen tulee se viheltäen menee.
Minkä tänään taakseen jättää, sen huomenna edestään löytää.
Lyhyesti ja ytimekkäästi: Ei kalu kylässä parane.
Tai: Ei halla morsiamia pane.
Epäsananlaskuista tulee mieleen: Se parhaiten nauraa, joka toiselle kuoppaa kaivaa.
kunnia,suur nokka pahanki naise.
Hitaast tehre hyvaa tullee,kiiruul tehra kivuliait lapsii.
Mies on kun mulkku , kun joku ampuis reijän päähän niin olis just sen näkönenkin.
Olen kuullut sanottavan näinkin.
Terv: Lokari1.
"Kärsiskö puhutella?" sanoo Lappajärven akka Kauhavan asemamiehelle.
Siitä vaan, sanoi Zaigowki, mutta Sipelius sanoi, siitä itte.
Eteenpäin, sano mummo hangessa.
Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee.
Kiireel ei tehrä ku kusipäitä lapsia.
Aika on rahaa, sano työtön, kun kellonsa myi.
Vähän uudempia:
Ja sitte menoks, sano Annie Lenox.
Joka toiselle kuoppaa kaivaa, joka toiselle ei.
- Kiire on kuin kirpun tapos.
- Parempi maassa, kuin jumalattoman suussa.
- Kas vain, sanoi kasvain, ja kasvoi vain.
- Kun rakas rakastaa rakasta, niin rakkaan rakas ei tiedä, kuinka rakkaan rakas on rakkaalle rakas.
- Kun joku juoksee oikein kovaa, sanotaan: "menee, että hippulat vinkuu". (Mitkä ne hippulat sitten onkin?)
-Ja entäs sitten, kun joku menee "pää kolmantena jalkana", tai "kuin päätön kana" tai kun joku "tulee nuolena paikalle"?
tämä, "hätäinen kuin papin kalu".
Tuu ny sitte ku jo kerran miehen häpääsit, sanoo paappa ja pieraasi uuremman kerran.
Pois eestä, mahaa tuorahan.
valita ei Villekään valittanut,vaikka oli 5- lapsen isä,eikä kertaakaan saanut.
Anteeks kaikki Villet.
naapurin pappa sanoi tnään;nuorena oli selkä notkea
ja se tuolla alempana jäykkä.
Nyt on selkä jäykkä ja alhaalla notkea;)-)
Kyllä sen läsivän mieli kaikkea tekee, kuin sairaan kanan pieruu.
Pieruu vartenhan se pers´ on luotu, eikä kauroi kasvamaan.
Tuo meijän Justus on kuin käk, laskoo ain munasa toisen pessii.
darvita, etei kaht kertta samast ovest men.
Nuorill on terävät hampaat ja vanhoilla väljä perse.
On helppoa heinäaikaa ku joka päivä sataa.
Kahvittaa niin että korvat pyörii.
Eihä timanti pääl sammaleet kasva.
(vähän sieltä täältä sanontoja)
Parempi virsta väärää,kuin vaaksa vaaraa.
Joka tyyneen makaa,se tuuleen soutaa.
Hiki laiskan syödessä,vilu työtä tehdessä.
Ei kaikki kultaa mikä kiiltää.
Ei nimi miestä pahenna,jos ei mies nimeänsä.
Aamu on iltaa viisaampi.
Hädässä ystävä tunnetaan.