huonejako

Käyn heti suoraan asiaan, ilman mikäänmoisia esipuhutteluja, eli:

Olemme mieheni kanssa 6 vuotta naimisissa ollut aviopari, ja tuona aikana, ja ennen sitä meille on sieunautunut yhteensä 8 lapsukaista.
Isoimmat ovat nyt 12 ja 13 vuotiaat, eli vuodenikäerolla tulleet, melko hyvät kaverukset keskenään. 12 vuotiaamme jälkeen oli 2 vuotta väliä, ja sitten syntyi 10 vuotias poikamme. Kun poika oli 8 kuukautta, päätimme, että olisi aika hankkia tälle mahdollisesti kaveri, jos vaikka poikakin tulisi, niin olisi seuraa toisistaan. kun herra täyttti kahden, syntyi meille hyvin hyvin jämerä, neli ja puolikiloinen pojanmöhkäle :)
Nyt on siis kahdeksanvuotias, ja oikein hyvä kaveri velipoikansa kanssa.
Kun vauva oli vasta 3 kuukautta, tulin minä uudelleen raskaaksi, ja raskaus ei ollut suunniteltu lainkaan, kuten muitten lapsien.
Hämmennyimme vähän, mutta tulimme siihen tulokseen, että vauvan on tietysti saatava syntyä, mikäpä siihen olisikaan ollut esteenä, kun talo oli suuri, oli rahaakin jne.
Niinpä syntyä tupsahti meille tyttövauva, kolmepäivää sen jälkeen kun poikamme täytti vuoden.
7- ja 8-vuotiaammee ovat pahimpia vihollisia keskenään :D

Viiden lapsemme jälkeen olimme kutakuinkin sitä mieltä, että eivätköhän nämä nyt ole tässä.
Mutta tyttäremme ollessa kolmen, meidät valtasi hirveä vauvakuume, ja lapsetkin vain mankuivat että eikö meille voisi vielä tulla yksi vauva ( silloin 8- ja 9-vuotiaat tyttäremme olivat innokkaita vauvanhoivaajia, muut lapsemme olivat heidän eläviä vauvanukkejaan)
Niinpä hankkiuduin raskaaksi, ja kun pienimmäinen täytti 4, tuli meille taasen vauva, poika silläkertaa.
Hänenjälkeensä meille syntyi tasan vuoden välillä taas pieni poika, ja hänenjälkeensä heti taas putkeen vuoden ja kolmen kuukauden välillä tytär.
meillä on selvästi siis kaksi sarjaa nykyään:

sarja 1
--------
tytär 13
tytär 12
poika 10
poika 8
tytär 7

sarja 2
---------
poika 3
poika 2
tytär 0,9

Meillä on suuri talo, juuri ja juuri kaupunkimme taajamassa, omassa rauhassa pienen metsikön keskellä, valtatiestä kolmensadan metrin päässä.
Talo rakennettiin, kun keskimmäinen lapsemme syntyi.
Talossa on 6 makuhuonetta, lapsia 8 ja vielä minä ja miehni. Huoneet on siis jotenkin täytnyt jakaa,
ja nyt olemme raivostuneet vanhaan jakoon.
Ennen meillä oli lapset viidessä huoneessa jaolla:

tytöt 13 ja 7
pojat 8 ja 10
tyttö 12 yksin pienessä, alle 9 m2 huoneessa.
pojat 3 ja 2
ja vauvanhuone, alle 9 m2

Tämä oli täydellistä kaaosta, kukaan ei tullut kenenkään kanssa toimeen.
Sitäpaitsi, pienimmät AINA juosta kipittävät yksitellen äidin ja isän kainaloon keskellä yötä, ja kun kielletään, alkaa itku ja parku, ja vauvakin herää silloin.
kaikki lapset ovat kateellisia 12 vuotiaalle, jolla on oma huone, mutta huonetta ei voi antaa kuin yhdelle.
nyt on kaikki koonneet tavaransa, ja aiomme muutta järjestelyä.
Mutta lasten "erikoisruokavaliot" haittaavat,
jolla tarkoitan sitä että joku ei aina pysty olemaan jonkun kanssa koska toinben kuorsaa, ei uskalla nukkua yläpedissä, tappelua syntyy, toinen ei uskalla nukkua ilman yövaloa, toisen lelut haittaavat jne jne.
Olemme miettineet, että jo olisi "leikkihuone" ja "nukkumahuone" ja lisäksi "isojenlasten huone".

Käytännössä olisi siis näin:
2,3,7 ja 8 vuotiaat nukkuisivat yhdessä, isoimmassa huoneessa, ja huoneessa olisi vain sängyt ja vaatteet.
Toisessa huoneessa lelut, yms.
Sitten olisi vielä isoille tytöille iso oma huone, ja pojalle pikkukamari.
Onko kenelläkään kokemusta moisesta?
Onko lapsen kannalta vähemman pelottavaa, jos samassa huoneessa nukkuu muutkin lapset?
Ja ennen kaikke, miten muut suurperheiden äiskät ovat jakaneet huoneet?