Onko sallittua "vanhaa" taloa remontoidessa muuttaa esim arkkitehdin suunnittelemaa avotakkaa, jossa punakeltaista ja harmaata tiiltä.Sisustuksellisesti hyvin vaikea!
Emme halua pilata tyyliä emmekä itkettää mahdollisia lapsenlapsiamme jotka ehkä haluaisivat nähdä talon alkuperäisessä asussaan.
Emme halua pilata tyyliä emmekä itkettää mahdollisia lapsenlapsiamme jotka ehkä haluaisivat nähdä talon alkuperäisessä asussaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Otat esille hyvin mielenkiintoisen kysymyksen!
Ja jaksat ajatella pitkälle.
(toisaalta lapsenlapsesi saattaa viis veisata rakennustaiteen saavutuksista)
Ensinnäkin, "hyvin" vaikea", koet siis suunnitelleen arkkitehdin epäonnistuneen tehtävässään? Jos vaikka tyyli/väri ovat erikoiset ja tyyliinsopimattomat?
Joka tapauksessa avotakka on lämpöteknisesti virheratkaisu.
Kysymys kuuluu: Pitääkö rakennusvirheetkin suojella?
Tietysti ei!
Mutta joittenkin "ihailijoiden" mielestä pitää, kun suunnittelija on nimekäs.
Ts. ei niin hyvä suunnittelija ole voinut tehdä virneitä!
Suojelu on menossa tolkuttomuuksiin! Mielenkiintoinen, mutta virheellinen näkökulma on "Rakennettu ympäristö" -lehden artikkeli, minkä on kirjoittanut arkkitehti, tekniikan tohtori Leena Makkonen Stora Enson pääkonttorin suojelusta Helsingin Katajanokalla.
Makkosen perusteena on tietysti kulttuurihistoria! Mikäpäs muukaan, rakennustaiteeseen ei viitata.
" MARMORIN LUONNE ON YLEVÄ, STORA ENSON PÄÄKONTTORISSA Aallon VALITSEMA ARVOKKAIN MAHDOLLINEN MATERIAALI, MARMORI KUVASTAA RAKENNUKSEN OMISTAJAN, SUOMALAISEN PUUTEOLLISUUDEN MERKITTÄVYYTTÄ."
(voihan Venäjä! Taitaa tohtori olla telaketjukoulun Taistolaiskasvatti)
Miksiköhän FinnForest rakensi Tapiolaan ison PUUKONTTORIN? Mitähän merkittävyyttä?
Aalto oli näppärä detalji- ja esinesuunnittelija. Todellisen rakentamisen päälle hän ei ymmärtänyt. Ja lain mukaan katsoen kaikki "saavutukset" ovat ympäristötönsopimattomia!
Se nyt vaan on niin, ja uudelleen Finlandia-talossa taas nähty, ettei marmori sovi suomalaiseen taloon tyyliin eikä ilmastoon.
Materiaalin valintavirhe on korjattu vaihtamalla levyt graniittiin hyvällä menestyksellä muutamassa kohteessa.
Mielestäni voit valokuvata kohteen ts. takan ja siten säästää muistikuvan.
Uusi takka kannatta tehdä saman tien talon tyyliin sopivaksi, ja niillä opein jotka jo 1800 -luvun lopulla palokaasujen kierrättämisestä keksittiin ja nyt on uudelleen 60 -luvun hullutukssien jälkeen käyttöön otettu.
hyvästä vastauksestasi!
Mitä ihmeessä tämä sitten tarkoittaa:
"Uusi takka kannatta tehdä saman tien talon tyyliin sopivaksi, ja niillä opein jotka jo 1800 -luvun lopulla palokaasujen kierrättämisestä keksittiin ja nyt on uudelleen 60 -luvun hullutukssien jälkeen käyttöön otettu."
Mielestäsi siis takka pitäisi uusia talon 60-luvun tyylin mukaisesti, mutta samalla sanot että 60-luvulla tehtiin "hullutuksia", ja suosittelet ilmeisesti jonkinlaista varaavan takan rakentamista 60-luvun taloon? Missä logiikka?
Ekologistesti järkevä ja tehokas keskuslämmitys, ja jos takkaa haluaa niin koristetakka, se on 60-lukua (ja kaikki luvut senkin jälkeen.)Tuo sinun ehdotuksesi muistuttaa lähinnä sitä, että laitettaisiin peiliovia 60-luvun asuntoon...
muistelin vanhaa "tiili" lehteä, missä oli esitelty tulisijojen kehitystä.
En näe juurikan teknistä eroa vanhassa mallissa, missä savu kiertää poskikanavissa alas, verrattuna siihen, minkä itse asensin/muurautin Betker takkaelementeistä v. -94. Rakenteeseen kuuluu valukappakeet ja metalliosat, 10 mm villa päälle ja senjälkeen kuorrutuksesta voi tehdä mieleisensä. Vaikka 50 - luvun tyyliin.
Pystypönttöuuni on samalla periaatteella. Kuorrutus on vaan halpa.
Hullutuksella tarkoitan tulisijaa, joka piti takkahuoneessa olla, mutta vei lämpöä enemmän ulos, kuin toi sisään.
Rakentaminen ei tarvitse krumeluureja, se tarpeeksi kallista muutenkin!