Yksinkertaiset

ongelma ole, niitähän on talokirjat tulvillaan. Jätät vain ne irtoristikot pois. Arkkitehtuurilla noilla ei sitten olekaan paljoa tekemistä, mutta mikäs ettei - kun on ennenkin tehty ja asuttu.

ei kai tuo mikään kirjoitti:

ongelma ole, niitähän on talokirjat tulvillaan. Jätät vain ne irtoristikot pois. Arkkitehtuurilla noilla ei sitten olekaan paljoa tekemistä, mutta mikäs ettei - kun on ennenkin tehty ja asuttu.

Lue lisää

Koetapa etsiä vaikkapa tuon Kastellin talon näköisiä taloja talokirjoista. Ei valitettavasti löydy montaa.

Ajatukseni onkin, että miksi näitä ei tarjota ns. suurelle yleisölle?
Miksi lähes kaikki talotehtaitten mallit on näitä ns. perinnetaloja?
Miksi tällaista yksinkertaisen tyylikästä taloa ei ole juurikaan tarjolla?

niin ole kirjoitti:

Koetapa etsiä vaikkapa tuon Kastellin talon näköisiä taloja talokirjoista. Ei valitettavasti löydy montaa.

Ajatukseni onkin, että miksi näitä ei tarjota ns. suurelle yleisölle?
Miksi lähes kaikki talotehtaitten mallit on näitä ns. perinnetaloja?
Miksi tällaista yksinkertaisen tyylikästä taloa ei ole juurikaan tarjolla?

Lue lisää

Tuomosista ajattoman ysinkertaisista minäkin tykkään.

Talotehtten mallit taitaa olla ns "perinnetaloja", koska talot ovat enimmäkseen useampikerroksia. Niissä mutoilu on kai sitten haastavampaa. Yksinkertaisessa talossa korkeat senät korostuvat. Huonkorkeus kun on rintmamiestaloissa käytettyä korkeampi, voi talo näyttää tornimaiselta.

niin ole kirjoitti:

Koetapa etsiä vaikkapa tuon Kastellin talon näköisiä taloja talokirjoista. Ei valitettavasti löydy montaa.

Ajatukseni onkin, että miksi näitä ei tarjota ns. suurelle yleisölle?
Miksi lähes kaikki talotehtaitten mallit on näitä ns. perinnetaloja?
Miksi tällaista yksinkertaisen tyylikästä taloa ei ole juurikaan tarjolla?

Lue lisää

julkisivuja vaan ovat erilaisia. Tyyppitalojen kun pitää vaikuttaa edullisilta tehdä, siksi ne ovat noita perustaloja. Jos on valmis sijoittamaan vähän enemmän saa myös enemmän oman näköisensä. Tuolla me olemme pörränneet http://www.savsjo.fi/ ja omaa suunnitelleet. Emme halua näitä aivan tavallisia.

ei kai tuo mikään kirjoitti:

ongelma ole, niitähän on talokirjat tulvillaan. Jätät vain ne irtoristikot pois. Arkkitehtuurilla noilla ei sitten olekaan paljoa tekemistä, mutta mikäs ettei - kun on ennenkin tehty ja asuttu.

Lue lisää

rintamamiestaloilla on arkkitehtuurin kanssa PALJON enemmän tekemistä kuin nykyisellä tyyppitalotuotannolla. Sotien jälkeen arkkitehdit suunnittelivat evakkojen asuttamiseksi ja maan jälleenrakentamiseksi helposti ja halvoista materiaaleista rakennettavia taloja.

http://www.mfa.fi/jalleenrakennuska
http://www.mfa.fi/rintamamamiestal

ja niin edelleen....

niin ole kirjoitti:

Koetapa etsiä vaikkapa tuon Kastellin talon näköisiä taloja talokirjoista. Ei valitettavasti löydy montaa.

Ajatukseni onkin, että miksi näitä ei tarjota ns. suurelle yleisölle?
Miksi lähes kaikki talotehtaitten mallit on näitä ns. perinnetaloja?
Miksi tällaista yksinkertaisen tyylikästä taloa ei ole juurikaan tarjolla?

Lue lisää

"Koetapa etsiä vaikkapa tuon Kastellin talon näköisiä taloja talokirjoista.
Ei valitettavasti löydy montaa."

Löytyihän niitä, 80-90-luvuilla, ennen kuin talotehtaat menivät
lähes kokonaan romanticalinjoille. Myi paremmin.
Itsekin suunnittelin tuon henkisiä talotyyppejä useammalle tehtaalle.

Kun rakennuksen suhteet ja aukotukset ovat kunnossa, nuo ovat ihan
käypää tavaraa edelleen. Simppeliä kyllä mutta hallittua.
Ei tietenkään viimeaikaisinta arkkitehtuuria tai kaupallisinta muotia, mutta so what?
Eivät ainakaan muotikotkotukset rupea korpeamaan 10 v kuluttua.

Kivitalopuolella tuolle ns maltilliselle modernille tuntuu olevan enemmän kysyntää.
Puutalo-osastollakin sitä saa, jos haluaa.

Arkkivaari kirjoitti:

"Koetapa etsiä vaikkapa tuon Kastellin talon näköisiä taloja talokirjoista.
Ei valitettavasti löydy montaa."

Löytyihän niitä, 80-90-luvuilla, ennen kuin talotehtaat menivät
lähes kokonaan romanticalinjoille. Myi paremmin.
Itsekin suunnittelin tuon henkisiä talotyyppejä useammalle tehtaalle.

Kun rakennuksen suhteet ja aukotukset ovat kunnossa, nuo ovat ihan
käypää tavaraa edelleen. Simppeliä kyllä mutta hallittua.
Ei tietenkään viimeaikaisinta arkkitehtuuria tai kaupallisinta muotia, mutta so what?
Eivät ainakaan muotikotkotukset rupea korpeamaan 10 v kuluttua.

Kivitalopuolella tuolle ns maltilliselle modernille tuntuu olevan enemmän kysyntää.
Puutalo-osastollakin sitä saa, jos haluaa.

Lue lisää

Sitä minäkin, että kivitaloissa tuon tyyppisiä löytyy enemmänkin. Ja jotenkin tuntuu, että silloin aikanaankin noita näki enemmän kivitaloina.
Mutta eikö 80-luvun talot olleet vähän loivemmalla katolla ts. matalampia lättänöitä?

Siitä mä tykkään just tuossa tyylissä, että se on ajaton. Tuo Kastellin malli on tosiaan aika liki sitä mitä mä tarkoitan, ne kaksi muuta linkkiä ei niinkäään. Niitä vain ei netistä tahtonut löytyä...

arxitehti kirjoitti:

rintamamiestaloilla on arkkitehtuurin kanssa PALJON enemmän tekemistä kuin nykyisellä tyyppitalotuotannolla. Sotien jälkeen arkkitehdit suunnittelivat evakkojen asuttamiseksi ja maan jälleenrakentamiseksi helposti ja halvoista materiaaleista rakennettavia taloja.

http://www.mfa.fi/jalleenrakennuska
http://www.mfa.fi/rintamamamiestal

ja niin edelleen....

Lue lisää

nykyinen tyyppitalotuotanto ja valikoimat. Rintamamiestaloissa ei vain ollut esteenä rakennusmääräykset ja valvonta, niitä sai jokainen muunnella tehdä osaamisensa ja makunsa mukaan.

arxitehti kirjoitti:

rintamamiestaloilla on arkkitehtuurin kanssa PALJON enemmän tekemistä kuin nykyisellä tyyppitalotuotannolla. Sotien jälkeen arkkitehdit suunnittelivat evakkojen asuttamiseksi ja maan jälleenrakentamiseksi helposti ja halvoista materiaaleista rakennettavia taloja.

http://www.mfa.fi/jalleenrakennuska
http://www.mfa.fi/rintamamamiestal

ja niin edelleen....

Lue lisää

> rintamamiestaloilla on arkkitehtuurin kanssa PALJON enemmän tekemistä
> kuin nykyisellä tyyppitalotuotannolla.

Olihan sodanjälkeinen standardoitu pientalotyypistö toki
huomattava(n hyödyllinen) ponnistus arkkitehtikunnalta ja loi
pohjan esim. Rakennustietokortiston luomiselle, mutta kehitelmien
sen suurempaa "arkkitehtonista" arvoa voi tietysti kukin itsekseen
hiljaisuudessa arvioida.
(Toisaalta SAFA kehitteli esim. 1960- ja 1970-luvuilla urheasti
mutta jälkikäteen tarkastellen suht. järjettömästi uusia tyyppitalo-
järjestelmiä ja erilaisia massatuotanto-moduloreitaan. Pientalojen
tasakatotkin taisivat olla pitkälle seurausta näistä "Arkkitehtuuria
kansalle" -ajatuksen kyllästämistä suuntaviivoista. )

Tyyppitaloja, joiden valmiita piirustuksia voi ostaa, toiset
"funkismaisempia" (eivät tyyppitalot taida paljoa Corbun viittä
periaateetta muutenkaan noudattaa) kuin toiset. Ei paljoa poikkea
esim. ykköslinkissä olevasta talosta ideologialtaan ja välttämättä
muodoltaan. Sodanjälkeisten pelkistettyjen tyyppitalokortteleiden
nykyvastine olisi 2000-lukuinen pastellisävyinen tyyppitalojen
asuinalue, usein piparkakkumainen, vaikka näinhän ei välttämättä
tarvitse olla.

Krumeluureja ja ristikoita yms. kakkoa suunnittelija/asiakas
tietenkin saa aina pistää "täydentämään" suunnitelmaa, mutta
tuo on tuskin sinällään tyyppitalotuotannon vika vaan ostajien.
Kysyntä määrää tarjonnan. Mutta kuten mainittiinkin, kivitaloissa
tuntuu malleissakin olevan tyypillisempää suosia pelkistetympää
"arkkitehtonista"(?) muotokieltä, osaltaan senkin vuoksi, että
rapattuun pintaan ei niin helposti tule pistettyä koristeltuja
vuorilaudoituksia ja kolmeen suuntaan osoittavia panelointeja/
lomalaudoituksia. Ja thank Gropius for that...

alunperinkirjoittanut kirjoitti:

Sitä minäkin, että kivitaloissa tuon tyyppisiä löytyy enemmänkin. Ja jotenkin tuntuu, että silloin aikanaankin noita näki enemmän kivitaloina.
Mutta eikö 80-luvun talot olleet vähän loivemmalla katolla ts. matalampia lättänöitä?

Siitä mä tykkään just tuossa tyylissä, että se on ajaton. Tuo Kastellin malli on tosiaan aika liki sitä mitä mä tarkoitan, ne kaksi muuta linkkiä ei niinkäään. Niitä vain ei netistä tahtonut löytyä...

Lue lisää

lättänöitä. Eiköhän kunnollinen suunnittelija katso ympäristöäkin ennenkuin fiksaa kattokulman.
Joku 1:3 on perinteinen suomalainen kattokulma, ei lättänä eikä musertavan massiivinen.
Monissa omissa tyypeissäni pidin sitä lähtökohtana.

Maakunnallisiakin eroja on, kuten myös tyylikausiin liittyviä (nyt en puhu tasakattomuodista).