Pentu tulossa!!

Mulla oli kokemusta pentukoiran hoidosta jo ennestään ja se autto tosi paljon. Oman koiran kanssa tiesi mitä ja miten tehdä, ja jos oli kysyttävää niin kasvattaja auttoi kyllä.
Pentu ei oikeestaan itkenyt paljon, sen ensimmäisen illan ja yöllä pari kertaa, sitten oli kun kotonaan:). Ja tottakai mulle oli silloin ja on edelleenkin päivän selvää, että kun otin koiran niin se on ja pysyy mun luona niin kauan kun elää! Mikään ei meitä erota:D!
Reissuista sitten, hoitopaikka on koiralle tarvittaessa, joten ei ongelmaa senkään suhteen.

Mulla on nyt reilun vuoden ikäinen tuo karvapallo, ja se on mun eka koira. Muistan että mietin ihan samoja juttuja kuin sinäkin sillon vähän ennen luovutusta. Olin todella varautunut vaikka mihin. Miten se oppii siistiksi, mitä sille pitää opettaa..osaanko? ja itkeekö se yöt..
Todella häkelyttävä oli se hetki kun tajusin, että siinä se nyt on ja ihan kokonaan mun, ja ilman mua se ei pärjää..Tottakai mietin miten pärjään, mutta sitten keksin että miljoonilla muillakin on koiria ja nekin pärjää ;)

No..8 viikkoinen oli tullessaan, tein sille pedin omani viereen ja siinä se nukkui..eikä itkenyt. Se oli heti kuin kotonaan, siis se nukkuin, en minä=) Minä kuuntelin ekat pari yötä kun se tuhisi...:D
Olin ekat viikot sen seurana ja koira oli aluksi ihan 10 min..yksin, seuraavalla kerralla vähän pidempään. Muistan että pari ekaa kertaa se oikein nyhkytti kun tulin takaisin..mutta se meni nopeasti ohi ja oppi ihan hyvin olemaan pidempiäkin aikoja yksin.

Älä koskaan ajattele, että koira olisi este liikkumiseen.. ota se mukaan kaikkialle mihin vaan voit.Joskus voi tuntua hankalalta kuljettaa sitä joka paikkaan, mutta se tuottaa kyllä tulosta. Älä kuitenkaan jätä yksin esim.kaupan eteen.. hulluja riittää tässä maassa!!

Oikeastaan paljon vaikeuksia ei tullut eteen..paitsi ne niiiiiin kokeneet muut koiran omistajat, jotka tavatessaan minut antoivat niitä niiiiiin hyviä neuvoja :D kaikki neuvot tietty ihan erilaisia..jne.. eli muista käyttää ihan omaakin päätä. Maalaisjärjellä pärjää hyvin!! Itse otin kaikesta sellaisesta kamalan stressin.. seuraavan pennun kanssa ei varmaankaan stressaa niin paljon enää... jättää pahimpien koiravihaajienkin kommentteja ihan omaan arvoonsa.

Ja se, että koira on siinä sen seuravat 12 vuotta ei ole ongelma.. katos, nyt mietit sitä..mutta kun koira on ollut jonkin aikaa sulla, niin oelt kiintynyt siihen jo niin paljon, että suret jo etukäteen että jos se elää vain sen 12 vuotta. Tämäkin vuosi on mennyt kuin siivillä..poika on jo iso...itselle tässä tulee hätä, kun aika menee niiin nopeesti!!

Lauantaina...Jännittää että meneekö kaikki hyvin...Ja juuri,että miten nopeasti hän sitten soputuu yms...Onnea vain sinnekkin:)