vihdoinkin!!!

vihdoinkin mä oon päässyt eroon katkeruudesta. tosin aika raukkamaisella tavalla. mä tosiaan pakotin mieheni soittamaan tälle "ex-salarakkaalle". (jokin kieroutunut osa mussa halus/toivoi, että sillä eukolla olis vielä tunteita mun miestä kohtaan).
paska juttu. ei tainnut olla. senverran vihaselta ja katkeralta tuo kuulosti.
mä kai (tai jos rehellinen oon, niin toivoin et se olis vielä yhtä lääpällään mun ukkoon. silloinhan se olis ollut vielä "haavoittuvainen" ja mä oisin päässyt vielä vedättämään sitä oikein olan takaa.
kostoa? valitettavasti. jutussa alkoi olla vaan jo vähän "pakkomielteen" poikasta.
mitä enemmän ukko sanoi et ei halua soittaa tai kuulla mitään koko ihmisestä, niin sitä pahemmin mä painoin päälle.
(jankkasin, jankutin, kiukuttelin, sain "raivareita" ym. tosi aikuismaista.

fiilikset vaan sahas edestakas koko aika. (antaa jo koko tyypin olla/en takuulla anna sen olla)).
kai kyse oli siitä, et miten pitkälle mies on valmis menemään MUN takia? joku testi?????

mut vihdoinkin mä oon päässyt yli pahimmasta.
ei oo kostonhalua, raivoa,katkeruutta eikä yhtään minkäänlaista "tunnetta" tätä toista naista kohtaan.
en tosin haluais olla sen naisen hosuissa, jos kohdattais kasvotusten. oon mä kyllä senverran "paha" suustani kun avaan sanaisen arkkuni.

se palleassa ollut jatkuva ahdistus ja tuska on pääosin poissa.
välillä se pirulainen käväisee moikkaamassa, mut mä oon onnistunut antamaan sille äkkilähdön.

niille jotka ei oo tätä juttua alusta lähtien (onnekseen) seuranneet, niin sanottakoon että suurin syy mun raivoon ym:n johtui siitä, et se nainen oli niin hemmetin omahyväinen aikoinaan mulle puhelimessa. se kun luuli saavansa "prinssin" ja koko "valtakunnan".

se vielä mainittakoon, että en todellakaan pidä tätä naista pääsyynä tähän suhteeseen. kyllä se "pääsyyllinen" on "raukkamainen" ukkoni.

syy raivoon johtui siitä, et tää nainen tiesi musta, eikä valittänyt paskan vertaa miltä musta saattais tuntua, kun asia paljastuu.
se vaan ajatteli itseänsä ja kuviteltua tulevaa "onneansa". toisin kävi.

eihän tää elämä vieläkään tähdillä tanssimista ole, mut aika näyttää miten mä pääsen tästä miehen osalta yli.
se ainakin yrittää todella. ei meidän avioliitto yrityksen puutteeseen kuole, koska mäkin yritän kovasti.
aika näyttää, pystynkö vielä "rakastamaan" miestäni. jos en, niin sitten se ero on ainoa vaihtoehto.


p.s tällä palstalla kirjoitellessaan on kyllä saanut niin ruusuja kuin risujakin.
välillä on pehva ollut niin hellänä, et ei oo voinut kunnolla istua.
sit taas on tullut tosi ihania ja kannustavia asioita.
ja on ollut (kauheeta sanoa) hyvä huomata, et ei oo ainoa (niinkuin moni meikäläisiä kutsuu) huonon itsetunnon omaava katkera raivoojatar.

mä en kyllä ymmärrä et miten tällasesta voi tulla huono itsetunto. kyllähän tällasen jutun pitäis kohottaa itsetuntoa kybällä. vai mitä?

kirjoitellaan

6

1533

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kauanko voit

      odotella että se kestää. Olen tai yritän olla kaveri vai tuttu mun exän kanssa häneen pyyntönsä ja vähän kyllä mun oma halu myös, en okeaasti halua katkaisee häneen kanssa vaikka se mitä hän teki muulle. No joo, mutta se on jo noin puol vuotta sitten ja vieläkään mun suhtautuminen häneen kohtaan on helposti sanoen VAIHTELEVA yks päivä mää voin olla kohtelias ja tonen mää voin sanoo jotain tyhmä häneen valinta ja tuleva uus jätkän perustella. t. mies

    • niinkuin

      ...olisin itse kirjoittanut. Tunteet ovat niin tutut myös ne "kieroutuneet" :)

    • Santra

      ..oli sellainen kieroutunut tarve osoittaa sille ukon salarakkaalle miehen itsensä kautta,että sen odotukset olivat tyhjiä kuin ilmapallo. syyllinenhän se minunkin ukkoni oli mitä suuremmassa määrin, ja myönsikin sen. Ja minä onnistuin, mutta nyt en sitten väliin tiedä haluaisinko edes jatkaa, kun tälläistä paskaa tuvassa. Mutta minä sen mieheni ensin löysin, hiton kivaa oli kun aloitettiin. Niin kivaa että tajutaan molemmat,että niin kivaa (ja niinpitkään jatkuvaa)ei meillä kummallakaan kenenkään muun kanssa. Ei olis laskenut varattujen päälle ja unohtanut että minäkin olin pelissä mukana. Mutta se alkuhuuma loppuu aina ja loput on muuta yhteistä kivaa tai muuten yhteistä. Jos sille ei osaa antaa arvoa, niin sitten on loputtomat vaihtopäivät.

      • kotimuusa

        jeps.
        olen ollut vaakalaudalla viikonlopun jälkeen.
        miehellä on ihailija joka on palavasti rakastunut häneen ja heillä oli yhteinen viikonloppu.
        niin ja meikäläinen odotteli kotosalla, mutta niinkuin edellinen tossa kertoili,että itsehän ne ratkaisut on tehtävä ja huolta pidettävä itsestä.
        meillä on yli parikymmentä vuotta kestänyt avioliitto ja on ok, juominen tuo tullessaan tälläisia ilmiöitä.
        olen varmasti jotenkin torvi,koska en halua menettää miestäni. vaan olen suunnitellut kostoiskua tälle naiselle. eikös ole aika epätoivoista 40 naiselta että pitää perheelliseen ukkomieheen ripustautua. olen sanonut miehelleni että saa muuttaa asumaan tämän naisen luo jos ei ole onnellinen kanssani, nyyhkytän aikani ja löydän toisen joskus. mutta ei halua lähteä ja sovittiin että lähen ravaamaan kapakoissa mukana.
        odotan innola että saan tavata tämän ihailijan joka näin äkkirakastui ja on itkeskellyt miehen perään. vaihtoehtona kenties vedän turpaan sitä ämmää tai säälin.
        niin, että sellaista kuuluu näin aamutuimaan.


      • hohhoijakkaa
        kotimuusa kirjoitti:

        jeps.
        olen ollut vaakalaudalla viikonlopun jälkeen.
        miehellä on ihailija joka on palavasti rakastunut häneen ja heillä oli yhteinen viikonloppu.
        niin ja meikäläinen odotteli kotosalla, mutta niinkuin edellinen tossa kertoili,että itsehän ne ratkaisut on tehtävä ja huolta pidettävä itsestä.
        meillä on yli parikymmentä vuotta kestänyt avioliitto ja on ok, juominen tuo tullessaan tälläisia ilmiöitä.
        olen varmasti jotenkin torvi,koska en halua menettää miestäni. vaan olen suunnitellut kostoiskua tälle naiselle. eikös ole aika epätoivoista 40 naiselta että pitää perheelliseen ukkomieheen ripustautua. olen sanonut miehelleni että saa muuttaa asumaan tämän naisen luo jos ei ole onnellinen kanssani, nyyhkytän aikani ja löydän toisen joskus. mutta ei halua lähteä ja sovittiin että lähen ravaamaan kapakoissa mukana.
        odotan innola että saan tavata tämän ihailijan joka näin äkkirakastui ja on itkeskellyt miehen perään. vaihtoehtona kenties vedän turpaan sitä ämmää tai säälin.
        niin, että sellaista kuuluu näin aamutuimaan.

        miten sä voit sulattaa tapahtuneen? Muista ettei se ainoa syyllinen ole se toinen nainen vaan myös sun miehesi.Mä en antais anteeksi tollasta.


      • Santra
        kotimuusa kirjoitti:

        jeps.
        olen ollut vaakalaudalla viikonlopun jälkeen.
        miehellä on ihailija joka on palavasti rakastunut häneen ja heillä oli yhteinen viikonloppu.
        niin ja meikäläinen odotteli kotosalla, mutta niinkuin edellinen tossa kertoili,että itsehän ne ratkaisut on tehtävä ja huolta pidettävä itsestä.
        meillä on yli parikymmentä vuotta kestänyt avioliitto ja on ok, juominen tuo tullessaan tälläisia ilmiöitä.
        olen varmasti jotenkin torvi,koska en halua menettää miestäni. vaan olen suunnitellut kostoiskua tälle naiselle. eikös ole aika epätoivoista 40 naiselta että pitää perheelliseen ukkomieheen ripustautua. olen sanonut miehelleni että saa muuttaa asumaan tämän naisen luo jos ei ole onnellinen kanssani, nyyhkytän aikani ja löydän toisen joskus. mutta ei halua lähteä ja sovittiin että lähen ravaamaan kapakoissa mukana.
        odotan innola että saan tavata tämän ihailijan joka näin äkkirakastui ja on itkeskellyt miehen perään. vaihtoehtona kenties vedän turpaan sitä ämmää tai säälin.
        niin, että sellaista kuuluu näin aamutuimaan.

        ..ehkä sen on se 20vuotta joka opettaa. Nuo vikinät oli silloin -20v.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olit niin lähellä

      Taas söpis olit siinä ihan käden etäisyydellä❤️ Jos sinä ja minä olisimme olleet kahden, olisin hypännyt sun kaulaan. Sa
      Ikävä
      120
      4999
    2. Kun me näemme taas

      Siihen on viikkoja, korkeintaan kuukausia. Jännite välillemme vetää meidät ennemmin tai myöhemmin toistemme läheisyyteen
      Ikävä
      32
      2741
    3. Mitä elukkaa kaivattusi

      muistuttaa? Vastaan ite myöhemmin. Miehelt.
      Ikävä
      34
      2549
    4. Haleja ja pusuja

      Päivääsi kulta 🤗🤗💋❤️❤️❤️ kaipaan sinua Tänäänkin.. Miksikäs se tästä muuttuisi kun näin kauan jatkunut 🥺
      Ikävä
      29
      2209
    5. Oletko mielikuvasi kaivatusta muuttunut

      Lähiaikoina? Jos, mihin suuntaan? Miten ja miksi?
      Ikävä
      119
      1580
    6. Onko mukava nähdä minua töissä?

      Onko mukava nähdä minua töissä vai ei? Itse ainakin haluan nähdä sinut 🤭
      Työpaikkaromanssit
      19
      1428
    7. En kirjoita sulle tänne

      Enään nainen. Olen kyllä kiltisti enkä ala mihinkään kuin tosirakkaudesta. Kanssasi sitten jos se on mahdollista ja pidä
      Ikävä
      9
      1297
    8. Tänään oli

      Noiiiiin 🤏 vähällä ettei tapahtunut jotain mieletöntä. Valitettavasti olosuhteet esti. Odota hetki vielä 😘
      Ikävä
      35
      1133
    9. Ukrainan häviö pitää tunnistaa ja tunnustaa

      Venäjä ei ole vain maa, jolla on suuri hyvin koulutettu ja varusteltu armeija, joka on osoittanut tehokkuutensa Ukraina
      Maailman menoa
      210
      1104
    10. Hukkuu hukkuu

      Mitä houdiineja nämä kun ajaa veteen
      Laitila
      81
      1079
    Aihe