Mitä mieltä olette suksien voitelusta? Pidättekö siitä? Itse hankin alkutalvesta elämäni ensimmäiset kunnon sukset. Perinteisen hiihtoon kun ovat tarkotettu, sai kaupan päälle pitovoitelun opettelun. Siitä onkin muodostunut mukava lisäjopi. Asia on nimittäin niin että pidän suksien kuntoon laittamisesta. Pitoteippejä kehutaan mutta niin helpolla en halua päästä. Toisaalta pitotesteissä oikein voidellut sukset ovat hakanneet mennen tullen pitoteipit. Niin, ja pitoteipeilläkin jäljelle jää vielä luistovoitelun harjoittelu. Luisto on vähintään yhtä tärkeä elementti voitelussa kuin pito.
Toki rahaa voiteisiin saa kulumaan enemmän kuin jos tyytyisi pelkkään teippiin. Mutta siinäkin on hyvä pitää järki kädessä - hyvin olen pärjännyt tavallisilla tervapitovoiteilla ja synteettisillä voiteilla.
Tuosta luistosta vielä sen verran että se taitaa olla monella unohtunut, ainakin jos katselee menoa Paloheinän pitkissä laskuissa. Itse suhahdan kovan näköisten menijöidenkin ohitse omilla voiteilla.
Toki rahaa voiteisiin saa kulumaan enemmän kuin jos tyytyisi pelkkään teippiin. Mutta siinäkin on hyvä pitää järki kädessä - hyvin olen pärjännyt tavallisilla tervapitovoiteilla ja synteettisillä voiteilla.
Tuosta luistosta vielä sen verran että se taitaa olla monella unohtunut, ainakin jos katselee menoa Paloheinän pitkissä laskuissa. Itse suhahdan kovan näköisten menijöidenkin ohitse omilla voiteilla.
Vastaukset 5
Vanhimmat
kyllähän se on niin, etä jos hiihtoa aktiivisesti harrastaa niin ihan huoletta voi myös suksien voitelun lukea harrastukseksi kun siihen kuluu aikaa talven aikana vähintään kymmenia tunteja. Onhan se ihan mukavaa touhua, mutta joskus kyllä tympii ja kyllästyttää. Olisipa oma suksihuoltaja, ainakin edes kisoihin, niin ei tarvitsisi kisa-aamuina herätä älyttömän aikaisin suksia laittamaan!
juu, emmä nyt voitelua minään kaikkein hienoimpana juttuna pidä. Kyllä se hiihto on edelleenkin pääasia. Ja aikaahan se tosiaan vaatii. Olen yrittänyt tehdä niin, että laitan sukset kuntoon päivää paria aikaisemmin niin ei jää hiihtopäivän aamuun. Tosin silloin on aina sää ennustusten varassa, mitä tököttiä pohjaan laittaa. Toisaalta sääennusteet pitää aika hyvin paikkansa. Toisaalta tällaisellä kuntohiihtäjällä parin asteen heitto ei haittaa. Ja hiihtoaamuna voi pohjassa olevaa voitelua aina hienosäätää. Vakavammin kuntoilijoilla/kilpailijoilla tilanne on luonnollisesti toinen.
Suksien voitelu tuo samanlaista jännitystä hiihtämiseen kuin pitkäveto jääkiekon seuraamiseen.
Illalla kun sukset voitelee niin aamulla täytyy aikaisin päästä kokeilemaan osuiko nappiin.
Moni hiihtolenkki olisi ilman voitelua jäänyt tekemättä.
Itseäni kyllä tympii tuo voitelu, mutta olen huomannut kyllä senkin että sen merkitys on suuri ("välineurheilua").
1) Kaksi pientä tenavaa ja vaimo... Ei siinä viitsisi käyttää aikaa mihinkään "ylimääräiseen". Olen ottanutkin sen asenteen, että pyrin suoriutumaan voiteluista mahdollisimman helposti. Varsinkin tuon luistovoitelun olen jättänyt aika köykäiseksi. Hikihän siinä joka tapauksessa tulee...
2) Lisäksi ajan käyttööni rajoittaa Salibandy harrastus, joka oikeastaan on se minun ykkösharrastus. Hiihdossa on lähinnä tavoitteena tuo Finlandia.
3) Asun kerrostalossa ja suksi huolto tapahtuu huoneistossa (eteinen tai keittiö). Tämä verottaa aika paljon miellekkyyttä.
Ehkä paremmissa olosuhteissa suksien voitelu voisi olla minullekkin harrastus. Kunpa voisin urheilla ammatikseni... Työ häiritsee harrastuksia.
Kommentteja:
1) Vain vaimo itselläni... mutta totta, voitelu vie aikaa!
2) Itselläni pääharrastus on suunnistus.
3) Kannattaa mennä kerrostalon yleisille käytäville tai etsiä joku varastotila, missä voisi tehdä suksihuoltoa. Alle sanomalehtiä/halkaistuja jätesäkkejä roskat lopuksi pois -> ei pitäisi häiritä ketään. Kunhan ei kärytä rasvojen kanssa liikaa.