Hiljaisuus on käsinkosketeltavaa,
vesi on tyyni,
ei värähdäkään.
Katsomme kaukaisuuteen,
vastarannalle, jota ei ole.
Hiljaa, kätesi siirtyy kädelleni,
katson sinua salaa.
Silmäsi ovat kosteat, jonkun olemattoman
pyyhkäiset,
silmäkulmastasi..
Pojalla on ikävä..tämä
on niin herkkä hetki,
etten halua
puhua,
pilata,
tätä hetkeä.
Sydämeni on tuskaa täynnä,
en halua sinua pois,
vielä..
Hiljaisina istutaan vielä,
muistellaan,
kauniita hetkiä,
herkkiä tunteita,
katseita..
Sinä minulle kuiskaat,
rakastan sinua..ikuisesti.
Tämä hetki on
niin kaunis.
Mutta kohta se
palaisi poroksi,
ikuisesti..
vesi on tyyni,
ei värähdäkään.
Katsomme kaukaisuuteen,
vastarannalle, jota ei ole.
Hiljaa, kätesi siirtyy kädelleni,
katson sinua salaa.
Silmäsi ovat kosteat, jonkun olemattoman
pyyhkäiset,
silmäkulmastasi..
Pojalla on ikävä..tämä
on niin herkkä hetki,
etten halua
puhua,
pilata,
tätä hetkeä.
Sydämeni on tuskaa täynnä,
en halua sinua pois,
vielä..
Hiljaisina istutaan vielä,
muistellaan,
kauniita hetkiä,
herkkiä tunteita,
katseita..
Sinä minulle kuiskaat,
rakastan sinua..ikuisesti.
Tämä hetki on
niin kaunis.
Mutta kohta se
palaisi poroksi,
ikuisesti..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Täytyy sanoo että tää ja muut runot täällä foorumilla on kauniita.. Tääkin runo kuvastaa mun elämää jätin hyvästit rakkaalle tyttöystävälleni joka jätti mut viinan takia.. Rakastan surullisia runoja koska elämä on yhtä paskaa.. Viinaa kuluu enemmän kun kerkeen tienaamaan.. en tiedä mikä mua vaivaa mutta masennus on paha sairaus vaikka kuinka hyvin on rahaa ja kaikkee uus auto alla kaikki on tyhjää..