Korko hurjaan nousuun

25.01.2006 -- Uusien asuntolainakorkojen kohoaminen on herättänyt monenlaista keskustelua viime aikoina. Sampo Pankin pääekonomisti Lauri Uotilan mukaan syytä vakavaan huolestumiseen ei kuitenkaan ole.

Euroopan keskuspankki näyttäisi olevan huolissaan inflaatiosta, jonka vuoksi rahamarkkinoilla odotetaan keskuspankilta vielä pientä kiristystä lähikuukausina. Euriborkorot ovat jo ennakkoon kohonneet näiden odotusten mukaisiksi, joten todennäköisesti euriborit pysyvät alle kolmessa prosentissa tänäkin vuonna. Asuntolainojen koroille se merkitsisi noin 3,5 prosentin lukemia. Keskiverto suomalaiselle tämä on vielä matalien korkojen aikaa, koska tulommekin kasvavat ainakin tuon 3,5 prosentin verran.

Taloushistoria on osoittanut, että korkeat korot ovat seurausta nopeasta inflaatiosta tai syvästä ulkomaankaupan alijäämästä. Näitä kumpaakaan ei ole näköpiirissä euroalueella, joten korot pysyvät matalina lähivuosinakin. Toki asuntolainan korot voivat jossain vaiheessa nousta nykyisistä vähän yli kolmesta prosentista 4-5 prosentin haarukkaan, mutta eivät juuri tuota korkeammaksi ainakaan muutamaan vuoteen. Lisäksi on mahdollista, että korot voivat uudelleen alentuakin.

New Yorkin alavireisestä osakekaupasta huolimatta Yhdysvaltojen talouskasvu jatkuu kohtalaisena tänäkin vuonna. Tosin dollari saattaa heikentyä ja jarruttaa osaltaan Suomen vientimahdollisuuksia. Onneksemme talouskehitys säilyy kuitenkin erittäin nopeana lähinaapurissamme Venäjällä sekä kauempana Aasian maissa. Suomen talousnäkymät ovat melko valoisat, koska kotitalouksien kulutuskysyntä jatkaa nousuaan paranevan ostovoiman varassa.

Asuntojen myyntihinnat alenevat selvästi vain silloin, jos lainakorot nousevat oikein reippaasti ja työttömyys lisääntyy nopeasti. Näitä ei Suomessa ole näköpiirissä, joten ”hintakuplan puhkeamista” ei tarvitse pelätä. Muistettakoon myös, että nykyiset asuntohinnat ovat suhteessa tulotasoomme sittenkin huomattavasti alemmat kuin asuntomarkkinoiden kriisivuosina 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa

Luitko mitä Euroopasta sanottiin?

Euroalueen teollisuustuotannon kasvu oli odotettua hitaampaa tammikuussa. Teollisuustuotannon kehitystä kuvaava euroalueen ostopäälliköiden indeksi laski lukemaan 53,5, kun se oli 53,6 joulukuussa. Lukema jäi hieman odotuksista. Myös työllisyyskehitys oli ennakoitua huonompi: euroalueen työttömyys nousi joulukuussa ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen ja keskimääräinen työttömyysaste kohosi 8,4 prosenttiin.

Eurooppa rypee edelleen. Sinä jatkat tuhnuttelua ainakin seuraavat viisi vuotta, koska juna meni jo. Tai sitten muutat Jenkkeihin ostaan rommaushinnalla. Siellähän on hirveä romahdus, kun korot ovat nousseet 10 kertaisesti verrattuna Suomeen?