Taidan olla yli-ikäinen kirjoittamaan nuortenpalstalle, mutta kun olen lueskellut näitä juttuja, niin teillä on aika fiksuja ajatuksia elämän eri ilmiöistä. Kuulun sodanjälkeisiin suuriin ikäluokkiin, joiden seksikasvatus oli semmoista hys-hys-meininkiä. Vanhemmat eivät kehdanneet tai osanneet neuvoa ja koulussa ei puhuttu mitään. Ei ollut terveydenhoitajia ja muita nykyajan systeemejä. En edes kehtaa kertoa, kuinka vanhana menetin poikuuteni, mutta ikälukema alkoi kakkosella. Tyttöystäväni oli yhtä kokematon. Meille tuntui alastomuus olevan sellainen kynnys, jonka yli ei meinannut päästä millään. Ekat kokemukset tapahtuivat pimeässä peiton alla, ja kun tuli tarvetta poistua sieltä, niin vähintään piti laittaa silmät kiinni ellei sattunut olemaan pimeä vuorokaudenaika. Saunassakin kävimme pitkään erikseen. Toistemme vartalot opimme tuntemaan ihan käsikopelolta. Seksiä kyllä teki mieli kovasti ja harrastimmekin sitä, mutta tosiaankin hys-hys-menetelmällä. Lopulta totesimme, että eihän tässä ole mitään järkeä. Päätimme, että Nyt Se Tapahtuu. Otimme vaatteet pois päivänvalossa ja sitten ahmittiin toisiamme katseella. Ujostutti kyllä kamalasti, mutta siitä se lähti. Hyväksyttiin pieni penis, pienet ja eripariset rinnat, rumat häpyhuulet ja muut kompleksit. Sen jälkeen olimmekin aina kotioloissa nakuina, kun olimme kaksistaan. Katseltiin telkkaria tai mitä nyt satuttiin keksimään, kunnes rupesi tekemään mieli petiin.
Nyt tuntuu, että teillä tämän päivän teini-ikäisillä ei tällaisia ongelmia ole. Vai onko? Kertokaa, millaiselta tuntui olla ekan kerran oman kullan kanssa nakuna. Ujostuttiko? Jännittikö? Vai peräti pelottiko? Vai sujuiko kaikki ihan luonnostaan?
Älkääkä pitäkö minua ihan dorkana, vaikka ehkä olenkin teidän mielestänne vanha kalkkis ja valmista arkkutavaraa. Elämä vain oli siihen aikaan semmoista. Minusta tuntuu, että meillä viisikymppisillä on ainakin näissä asioissa paljon opittavaaa teiltä nuorilta.
Nyt tuntuu, että teillä tämän päivän teini-ikäisillä ei tällaisia ongelmia ole. Vai onko? Kertokaa, millaiselta tuntui olla ekan kerran oman kullan kanssa nakuna. Ujostuttiko? Jännittikö? Vai peräti pelottiko? Vai sujuiko kaikki ihan luonnostaan?
Älkääkä pitäkö minua ihan dorkana, vaikka ehkä olenkin teidän mielestänne vanha kalkkis ja valmista arkkutavaraa. Elämä vain oli siihen aikaan semmoista. Minusta tuntuu, että meillä viisikymppisillä on ainakin näissä asioissa paljon opittavaaa teiltä nuorilta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
kun mentiin eka kerran saunaan, niin siinä oli semmosta jännitystä mukana, ei yhtään hävettäny tms. minusta oli ihanaa olla oman kullan kanssa alasti ihan ekoilta kerroilta lähtien.
Juu kun tossa kyselet tuntemuksia muilta nuorilta niin mun kohdalla se eka kerta osu tohon 16v ikään ja olin tavannut just aivan täydellisen tytön hän oli kaunis ja muutenkin täydellinen... ja sitten yks ilta se kutsu mut niille kun porukat oli pois kotoo.. niin kun mä menin sinne se oli jo alasti.. niin kyllähän siinä meinas tulla pupu pöksyyn kun se oli kun malli.. ja itteeni vähän pelotti kun on ympärileikattu ja muutenkaan ei mikään jättiläinen!!.. mutta asiat hoitu hyvin ja nyt ollaan oltu kohta puolivuotta yhdessä ja mukavaa on=)... että voin sanoo että alussa kyllä vähän jänitti ja pelotti!!!
nykyaikana alastomia ihmisiä näkee jokapaikassa. silti meistä jokaista varmaan jännittää astua uuden katseen tutkittavaksi alastomana. itse olen aika avoin persoona, ja alastomuus on luonnollinen juttu, mutta rajansa kaikella. oman poikaystävän kanssa tulee kyllä nakuiltua ihan avoimesti ja paljon. ei se enää ole tabu, eikä seksi ylipäätänsä, mikä on kyllä ehkä parempi asia, kuin silloin vanhoina aikoina kun ei tiennyt mitään, esimerkiksi kuukautista... olisi se nyt ollut hirveetä mennä sanomaan jollekkin, että viekää mut sairaalaan, jalkojen välistä tulee verta...
Vähän semmoista se pahimmillaan oli 1950-60 lukujen vaihteen tienoilla ja sitä ennen. Ekat menkat tulivat tytölle järkytyksenä, tai ainakin täytenä yllätyksenä. Samoin ekat yölliset siemensyöksyt pojille. Minä onneksi sain isältäni näistä asioista tietoa etukäteen, joten ei ollut yllätys eikä järkytys. Samoin sisareni sai vastaavat tiedot kuukautisista äidiltä. Mutta siihenpä se seksivalistus melkein meillä jäikin. Ei ollut kirjallisuutta aiheesta, ei asiallista eikä asiatontakaan. Kantapään kautta sitten opeteltiin. Ja tuo aikaisemmin kertomani poikuuden menetys vasta pitkälti päälle parikymppisenä johtui vain siitä, että ei ollut paikkaa missä ekakerta olisi voinut tapahtua. Hormonit kyllä hyrräsivät kuten kaikilla siinä iässä. Mutta kotiin ei saanut tuoda kavereita, kun asuttiin ahtaasti. Ja tyttöystävällä sama tilanne. Mahdollisuus kahdenkeskeiseen seksiin tuli vasta sitten, kun molemmat asuimme jo omassa kämpässä. Tämä oli suurin syy siihen, miksi ekakerta jäi niinkin myöhäiseksi.
Mutta kyllä vahinko otettiin takaisin, ja korkojen kanssa sitten kun päästiin alkuun :)
Olin aina ajatellut että alastomana en ole mitenkään viehättävä. Johtunee siitä kuinka kauniit ihmiset näkyy lehdissä ja teeveessä, ei ne normaalit. Vieläpä sekin ettei itsetuntoni ole ollut kovin tukevaa tekoa. Siksi olen ujostellut alastomana oloa ja se ensimmäinen kerta kun joku minut alastomana näkee, olen melkein paniikissa.
Yksi kerta sitten vain aloin miettimään tätä turhaa hermoiluani, menin peilin eteen alastomana ja totesin ettei siellä näkynyt mitään niin hirveää että katse olisi pitänyt pois kääntää. Itseasiassa siellä oli paljon kauniimpi keho kuin olin kuvitellut.
Ja kyllä se tuntukin sitten älyttömän mukavalta, kun siitä turhasta ujoudesta pääsee ja voi olla oman kullan kanssa nakuillen pelkästään ilta, yö ja aamu, joskus päiväkin ;)
no kyllä se ujostutti mutta ei se missään tapauksessa pelottanut.. ihan hyvin meni.