SDP & LAKI PUNTARISSA

perustuslakivaliokunnan nimet, kuka pelkäsi
Perustuslakivaliokunta - PeV
Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on valmistella asiat, jotka koskevat perustuslakia taikka perustuslain kanssa läheisessä asiallisessa yhteydessä olevaa lainsäädäntöä (TJ 32 §:n 4 mom.), antaa lausunto perustuslainsäätämisjärjestyksessä säädettäviksi ehdotetuista lakiehdotuksista sekä sen käsiteltäviksi lähetettyjen muiden lakiehdotusten ja asioiden perustuslainmukaisuudesta ja suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin (PL 74 §, TJ 38 §:n 2 mom.) sekä käsitellä ehdotukset eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön sekä eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön säätämisestä.
Kokoukset
Valiokunnan säännönmukaiset kokousajat ovat:
ti klo 10:00 - 12:00
ke klo 9:30 - 11:30
to klo 10:00 - 12:00
pe klo 9:30 - 11:00
Valiokunnan kokoushuone: E 420

Jäsenet
Puheenjohtaja:
Sasi, Kimmo /kok 06.05.2003 -

Varapuheenjohtaja:
Alho, Arja /sd 02.04.2003 -

Muut jäsenet:
Hoskonen, Hannu /kesk 02.04.2003 -
Hurskainen, Sinikka /sd 04.10.2005 -
Jansson, Roger /r 02.04.2003 -
Krohn, Irina /vihr 02.04.2003 -
Lapintie, Annika /vas 02.04.2003 -
Ojala, Outi /vas 17.09.2004 -
Ojala, Reino /sd 02.04.2003 -
Pentti, Klaus /kesk 07.05.2003 -
Rossi, Markku /kesk 06.10.2000 -
Rundgren, Simo /kesk 02.04.2003 -
Satonen, Arto /kok 02.04.2003 -
Särkiniemi, Seppo /kesk 02.04.2003 -
Taipale, Ilkka /sd 03.03.2000 -
Thors, Astrid /r 09.09.2004 -
Vapaavuori, Jan /kok 22.06.2005 -

Varajäsenet:
Anttila, Ulla /vihr 07.12.2005 -
Holmlund, Anne /kok 09.09.2004 -
Kankaanniemi, Toimi /kd 17.10.2003 -
Kiviranta, Esko /kesk 02.04.2003 -
Kuisma, Risto /sd 02.04.2003 -
Peltokorpi, Terhi /kesk 08.04.2005 -
Puhjo, Veijo /vas 17.09.1999 -
Seppälä, Arto /sd 03.04.2001 -
Tölli, Tapani /kesk 29.04.2003 -

kunnollisesti kirjoitti:

perustuslakivaliokunnan nimet, kuka pelkäsi
Perustuslakivaliokunta - PeV
Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on valmistella asiat, jotka koskevat perustuslakia taikka perustuslain kanssa läheisessä asiallisessa yhteydessä olevaa lainsäädäntöä (TJ 32 §:n 4 mom.), antaa lausunto perustuslainsäätämisjärjestyksessä säädettäviksi ehdotetuista lakiehdotuksista sekä sen käsiteltäviksi lähetettyjen muiden lakiehdotusten ja asioiden perustuslainmukaisuudesta ja suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin (PL 74 §, TJ 38 §:n 2 mom.) sekä käsitellä ehdotukset eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön sekä eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön säätämisestä.
Kokoukset
Valiokunnan säännönmukaiset kokousajat ovat:
ti klo 10:00 - 12:00
ke klo 9:30 - 11:30
to klo 10:00 - 12:00
pe klo 9:30 - 11:00
Valiokunnan kokoushuone: E 420

Jäsenet
Puheenjohtaja:
Sasi, Kimmo /kok 06.05.2003 -

Varapuheenjohtaja:
Alho, Arja /sd 02.04.2003 -

Muut jäsenet:
Hoskonen, Hannu /kesk 02.04.2003 -
Hurskainen, Sinikka /sd 04.10.2005 -
Jansson, Roger /r 02.04.2003 -
Krohn, Irina /vihr 02.04.2003 -
Lapintie, Annika /vas 02.04.2003 -
Ojala, Outi /vas 17.09.2004 -
Ojala, Reino /sd 02.04.2003 -
Pentti, Klaus /kesk 07.05.2003 -
Rossi, Markku /kesk 06.10.2000 -
Rundgren, Simo /kesk 02.04.2003 -
Satonen, Arto /kok 02.04.2003 -
Särkiniemi, Seppo /kesk 02.04.2003 -
Taipale, Ilkka /sd 03.03.2000 -
Thors, Astrid /r 09.09.2004 -
Vapaavuori, Jan /kok 22.06.2005 -

Varajäsenet:
Anttila, Ulla /vihr 07.12.2005 -
Holmlund, Anne /kok 09.09.2004 -
Kankaanniemi, Toimi /kd 17.10.2003 -
Kiviranta, Esko /kesk 02.04.2003 -
Kuisma, Risto /sd 02.04.2003 -
Peltokorpi, Terhi /kesk 08.04.2005 -
Puhjo, Veijo /vas 17.09.1999 -
Seppälä, Arto /sd 03.04.2001 -
Tölli, Tapani /kesk 29.04.2003 -

Lue lisää

Kartelli. Vakuutuslääketiede. Vakuutusyhtiöiden keskinäiset sopimukset. Kansallinen monopoli. EU. Kilpailuviranomaiset. EY-tuomioistuin.

Kartellin tärkein toimintainstrumentti. Vakuutuslääketiede. Goljat.

Vähän tunnettu; kuitenkin erittäin kallis tieteenala. Varsinkin sen kohteeksi joutuville. Vakuutusyhtiön osakkeen omistajille taas paras osinkopotin kasvatusmenetelmä. Tai sitten vain tämä kaikki kirjoittelu on yksinkertaisen kansanosan väärinkäsitystä.

Kartelli. Laiton toiminta. Julkisuuteen. Kannatetaan.

kuka kuka kuka kirjoitti:

Kartelli. Vakuutuslääketiede. Vakuutusyhtiöiden keskinäiset sopimukset. Kansallinen monopoli. EU. Kilpailuviranomaiset. EY-tuomioistuin.

Kartellin tärkein toimintainstrumentti. Vakuutuslääketiede. Goljat.

Vähän tunnettu; kuitenkin erittäin kallis tieteenala. Varsinkin sen kohteeksi joutuville. Vakuutusyhtiön osakkeen omistajille taas paras osinkopotin kasvatusmenetelmä. Tai sitten vain tämä kaikki kirjoittelu on yksinkertaisen kansanosan väärinkäsitystä.

Kartelli. Laiton toiminta. Julkisuuteen. Kannatetaan.

Lue lisää

Kysyit siis: ”Herää kysymys eikö presidentti Halonen todellakaan olisi voinut toimia toisin HE47/2005 kohdalla?” Kuin tilauksesta Suomen suurin sanomalehti (ainakin levikiltään) tulee tekstillään apuun:

”Porvari ja porvarien punahilkka” Toimittaja Antti Blåfield.
- Ahvenanmaalla herättiin vasta tällä viikolla siihen, että kyse onkin oikeista vaaleista. Vaaliviikko saarimaakunnassa kertoo siitä, kuinka nopeasti tuuli voi kääntyä. -

Martti Ahtisaaren ajasta ei jäänyt paljon mieleen, mutta yksi Halosen teko muistetaan.

Halonen pysäytti eduskunnan säätämän arpajaislain, joka olisi rajoittanut ahvenanmaalaisen peliyhtiön PAF:n toimintaa. Täällä PAF on yhtä tärkeä kuin Veikkaus ja Raha-automaattiyhdistys muualla Suomessa: sen tuloilla rahoitetaan maakuntamuseota, urheilua ja sosiaalitointa.

Halonen on ensimmäinen presidentti, joka on puolustanut maakunnan itsehallintoa Suomen eduskuntaa vastaan.

- Timo Soini oli tietysti aivan mahdoton, mutta kaikki muut olivat ihan hyviä presidenttiehdokkaita, Jansson selittää.
- Tarjaan meillä on kuitenkin suhde.

Lähde: Helsingin Sanomat sunnuntai 29.1.2006 sivu D4.

Taitaa tuo mainittu tutkintapyyntö Halonen/Mönkäre akselille olla sittenkin enemmän kuin paikallaan. Eli kyllä presidentti voi toimillaan näköjään vaikuttaa aika lailla uusien lakien voimaantuloon.

Olen muuten sitä mieltä, että tähän HE47/2005 läpiajoon (koskee myös 155/2003) liittyy yksi Suomen historian törkeimmistä perustuslain loukkauksista. Toivottavasti saamme alkaa kuulla julkisuudessa kiihtyvällä vauhdilla Suomen yliopistojen lakialan asiantuntijoiden lausuntoja Mönkäre/Halonen tutkintapyynnöstä? Toisin kun Nato-keskustelu tämän lainmuutoksen vaikutuspiirissä on jo välittömästi koko Suomen työtä tekevä väestö ja se väestön osa, joka on työelämästä jo pysyvän vammautumisen/sairastumisen takia uloslentänyt. Ja joutunut vuosikausien taistoon toimeentuloturvastaan.

milloin alkaa kirjoitti:

Kysyit siis: ”Herää kysymys eikö presidentti Halonen todellakaan olisi voinut toimia toisin HE47/2005 kohdalla?” Kuin tilauksesta Suomen suurin sanomalehti (ainakin levikiltään) tulee tekstillään apuun:

”Porvari ja porvarien punahilkka” Toimittaja Antti Blåfield.
- Ahvenanmaalla herättiin vasta tällä viikolla siihen, että kyse onkin oikeista vaaleista. Vaaliviikko saarimaakunnassa kertoo siitä, kuinka nopeasti tuuli voi kääntyä. -

Martti Ahtisaaren ajasta ei jäänyt paljon mieleen, mutta yksi Halosen teko muistetaan.

Halonen pysäytti eduskunnan säätämän arpajaislain, joka olisi rajoittanut ahvenanmaalaisen peliyhtiön PAF:n toimintaa. Täällä PAF on yhtä tärkeä kuin Veikkaus ja Raha-automaattiyhdistys muualla Suomessa: sen tuloilla rahoitetaan maakuntamuseota, urheilua ja sosiaalitointa.

Halonen on ensimmäinen presidentti, joka on puolustanut maakunnan itsehallintoa Suomen eduskuntaa vastaan.

- Timo Soini oli tietysti aivan mahdoton, mutta kaikki muut olivat ihan hyviä presidenttiehdokkaita, Jansson selittää.
- Tarjaan meillä on kuitenkin suhde.

Lähde: Helsingin Sanomat sunnuntai 29.1.2006 sivu D4.

Taitaa tuo mainittu tutkintapyyntö Halonen/Mönkäre akselille olla sittenkin enemmän kuin paikallaan. Eli kyllä presidentti voi toimillaan näköjään vaikuttaa aika lailla uusien lakien voimaantuloon.

Olen muuten sitä mieltä, että tähän HE47/2005 läpiajoon (koskee myös 155/2003) liittyy yksi Suomen historian törkeimmistä perustuslain loukkauksista. Toivottavasti saamme alkaa kuulla julkisuudessa kiihtyvällä vauhdilla Suomen yliopistojen lakialan asiantuntijoiden lausuntoja Mönkäre/Halonen tutkintapyynnöstä? Toisin kun Nato-keskustelu tämän lainmuutoksen vaikutuspiirissä on jo välittömästi koko Suomen työtä tekevä väestö ja se väestön osa, joka on työelämästä jo pysyvän vammautumisen/sairastumisen takia uloslentänyt. Ja joutunut vuosikausien taistoon toimeentuloturvastaan.

Lue lisää

Asiat vain jotenkin tapahtuvat Suomessa
1. Presidentti ei voi lakiuudistuksille mitään, jos hallitus ja eduskunta ovat ne käsittelyissään asianmukaisesti hyväksyneet.
2. Presidentin pitää ne vain kiltisti hyväksyä ja noudattaa parlamentaarisesti hyväksyttyjä toimintatapoja.

Tässä muutamia vastauksia internetistä kohua herättäneen Halosen & Mönkäreen tutkintapyynnön taustalta. Jotka koskevat mm. tapaturmalakiin tulleita muutoksia , jotka ovat vaikutuksiltaan kansalaisen oikeusturvan murskaavia. Vaikutuspotentiaalikin lakimuutoksille ulottuu kaikkiin Suomen työikäisiin henkilöihin. Missä kuuluu SAK:n ääni??

No odotellessa äänenavausta lainaus Suomen perustuslaista. Lainaus alkaa:

77 §
Lain vahvistaminen
Eduskunnan hyväksymä laki on esiteltävä tasavallan presidentin vahvistettavaksi. Presidentin on päätettävä lain vahvistamisesta kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun laki on toimitettu vahvistettavaksi. Presidentti voi hankkia laista lausunnon korkeimmalta oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Jollei presidentti vahvista lakia, se palautuu eduskunnan käsiteltäväksi. Jos eduskunta hyväksyy lain uudelleen asiasisällöltään muuttamattomana, se tulee voimaan ilman vahvistusta. Lain katsotaan rauenneen, jos eduskunta ei ole sitä uudestaan hyväksynyt.

Lainaus loppuu.

Herää kysymys eikö presidentti Halonen todellakaan olisi voinut toimia toisin HE47/2005 kohdalla?

Hänhän on kuitenkin kokemukseltaan ylivertainen asiakokonaisuuksien ymmärtäjä Suomessa. Vakuutuslääketiede?

Entinen sosiaali-ja terveys-, oikeus- ja ulkoministeri. Ihmisoikeuksien vankkaa tuntemusta ollenkaan unohtamatta.

oikeaa tekstiä kirjoitti:

Asiat vain jotenkin tapahtuvat Suomessa
1. Presidentti ei voi lakiuudistuksille mitään, jos hallitus ja eduskunta ovat ne käsittelyissään asianmukaisesti hyväksyneet.
2. Presidentin pitää ne vain kiltisti hyväksyä ja noudattaa parlamentaarisesti hyväksyttyjä toimintatapoja.

Tässä muutamia vastauksia internetistä kohua herättäneen Halosen & Mönkäreen tutkintapyynnön taustalta. Jotka koskevat mm. tapaturmalakiin tulleita muutoksia , jotka ovat vaikutuksiltaan kansalaisen oikeusturvan murskaavia. Vaikutuspotentiaalikin lakimuutoksille ulottuu kaikkiin Suomen työikäisiin henkilöihin. Missä kuuluu SAK:n ääni??

No odotellessa äänenavausta lainaus Suomen perustuslaista. Lainaus alkaa:

77 §
Lain vahvistaminen
Eduskunnan hyväksymä laki on esiteltävä tasavallan presidentin vahvistettavaksi. Presidentin on päätettävä lain vahvistamisesta kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun laki on toimitettu vahvistettavaksi. Presidentti voi hankkia laista lausunnon korkeimmalta oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Jollei presidentti vahvista lakia, se palautuu eduskunnan käsiteltäväksi. Jos eduskunta hyväksyy lain uudelleen asiasisällöltään muuttamattomana, se tulee voimaan ilman vahvistusta. Lain katsotaan rauenneen, jos eduskunta ei ole sitä uudestaan hyväksynyt.

Lainaus loppuu.

Herää kysymys eikö presidentti Halonen todellakaan olisi voinut toimia toisin HE47/2005 kohdalla?

Hänhän on kuitenkin kokemukseltaan ylivertainen asiakokonaisuuksien ymmärtäjä Suomessa. Vakuutuslääketiede?

Entinen sosiaali-ja terveys-, oikeus- ja ulkoministeri. Ihmisoikeuksien vankkaa tuntemusta ollenkaan unohtamatta.

Lue lisää

Ei enää ummikkona
Olemme nyt seuranneet luokkamme kanssa tätä keskustelua 12.12.05 alkaen yhteiskuntaopin opettajamme ohjauksessa. Meidän piti seurata ensin joulukuun ajan kansalaisia kiinnostavia nettikeskusteluja, jotka liittyvät jotenkin presidentinvaaleihin. Tätä keskustelua seurasimme myös tammikuun ajan. Yksi lisätehtävä oli erottaa vaaleihin liittyvät huhut ja valheet toisistaan. Paljonhan niitä tuntuu liikkuvan. Opettajamme mukaan on olemassa aina kaksi maailmaa. Yleinen julkisuuskuva, johon pyritään eri keinoin vaikuttamaan ja sitten ruohonjuuritasolla vallitseva todellisuus. Kari Uotin tekstistä löysimme myös viitteitä siihen, että kirjoitettu laki saattaa poiketa hyvin paljon vallitsevasta todellisuudesta. Halosta ja Mönkärettä vastaan nostetusta tutkimuspyynnöstä emme osaa antaa muuta arvioita kuin sen, että lait kyllä löytyvät Finleksistä. Niiden vaikuttavuudesta oli ainakin opettajamme tyrmistynyt. Lupasi selvittää asiaa oman ammattijärjestönsä kautta. Opettajamme on puhunut juuri aiemmin presidentti Halosesta esimerkillisenä ihmisoikeuksien edistäjänä. Vaan onhan hyvä, jotta asia nousisi isoon julkiseen keskusteluun. Presidentillä kun on mielestämme mahdollisuus tai pitäisi olla mahdollisuus näpäyttää hallitusta ja eduskuntaa, jos lakiin tulee selviä virheellisyyksiä. Ja kai lainsäätäjilläkin on jonkin sortin tuotevastuu tekemisistään??? Nyt poistumme tältä kanavalta ja alamme seuraamaan eduskunnan toimia yhteisten asioiden hoitamisen tiimoilta kevään ajan. Mielenkiintoinen tehtävä on nyt meillä selvittää ketkä ovat olleet eduskunnassa tuon 47-2005 HE vastaan ja puolesta. Voimia Kaikille.

ps. urheilumiehenä opettajamme nimesi tämän keskustelualueen lainsäädännön ja tuomiovallan härskin HARMAAKSI alueeksi. Syynä hänen mielestään jokapäiväisen seurannan ja testauksen puute. Kusettaa siis pitää. Mutta luokkamme mielestämme ei niitä, jotka ovat muutenkin joutuneet heikompaan asemaan terveydentilansa takia.
Opemme veikkasikin juuri tuossa ohimennessään, että vuodesta 2006 tulee Suomen politiikassa ja yhteiskunnassa värikkäin vuosi vuosikymmeniin. Jaksakaa vain kirjoittaa. Sana kyllä leviää.

siinä demareille kirjoitti:

Ei enää ummikkona
Olemme nyt seuranneet luokkamme kanssa tätä keskustelua 12.12.05 alkaen yhteiskuntaopin opettajamme ohjauksessa. Meidän piti seurata ensin joulukuun ajan kansalaisia kiinnostavia nettikeskusteluja, jotka liittyvät jotenkin presidentinvaaleihin. Tätä keskustelua seurasimme myös tammikuun ajan. Yksi lisätehtävä oli erottaa vaaleihin liittyvät huhut ja valheet toisistaan. Paljonhan niitä tuntuu liikkuvan. Opettajamme mukaan on olemassa aina kaksi maailmaa. Yleinen julkisuuskuva, johon pyritään eri keinoin vaikuttamaan ja sitten ruohonjuuritasolla vallitseva todellisuus. Kari Uotin tekstistä löysimme myös viitteitä siihen, että kirjoitettu laki saattaa poiketa hyvin paljon vallitsevasta todellisuudesta. Halosta ja Mönkärettä vastaan nostetusta tutkimuspyynnöstä emme osaa antaa muuta arvioita kuin sen, että lait kyllä löytyvät Finleksistä. Niiden vaikuttavuudesta oli ainakin opettajamme tyrmistynyt. Lupasi selvittää asiaa oman ammattijärjestönsä kautta. Opettajamme on puhunut juuri aiemmin presidentti Halosesta esimerkillisenä ihmisoikeuksien edistäjänä. Vaan onhan hyvä, jotta asia nousisi isoon julkiseen keskusteluun. Presidentillä kun on mielestämme mahdollisuus tai pitäisi olla mahdollisuus näpäyttää hallitusta ja eduskuntaa, jos lakiin tulee selviä virheellisyyksiä. Ja kai lainsäätäjilläkin on jonkin sortin tuotevastuu tekemisistään??? Nyt poistumme tältä kanavalta ja alamme seuraamaan eduskunnan toimia yhteisten asioiden hoitamisen tiimoilta kevään ajan. Mielenkiintoinen tehtävä on nyt meillä selvittää ketkä ovat olleet eduskunnassa tuon 47-2005 HE vastaan ja puolesta. Voimia Kaikille.

ps. urheilumiehenä opettajamme nimesi tämän keskustelualueen lainsäädännön ja tuomiovallan härskin HARMAAKSI alueeksi. Syynä hänen mielestään jokapäiväisen seurannan ja testauksen puute. Kusettaa siis pitää. Mutta luokkamme mielestämme ei niitä, jotka ovat muutenkin joutuneet heikompaan asemaan terveydentilansa takia.
Opemme veikkasikin juuri tuossa ohimennessään, että vuodesta 2006 tulee Suomen politiikassa ja yhteiskunnassa värikkäin vuosi vuosikymmeniin. Jaksakaa vain kirjoittaa. Sana kyllä leviää.

Lue lisää

Yhdenvertaisuus
No vakuutusyhtiön lääkärithän kohtelevat potilaita yhdenvertaisesti, kukaan ei saa mitään, kun toisetkaan ei saa. Olen aikoinaan saanut tälläisen kommentin vakutusyhtiön ylilääkäriltä puhelinkeskustelussa, kun eväsi sairasloman ... Kysyin että ottaako lääkärin yhtiö vastuun niistä autoista jotka kolaroin tai jos minulta olisi henki lähtenyt lääketokkurassa ajetun kolarin jälkeen, niin olisiko luovuttanut lääkärinoikeutensa, mutta ei suostunut ottamaan mitään vastuuta ... ei määrännyt töihin, mutta ei hyväksynyt sairaslomaa. Kun olisikin määrännyt töihin, olisin siitä tehnyt jutun :)

Onneksi osastopäällikkö hyväksyi sairasloman ohi lääkärin, kun en olisi voinut ajaa siinä lääkityksessä autoa, tai ainkaaan vakuutusyhtiö ei olisi korvannut.

Vakuutuslääketieteen mukaan olen terve kun en ole neliraajahalvautunut. Kyseessä niskan retkahdus, mahdollinen ylimmän niskanikaman murtuma (murtuma huomattiin 1,5 kuukautta kolarin jälkeen ja oli jo luutunut)

demarivallassa kirjoitti:

Yhdenvertaisuus
No vakuutusyhtiön lääkärithän kohtelevat potilaita yhdenvertaisesti, kukaan ei saa mitään, kun toisetkaan ei saa. Olen aikoinaan saanut tälläisen kommentin vakutusyhtiön ylilääkäriltä puhelinkeskustelussa, kun eväsi sairasloman ... Kysyin että ottaako lääkärin yhtiö vastuun niistä autoista jotka kolaroin tai jos minulta olisi henki lähtenyt lääketokkurassa ajetun kolarin jälkeen, niin olisiko luovuttanut lääkärinoikeutensa, mutta ei suostunut ottamaan mitään vastuuta ... ei määrännyt töihin, mutta ei hyväksynyt sairaslomaa. Kun olisikin määrännyt töihin, olisin siitä tehnyt jutun :)

Onneksi osastopäällikkö hyväksyi sairasloman ohi lääkärin, kun en olisi voinut ajaa siinä lääkityksessä autoa, tai ainkaaan vakuutusyhtiö ei olisi korvannut.

Vakuutuslääketieteen mukaan olen terve kun en ole neliraajahalvautunut. Kyseessä niskan retkahdus, mahdollinen ylimmän niskanikaman murtuma (murtuma huomattiin 1,5 kuukautta kolarin jälkeen ja oli jo luutunut)

Lue lisää

Veljeni ei saanut sairaslomaa, vaikka hän oli aivoinfarktin vuoksi tajuton 3 viikkoa ennen menehtymistään. Lääkäri kuului SDP:n eliittiin.

Lääkärillä oli kuulemma selvät pasmat!

demarivallassa kirjoitti:

Yhdenvertaisuus
No vakuutusyhtiön lääkärithän kohtelevat potilaita yhdenvertaisesti, kukaan ei saa mitään, kun toisetkaan ei saa. Olen aikoinaan saanut tälläisen kommentin vakutusyhtiön ylilääkäriltä puhelinkeskustelussa, kun eväsi sairasloman ... Kysyin että ottaako lääkärin yhtiö vastuun niistä autoista jotka kolaroin tai jos minulta olisi henki lähtenyt lääketokkurassa ajetun kolarin jälkeen, niin olisiko luovuttanut lääkärinoikeutensa, mutta ei suostunut ottamaan mitään vastuuta ... ei määrännyt töihin, mutta ei hyväksynyt sairaslomaa. Kun olisikin määrännyt töihin, olisin siitä tehnyt jutun :)

Onneksi osastopäällikkö hyväksyi sairasloman ohi lääkärin, kun en olisi voinut ajaa siinä lääkityksessä autoa, tai ainkaaan vakuutusyhtiö ei olisi korvannut.

Vakuutuslääketieteen mukaan olen terve kun en ole neliraajahalvautunut. Kyseessä niskan retkahdus, mahdollinen ylimmän niskanikaman murtuma (murtuma huomattiin 1,5 kuukautta kolarin jälkeen ja oli jo luutunut)

Lue lisää

tästäkin n. 2,5 vuotta, eikä mikään ole muuttunut!
Lääketieteelliseen arviointiin vakuutusoikeudessa ehdotetaan muutoksia


17.9.2003

Lääketieteellisen arvioinnin avoimuutta olisi lisättävä ja sen merkitystä vahvistettava käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkettä ja tapaturmavakuutusta koskevia valituksia vakuutusoikeudessa. Näin ehdottaa tutkija Maija Sakslin selvityksessään oikeusturvan toteutumisesta näitä etuuksia koskevien valitusten käsittelyssä vakuutusoikeudessa.

Jotkin vakuutusoikeuden vakiintuneet käytännöt täyttävät selvityksen mukaan vain vaivoin oikeusturvan vähimmäisvaatimukset. Selvästi perusoikeuksien ja ihmisoikeussopimusten kanssa ristiriidassa olevia menettelyjä ei kuitenkaan havaittu.

Oikeusministeriölle tehdyssä selvityksessä ehdotetaankin lääketieteellisen arvioinnin uudistamisen lisäksi muun muassa suullisten käsittelyjen lisäämistä, päätösten perustelujen kehittämistä sekä käsittelyn nopeuttamista.

Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa, toteutuvatko perusoikeudet ja oikeusturva työkyvyttömyyseläkettä ja lakisääteistä tapaturmavakuutusta koskevien valitusten käsittelyssä lähinnä vakuutusoikeudessa. Vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin, jossa käsitellään esimerkiksi eläkeasioita ja muita sosiaalivakuutusasioita.
Lääkärijäsenen toiminta avoimemmaksi

Kritiikki toimeentuloturvan muutoksenhakua kohtaan koskee yleensä lääketieteellisten seikkojen arviointia. Erityisesti on valitettu siitä, että edes asianosainen ei saa tietoa siitä, mitä seikkoja arvioinnissa on otettu huomioon. Epäluottamus ilmenee usein epäluulona lääkärien toimintaa kohtaan.

Selvityksessä ehdotetaankin, että vakuutusoikeuden lääkärijäsenen toiminta tehtäisiin avoimemmaksi ja lääkärijäsenen asemaa selkeytettäisiin. Samoin lääkärin arvioinnissa käyttämien arviointiperusteiden tulisi olla ennalta tiedossa.

Lääkärijäsenen keskeinen tehtävä on turvata muutoksenhakijoiden yhdenvertaisuus. Hän huolehtii siitä, että etuuksia myönnetään samanlaisissa tilanteissa samalla tavalla. Vakuutusoikeuden lääkärijäsenen arvio potilaan terveydentilasta, työ- tai toimintakyvystä voi poiketa potilaan tutkineen lääkärin arviosta.

Lääkärijäsen tekee potilaan tilanteesta kokonaisarvion. Selvityksen mukaan ongelmallista on, että lääketieteellinen arviointi on tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piirissä ja että lääkärijäsenet eivät yleensä osallistu päätösten perusteluiden laatimiseen. Etuuden hakija ja hänen terveydentilaansa sosiaaliturvalaitoksessa tai muutoksenhakuelimessä arvioiva lääkäri eivät yleensä tapaa, vaan lääkäri tekee arviointinsa asiakirjojen perusteella.

Raportissa ehdotetaan selvitettäväksi, tulisiko lääketieteellinen arvio tehdä useamman lääkärin kokoonpanossa ainakin silloin, kun työkyvyttömyyden syynä ei ole vain yksi sairaus tai vamma. Lisäksi tulisi selvittää, onko nykyinen lääkärijäsenten lääketieteellinen erikoistuminen riittävää.
Arviointiperusteista luettelo

Selvityksessä ehdotetaan, että lainsäädäntöä täsmennettäisiin sisällyttämällä lakiin nykyistä yksityiskohtaisemmin etuuden saamisen perusteet. Lainsäädännön toimeenpanon tueksi olisi laadittava suosituksia, jotka sisältäisivät luettelon lääketieteellisistä arviointiperusteista, joilla etuuteen oikeuttava työkyvyttömyys todettaisiin.

Samoin lueteltaisiin tyypilliset tapaukset, jolloin työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole oikeutta. Lisäksi tulisi laatia suositukset siitä, mitä lääketieteellisiä seikkoja otetaan huomioon lakisääteisen tapaturmavakuutuksen syy-yhteyden toteamisessa sekä määritelmät ammattitaudeille. Alkuvaiheessa kyse olisi nykyisen soveltamiskäytännön arvioinnista, kirjaamisesta ja julkaisemisesta.
Suullisia käsittelyjä lisättävä, perusteluja parannettava

Selvityksen mukaan oikeusturvaa olisi parannettava lisäämällä suullisia käsittelyjä sekä parantamalla päätösten perusteluja. Käsittelyajat eivät kuitenkaan saa pidentyä.

Suullisia käsittelyjä voitaisiin järjestää erityisesti silloin, kun asiassa on ristiriitaisia lääkärinlausuntoja ja hakija haluaa osoittaa seikkoja, jotka vaikuttavat arviointiin. Suullisia käsittelyjä järjestetään nykyään harvoin.

Selvityksessä on havaittu, että vakuutusoikeuden perustelukulttuuri on hiljalleen muuttumassa, mutta hyvin perusteltujen päätösten määrä on edelleen pieni. Perustelujen avulla asianomainen ymmärtää, mitä hänen asiassaan on päätetty ja miksi. Jos käsittelyajat ovat pitkiä ja päätökset puutteellisesti perusteltuja, ei menettely kokonaisuutena arvioituna täytä Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja perustuslain vaatimuksia.

Vakuutusoikeutta koskeva lainsäädäntö on äskettäin uudistettu ja vireillä on useita kehittämishankkeita, joten monia kritiikkiä herättäneitä toimintatapoja on jo muutettu.
Toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin

Vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin. Se käsittelee muun muassa työeläke-, kansaneläke-, työtapaturma- ja työttömyysturva-asioita. Vakuutusoikeudessa asian ratkaisevat lakimieskoulutuksen saaneet laamannit ja vakuutusoikeustuomarit sekä lääkärijäsenet ja muut asiantuntijat.

Toimeentuloturva-asioissa muutoksenhakujärjestelmä on yleensä kaksiportainen. Etuuksia myöntävien laitosten ja yhtiöiden päätöksistä haetaan muutosta ensin muutoksenhakulautakunnilta. Näiden päätöksiin voi hakea muutosta vakuutusoikeudelta. Joitakin tapaturmavakuutusasioita lukuun ottamatta vakuutusoikeus on ylin muutoksenhakuelin.

Lisätiedot:
Vastaava tutkija Maija Sakslin (Kela) , puh. 020 434 1928.
lainsäädäntöneuvos Arja Manner (oikeusministeriö), puh.(09) 1606 7692.

Selvitys kokonaisuudessaan on oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.om.fi/21230.htm

mitään ei tapahdu kirjoitti:

tästäkin n. 2,5 vuotta, eikä mikään ole muuttunut!
Lääketieteelliseen arviointiin vakuutusoikeudessa ehdotetaan muutoksia


17.9.2003

Lääketieteellisen arvioinnin avoimuutta olisi lisättävä ja sen merkitystä vahvistettava käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkettä ja tapaturmavakuutusta koskevia valituksia vakuutusoikeudessa. Näin ehdottaa tutkija Maija Sakslin selvityksessään oikeusturvan toteutumisesta näitä etuuksia koskevien valitusten käsittelyssä vakuutusoikeudessa.

Jotkin vakuutusoikeuden vakiintuneet käytännöt täyttävät selvityksen mukaan vain vaivoin oikeusturvan vähimmäisvaatimukset. Selvästi perusoikeuksien ja ihmisoikeussopimusten kanssa ristiriidassa olevia menettelyjä ei kuitenkaan havaittu.

Oikeusministeriölle tehdyssä selvityksessä ehdotetaankin lääketieteellisen arvioinnin uudistamisen lisäksi muun muassa suullisten käsittelyjen lisäämistä, päätösten perustelujen kehittämistä sekä käsittelyn nopeuttamista.

Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa, toteutuvatko perusoikeudet ja oikeusturva työkyvyttömyyseläkettä ja lakisääteistä tapaturmavakuutusta koskevien valitusten käsittelyssä lähinnä vakuutusoikeudessa. Vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin, jossa käsitellään esimerkiksi eläkeasioita ja muita sosiaalivakuutusasioita.
Lääkärijäsenen toiminta avoimemmaksi

Kritiikki toimeentuloturvan muutoksenhakua kohtaan koskee yleensä lääketieteellisten seikkojen arviointia. Erityisesti on valitettu siitä, että edes asianosainen ei saa tietoa siitä, mitä seikkoja arvioinnissa on otettu huomioon. Epäluottamus ilmenee usein epäluulona lääkärien toimintaa kohtaan.

Selvityksessä ehdotetaankin, että vakuutusoikeuden lääkärijäsenen toiminta tehtäisiin avoimemmaksi ja lääkärijäsenen asemaa selkeytettäisiin. Samoin lääkärin arvioinnissa käyttämien arviointiperusteiden tulisi olla ennalta tiedossa.

Lääkärijäsenen keskeinen tehtävä on turvata muutoksenhakijoiden yhdenvertaisuus. Hän huolehtii siitä, että etuuksia myönnetään samanlaisissa tilanteissa samalla tavalla. Vakuutusoikeuden lääkärijäsenen arvio potilaan terveydentilasta, työ- tai toimintakyvystä voi poiketa potilaan tutkineen lääkärin arviosta.

Lääkärijäsen tekee potilaan tilanteesta kokonaisarvion. Selvityksen mukaan ongelmallista on, että lääketieteellinen arviointi on tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piirissä ja että lääkärijäsenet eivät yleensä osallistu päätösten perusteluiden laatimiseen. Etuuden hakija ja hänen terveydentilaansa sosiaaliturvalaitoksessa tai muutoksenhakuelimessä arvioiva lääkäri eivät yleensä tapaa, vaan lääkäri tekee arviointinsa asiakirjojen perusteella.

Raportissa ehdotetaan selvitettäväksi, tulisiko lääketieteellinen arvio tehdä useamman lääkärin kokoonpanossa ainakin silloin, kun työkyvyttömyyden syynä ei ole vain yksi sairaus tai vamma. Lisäksi tulisi selvittää, onko nykyinen lääkärijäsenten lääketieteellinen erikoistuminen riittävää.
Arviointiperusteista luettelo

Selvityksessä ehdotetaan, että lainsäädäntöä täsmennettäisiin sisällyttämällä lakiin nykyistä yksityiskohtaisemmin etuuden saamisen perusteet. Lainsäädännön toimeenpanon tueksi olisi laadittava suosituksia, jotka sisältäisivät luettelon lääketieteellisistä arviointiperusteista, joilla etuuteen oikeuttava työkyvyttömyys todettaisiin.

Samoin lueteltaisiin tyypilliset tapaukset, jolloin työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole oikeutta. Lisäksi tulisi laatia suositukset siitä, mitä lääketieteellisiä seikkoja otetaan huomioon lakisääteisen tapaturmavakuutuksen syy-yhteyden toteamisessa sekä määritelmät ammattitaudeille. Alkuvaiheessa kyse olisi nykyisen soveltamiskäytännön arvioinnista, kirjaamisesta ja julkaisemisesta.
Suullisia käsittelyjä lisättävä, perusteluja parannettava

Selvityksen mukaan oikeusturvaa olisi parannettava lisäämällä suullisia käsittelyjä sekä parantamalla päätösten perusteluja. Käsittelyajat eivät kuitenkaan saa pidentyä.

Suullisia käsittelyjä voitaisiin järjestää erityisesti silloin, kun asiassa on ristiriitaisia lääkärinlausuntoja ja hakija haluaa osoittaa seikkoja, jotka vaikuttavat arviointiin. Suullisia käsittelyjä järjestetään nykyään harvoin.

Selvityksessä on havaittu, että vakuutusoikeuden perustelukulttuuri on hiljalleen muuttumassa, mutta hyvin perusteltujen päätösten määrä on edelleen pieni. Perustelujen avulla asianomainen ymmärtää, mitä hänen asiassaan on päätetty ja miksi. Jos käsittelyajat ovat pitkiä ja päätökset puutteellisesti perusteltuja, ei menettely kokonaisuutena arvioituna täytä Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja perustuslain vaatimuksia.

Vakuutusoikeutta koskeva lainsäädäntö on äskettäin uudistettu ja vireillä on useita kehittämishankkeita, joten monia kritiikkiä herättäneitä toimintatapoja on jo muutettu.
Toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin

Vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin. Se käsittelee muun muassa työeläke-, kansaneläke-, työtapaturma- ja työttömyysturva-asioita. Vakuutusoikeudessa asian ratkaisevat lakimieskoulutuksen saaneet laamannit ja vakuutusoikeustuomarit sekä lääkärijäsenet ja muut asiantuntijat.

Toimeentuloturva-asioissa muutoksenhakujärjestelmä on yleensä kaksiportainen. Etuuksia myöntävien laitosten ja yhtiöiden päätöksistä haetaan muutosta ensin muutoksenhakulautakunnilta. Näiden päätöksiin voi hakea muutosta vakuutusoikeudelta. Joitakin tapaturmavakuutusasioita lukuun ottamatta vakuutusoikeus on ylin muutoksenhakuelin.

Lisätiedot:
Vastaava tutkija Maija Sakslin (Kela) , puh. 020 434 1928.
lainsäädäntöneuvos Arja Manner (oikeusministeriö), puh.(09) 1606 7692.

Selvitys kokonaisuudessaan on oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.om.fi/21230.htm

Lue lisää

Tästä kokonaisuudesta lienee Halonen/Mönkäre kantelussa kysymys?
Näin koen tämän ”lakien mukaisen” kokonaisuuden. Kun kaikki kansalliset valitustiet on kuljettu loppuun ja kuntoutusvaihtoehtoja ei enää ole.

Vakuutustoimintahan on Suomessakin raakaa taloudellista toimintaa, jossa vakuutuksen antaja (vakuutusyhtiö; oy tai keskinäinen) esim. If, Tapiola, Pohjola, Kela tms.) tietyin sopimusehdoin takaa vakuutuksen ottajalle tai hänen vakuuttamilleen edunsaajille (esim. työntekijä, kohdeorganisaatio) taloudellisen kompensaation vakuutussopimuksessa määritellyn etuustapahtuman juridisten tunnusmerkkien täyttyessä.

Em. tunnusmerkistö on määritelty lainsäädännössä ja sopimustekstissä, ristiriitatilanteissa tunnusmerkistön täyttymisen kriteereitä arvioidaan hallinnollis-juridisten ”mekanismien” mukaisesti eri valitusasteissa. Vakuutustoiminnassa käytetyissä riskinarvioissa tietyllä tavalla määriteltyjen vakuutustapahtumien teoreettiset perusteet pohjautuvat vakuutusmatematiikkaan, jossa erilaiset todennäköisyyslaskennan mallit ovat keskeisiä.

Vakuutuslääketiedettä prosessoivat vakuutuslääkäreiksi itseään kutsuvat asiantuntijat, vakuutusalan omien juristien, ekonomien ja matemaatikkojen laatimien sääntöjen mukaan.

Siis toiminnan isojen rahavirtojen ohjaus tapahtuu sellaisten henkilöiden toimesta, jotka päämiehelleen enemmän tai vähemmän uskollisina liu´uttavat tulkintojaan normitodellisuuden sallimissa ja loputtomien juridisten tekstitulkintojen (molemmat alan itsensä kehittämiä) sekä vakuutusalan itsensä omistamien (kokonaan tai osittain) aputoimijoiden ketjussa (mm. säätiöpohjaiset kuntoutuslaitokset).

Lääketieteelliset riskit muutetaan siten taloudellisiksi riskeiksi, jotka pyritään minimoimaan vakuutusyhtiön omistajien antaman ohjeistuksen ja linjavedon mukaisiksi. Lakien antaman laajan harkintavallan mahdollistamien taloudellisten riskien minimoimiseksi vakuutusala on yhtenäistänyt keskinäisillä sopimuksillaan vakuutusten korvauskäytännöt ainakin kaikissa lakisääteisissä vakuutuksissa.

Käytäntöjen pitävyys on varmistettu vaihtamalla ajoittain vakuutuslääkäreitä ja vakuutuslakimiehiä vakuutusyhtiöiden kuin erityistuomioistuimien kanssa. Sekä kaikkein valitettavampana piirteenä: kaikkien työmarkkinajärjestöjen 100% tietoisella tuella. Tiedätkö yhtään työmarkkinajärjestöjen johtohenkilöä, joka olisi itse joutunut tai hänen lähipiiriläisenä olisi joutunut tappelemaan vakuutusyhtiön päättämää kantaa vastaan erityistuomioistuimissa? Ja vielä saanut perustelemattoman ja laittoman hylkypäätöksen ns. liitepäätösmenettelyn kautta.

Tapauskohtainen hienosäätö on tapahtunut tulkitsemalla lääketieteellisen tiedon monitahoisia ja heterogeenisia aineksia juridis-hallinnollisin sekä ”piilomatemaattisin” kriteerein. Samalla on katkaistu yhteys varsinaiseen lääketieteelliseen ajatteluun ja sen etiikkaan.

Ensimmäisen asteen valitusportaat ovat Suomessa vakuutusyhtiöiden rahoittamia ja siten vakuutusyhtiöiden ohjattavissa olevia. Lisäksi ottamiensa lakisääteisten vakuutusten ”riskien” vastapainoksi vakuutusyhtiöt ovat sidosryhmineen päässeet sanelemaan voimassaolevan lainsäädännön ja ohjamaan lainsäädännön valmistelua haluamaansa suuntaan. Pystyen täten hallitsemaan valitusketjua vakuutusyhtiöstä vakuutusoikeuteen saakka. Tapaturmalautakunnan ja vakuutusoikeuden hylkäysprosentit esimerkiksi vuodelta 2003 työtapaturmissa 90% ja 92,5% kertovat erinomaisesti vakuutusyhtiöiden diktatuurista itse oikeusjärjestelmän sisällä.

mitään ei tapahdu kirjoitti:

tästäkin n. 2,5 vuotta, eikä mikään ole muuttunut!
Lääketieteelliseen arviointiin vakuutusoikeudessa ehdotetaan muutoksia


17.9.2003

Lääketieteellisen arvioinnin avoimuutta olisi lisättävä ja sen merkitystä vahvistettava käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkettä ja tapaturmavakuutusta koskevia valituksia vakuutusoikeudessa. Näin ehdottaa tutkija Maija Sakslin selvityksessään oikeusturvan toteutumisesta näitä etuuksia koskevien valitusten käsittelyssä vakuutusoikeudessa.

Jotkin vakuutusoikeuden vakiintuneet käytännöt täyttävät selvityksen mukaan vain vaivoin oikeusturvan vähimmäisvaatimukset. Selvästi perusoikeuksien ja ihmisoikeussopimusten kanssa ristiriidassa olevia menettelyjä ei kuitenkaan havaittu.

Oikeusministeriölle tehdyssä selvityksessä ehdotetaankin lääketieteellisen arvioinnin uudistamisen lisäksi muun muassa suullisten käsittelyjen lisäämistä, päätösten perustelujen kehittämistä sekä käsittelyn nopeuttamista.

Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa, toteutuvatko perusoikeudet ja oikeusturva työkyvyttömyyseläkettä ja lakisääteistä tapaturmavakuutusta koskevien valitusten käsittelyssä lähinnä vakuutusoikeudessa. Vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin, jossa käsitellään esimerkiksi eläkeasioita ja muita sosiaalivakuutusasioita.
Lääkärijäsenen toiminta avoimemmaksi

Kritiikki toimeentuloturvan muutoksenhakua kohtaan koskee yleensä lääketieteellisten seikkojen arviointia. Erityisesti on valitettu siitä, että edes asianosainen ei saa tietoa siitä, mitä seikkoja arvioinnissa on otettu huomioon. Epäluottamus ilmenee usein epäluulona lääkärien toimintaa kohtaan.

Selvityksessä ehdotetaankin, että vakuutusoikeuden lääkärijäsenen toiminta tehtäisiin avoimemmaksi ja lääkärijäsenen asemaa selkeytettäisiin. Samoin lääkärin arvioinnissa käyttämien arviointiperusteiden tulisi olla ennalta tiedossa.

Lääkärijäsenen keskeinen tehtävä on turvata muutoksenhakijoiden yhdenvertaisuus. Hän huolehtii siitä, että etuuksia myönnetään samanlaisissa tilanteissa samalla tavalla. Vakuutusoikeuden lääkärijäsenen arvio potilaan terveydentilasta, työ- tai toimintakyvystä voi poiketa potilaan tutkineen lääkärin arviosta.

Lääkärijäsen tekee potilaan tilanteesta kokonaisarvion. Selvityksen mukaan ongelmallista on, että lääketieteellinen arviointi on tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piirissä ja että lääkärijäsenet eivät yleensä osallistu päätösten perusteluiden laatimiseen. Etuuden hakija ja hänen terveydentilaansa sosiaaliturvalaitoksessa tai muutoksenhakuelimessä arvioiva lääkäri eivät yleensä tapaa, vaan lääkäri tekee arviointinsa asiakirjojen perusteella.

Raportissa ehdotetaan selvitettäväksi, tulisiko lääketieteellinen arvio tehdä useamman lääkärin kokoonpanossa ainakin silloin, kun työkyvyttömyyden syynä ei ole vain yksi sairaus tai vamma. Lisäksi tulisi selvittää, onko nykyinen lääkärijäsenten lääketieteellinen erikoistuminen riittävää.
Arviointiperusteista luettelo

Selvityksessä ehdotetaan, että lainsäädäntöä täsmennettäisiin sisällyttämällä lakiin nykyistä yksityiskohtaisemmin etuuden saamisen perusteet. Lainsäädännön toimeenpanon tueksi olisi laadittava suosituksia, jotka sisältäisivät luettelon lääketieteellisistä arviointiperusteista, joilla etuuteen oikeuttava työkyvyttömyys todettaisiin.

Samoin lueteltaisiin tyypilliset tapaukset, jolloin työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole oikeutta. Lisäksi tulisi laatia suositukset siitä, mitä lääketieteellisiä seikkoja otetaan huomioon lakisääteisen tapaturmavakuutuksen syy-yhteyden toteamisessa sekä määritelmät ammattitaudeille. Alkuvaiheessa kyse olisi nykyisen soveltamiskäytännön arvioinnista, kirjaamisesta ja julkaisemisesta.
Suullisia käsittelyjä lisättävä, perusteluja parannettava

Selvityksen mukaan oikeusturvaa olisi parannettava lisäämällä suullisia käsittelyjä sekä parantamalla päätösten perusteluja. Käsittelyajat eivät kuitenkaan saa pidentyä.

Suullisia käsittelyjä voitaisiin järjestää erityisesti silloin, kun asiassa on ristiriitaisia lääkärinlausuntoja ja hakija haluaa osoittaa seikkoja, jotka vaikuttavat arviointiin. Suullisia käsittelyjä järjestetään nykyään harvoin.

Selvityksessä on havaittu, että vakuutusoikeuden perustelukulttuuri on hiljalleen muuttumassa, mutta hyvin perusteltujen päätösten määrä on edelleen pieni. Perustelujen avulla asianomainen ymmärtää, mitä hänen asiassaan on päätetty ja miksi. Jos käsittelyajat ovat pitkiä ja päätökset puutteellisesti perusteltuja, ei menettely kokonaisuutena arvioituna täytä Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja perustuslain vaatimuksia.

Vakuutusoikeutta koskeva lainsäädäntö on äskettäin uudistettu ja vireillä on useita kehittämishankkeita, joten monia kritiikkiä herättäneitä toimintatapoja on jo muutettu.
Toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin

Vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin. Se käsittelee muun muassa työeläke-, kansaneläke-, työtapaturma- ja työttömyysturva-asioita. Vakuutusoikeudessa asian ratkaisevat lakimieskoulutuksen saaneet laamannit ja vakuutusoikeustuomarit sekä lääkärijäsenet ja muut asiantuntijat.

Toimeentuloturva-asioissa muutoksenhakujärjestelmä on yleensä kaksiportainen. Etuuksia myöntävien laitosten ja yhtiöiden päätöksistä haetaan muutosta ensin muutoksenhakulautakunnilta. Näiden päätöksiin voi hakea muutosta vakuutusoikeudelta. Joitakin tapaturmavakuutusasioita lukuun ottamatta vakuutusoikeus on ylin muutoksenhakuelin.

Lisätiedot:
Vastaava tutkija Maija Sakslin (Kela) , puh. 020 434 1928.
lainsäädäntöneuvos Arja Manner (oikeusministeriö), puh.(09) 1606 7692.

Selvitys kokonaisuudessaan on oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.om.fi/21230.htm

Lue lisää

Johannes Koskisen sanomaa
”Lautakuntajärjestelmän remonttia valmistellaan sosiaali - ja terveysministeriössä, mutta tuloksia on odotettavissa aikaisintaan vuonna 2007.” Hymy-lehti 05/2005.

Onko siis tuo Halosen ja Mönkäreen toimien tutkintapyynnön kohteena oleva lakipaketti sos.dem.puolueen aikaistettu versio remontista ja tuloksenteosta?

Jos on, niin eipä ole kovin korkeassa kurssissa vammautuneen ihmisarvo perinteisen työväenpuolueen piirissä.

pakkokeinoin kirjoitti:

Johannes Koskisen sanomaa
”Lautakuntajärjestelmän remonttia valmistellaan sosiaali - ja terveysministeriössä, mutta tuloksia on odotettavissa aikaisintaan vuonna 2007.” Hymy-lehti 05/2005.

Onko siis tuo Halosen ja Mönkäreen toimien tutkintapyynnön kohteena oleva lakipaketti sos.dem.puolueen aikaistettu versio remontista ja tuloksenteosta?

Jos on, niin eipä ole kovin korkeassa kurssissa vammautuneen ihmisarvo perinteisen työväenpuolueen piirissä.

Lue lisää

Dos., lääk.tri, oik.tri
Lasse Lehtonen on sanonut mm. seuraavaa,

"Suomalaiset vahingonkärsijät ovat epätasa-asrvoisessa asemassa muuhun Eurooppaan nähden (yhdenvertaisuus)"

Joten seuraavaksi kun joku joutuu raastupaan niin siellä kannattaa vedota sitten tähän yhdenvertaisuuslakiin korvauksia mietittäessä, ne on oltava saman suuruiseet kuin muissa Euroopan unionin maissa!

nokittavaksi kirjoitti:

Dos., lääk.tri, oik.tri
Lasse Lehtonen on sanonut mm. seuraavaa,

"Suomalaiset vahingonkärsijät ovat epätasa-asrvoisessa asemassa muuhun Eurooppaan nähden (yhdenvertaisuus)"

Joten seuraavaksi kun joku joutuu raastupaan niin siellä kannattaa vedota sitten tähän yhdenvertaisuuslakiin korvauksia mietittäessä, ne on oltava saman suuruiseet kuin muissa Euroopan unionin maissa!

Lue lisää

että Halosella
Arajärvellä ja Martin Scheinin omistavat Lapissa yhtiömuotoisen lomanviettopaikan??

Jos näin todella on, ymmärtää, että Scheinin ei uskalla puuttua Suomen valtion tekemiin ihmisoikeusrikoksiin.Arajärvikään ei uskalla Ihmisoikeusliiton johtokunnan jäsenenä puuttua maassamme tehtyihin ihmisoikeusrikoksiin.
Onkohan Arajärvi nyrkin ja hellan välissä?

onkohan totta, kirjoitti:

että Halosella
Arajärvellä ja Martin Scheinin omistavat Lapissa yhtiömuotoisen lomanviettopaikan??

Jos näin todella on, ymmärtää, että Scheinin ei uskalla puuttua Suomen valtion tekemiin ihmisoikeusrikoksiin.Arajärvikään ei uskalla Ihmisoikeusliiton johtokunnan jäsenenä puuttua maassamme tehtyihin ihmisoikeusrikoksiin.
Onkohan Arajärvi nyrkin ja hellan välissä?

Lue lisää

Mitä tapahtuu vallan kulisseissa vielä ennen virkaanastujaisia 1.3.2006?
Mm. Hesarissa 31.1.2006 mainitaan, että arvovaikuttaja presidentti Halonen aikoo puuttua ainakin uusköyhyyteen, työttömyyteen, hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin ja kansalaisten tasa-arvoon.

Tärkeitä aiheita, mutta mitä ihmettä oikein on jo paljastunut vuoden 2005 aikana presidentin vahvistamien lakien takaa? Ettei vaan olisi olemassa yksi selkeästi vaikuttava syy-seuraussuhde ko. aiheisiin.

Ei muuten ole enää Halosen puheissa halaistua sanaakaan ihmisoikeuksien edistämisestä ja puolustamisesta.

Mielenkiintoista olisi saada selville Halosen taustajoukoissa vaikuttaneiden henkilöiden kytköksistä vakuutusmaailmaan?

tapahtuu paljon kirjoitti:

Mitä tapahtuu vallan kulisseissa vielä ennen virkaanastujaisia 1.3.2006?
Mm. Hesarissa 31.1.2006 mainitaan, että arvovaikuttaja presidentti Halonen aikoo puuttua ainakin uusköyhyyteen, työttömyyteen, hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin ja kansalaisten tasa-arvoon.

Tärkeitä aiheita, mutta mitä ihmettä oikein on jo paljastunut vuoden 2005 aikana presidentin vahvistamien lakien takaa? Ettei vaan olisi olemassa yksi selkeästi vaikuttava syy-seuraussuhde ko. aiheisiin.

Ei muuten ole enää Halosen puheissa halaistua sanaakaan ihmisoikeuksien edistämisestä ja puolustamisesta.

Mielenkiintoista olisi saada selville Halosen taustajoukoissa vaikuttaneiden henkilöiden kytköksistä vakuutusmaailmaan?

Lue lisää

Palaneen kärylle nopeaa vastausta
Näin kertoo kytkennöistä Iltalehti 31.1.2006 – Kampanjapäälliköt vetävät henkeä – Presidentinvaali 2006 sivulla 6, toimittaja Juha Keskinen
[email protected]

”Presidentti Tarja Halosen kampanjaa johtanut Jääskeläinen kertoo palaavansa Tela-eläketiedotuksen johtajaksi heti helmikuun alussa eli keskiviikkona.”

Lisää tietoa ko. organisaatiosta osoitteessa http://www.tela.fi

Eikö tässä ole taas yksi lisätodiste törkeistä kytköksistä Halosen & Mönkäreen tutkimuspyynnön kohteena olleisiin lakimuutoksiin?

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=666&posting=22000000013622328

VASTAUS / Mönkäre
Kirjallinen kysymys

KK 256/2004 vp - Tarja Cronberg /vihr

KIRJALLINEN KYSYMYS 256/2004 vp
Työpaikan homeista sairastuneiden toimeentulon järjestäminen

Eduskunnan puhemiehelle


Suomen ammattitautilainsäädännön tarkoituksena on korvata työntekijälle työstä aiheutuneen sairauden seuraukset. Ammattitautiasetuksessa määritellään biologiset altisteet, kuten bakteerit ja homeiden vapauttamat itiöt sekä muut biologiset aktiiviset aineet, ja niiden tyypillisesti aiheuttamina sairauksina homepölykeuhkosairaus, homeiden aiheuttama astma, nuha, ODTS (organic dust syndrome; ei allerginen alveoliitti) ja ilmankostuttajakuume. Ammattitautilain mukaan korvataan sairaus, joka on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut työssä esiintyvistä fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista altisteista.

Ammattitautilaki mahdollistaa myös muiden sairauksien korvaamisen homeen aiheuttamina ammattitauteina, jos sairauden voidaan osoittaa todennäköisesti pääasiallisesti aiheutuneen työssä tapahtuneesta homealtistuksesta.

Työturvallisuuslain mukaan työpaikan tulee olla terveellinen ja turvallinen. Kuitenkin maassamme altistuu yhä lisääntyvä määrä ihmisiä rakennusten homeongelmien takia. Tällöin yksilölle tehdään homesairauksien diagnosointi, joka kuitenkin on vaikeaa mm. testiuutteiden vähäisen määrän, työpaikalla tehtävien testien puutteellisen ohjeistuksen ja ammattitautikriteeristön jatkuvan tiukentumisen vuoksi. Usein homeelle altistuneet henkilöt eivät käytännössä saa ammattitautidiagnoosia siitä huolimatta, että oireiden yhteys työpaikalla vallitsevaan homeongelmaan on todennettu.

Kosteus- ja homevauriorakennusten aiheuttamat ammattitaudit voivat johtaa myös pysyvään työkyvyttömyyteen, ellei sairastunut työntekijä tarpeeksi aikaisessa vaiheessa pääse altisteettomiin työtiloihin. Tällöin sairaus ehtii kroonistua, eikä työntekijä voi jatkaa työtään ko. työtiloissa, vaikka ne olisi korjattu. Usein korjaustoimetkin tehdään puutteellisesti pintatyönä. Huolimatta siitä, että etätyö useissa tapauksissa olisi mahdollista, ei työnantajalla monestikaan ole valmiuksia etätyön teettämiseen. Uusien toimitilojen löytäminen vaikeasti homeista sairastuneille henkilöille on vaikeaa ja jopa mahdotonta.

Jos potilaalla ei ole ammattitautidiagnoosia, hän jää sairastuneena korvausjärjestelmien ulkopuolelle, vaikka hänellä on virka- tai työsuhde. Hän on käytännössä työkyvytön ja ilman toimeentuloturvaa. Sairastunut henkilö ei saa korvausta työnantajan vakuutusyhtiöltä, koska ammattitautidiagnoosia ei ole. Työnantaja voi maksaa vapaaehtoista korvausta, mutta siihen ei ole minkäänlaisia lakisääteisiä velvoitteita. Myöskään Kela ei maksa sairauspäivärahaa sillä perusteella, että sairaus aiheutuu rakennuksesta eikä työnantaja ole osoittanut altisteetonta työtilaa.

Työikäinen henkilö jää hyvinvointivaltiossa toimeentuloloukkuun, tilanteeseen, jossa kukaan ei maksa hänelle korvausta. Viranhaltijanakin hän saattaa joutua työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon, vaikka kyse ei suinkaan ole työttömyydestä. Tällaisessa järjestelyssä ammattiliitto voi maksaa työttömyyskorvausta.

Jos sairastunut saa ammattitautidiagnoosin, hänen toimeentulonsa kuuluu työnantajan tapaturmavakuutusyhtiölle. Yleensä vakuutuslaitos korvaa ammattitaudin lääkekulut sekä sairaanhoito- ja kuntoutuskuluja.

Pysyvän tapaturmavakuutuslain mukaisen ammattitautieläkkeen saaminen homeista sairastuneiden kohdalla on vaikeaa ja harvinaista. Ammattitautidiagnoosia Työterveyslaitoksella saa harvoin ensimmäisellä tutkimusjaksolla, mikä tarkoittaa sairastuneen oireilun jatkumista homeisissa työtiloissa useita vuosia, ja sen seurauksena esimerkiksi astma kroonistuu pahoin. Tilanne johtaa työntekijän vaikeaan oireiluun jo pienestäkin homealtistumisesta ja kyvyttömyyteen jatkaa työtään. Vakuutusyhtiö voi maksaa sairauspäivärahaa tai tapaturmaeläkettä ehkä vuoden, mutta yleensä katsoo sen jälkeen työntekijän työkykyiseksi. Työntekijä jää ilman toimeentuloa ja joutuu esimerkiksi työttömäksi työnhakijaksi, työmarkkinatuelle tai toimeentulotuelle. Sairastunut joutuu samanaikaisesti hakeutumaan jatkotutkimuksiin ja hankkimaan lääkäreiden lausuntoja osoittaakseen kykenemättömyytensä työhön. Samalla hänen on laadittava lukuisia valituksia vakuutusjärjestelmän eri valitusasteisiin. Vakuutusyhtiöiden tulkinnat tapaturmavakuutus- tai ammattitautilaista sekä menettelytavat ja korvauskäytännöt estävät ammattitautieläkkeen saamisen.

Homeista vakavasti sairastuneet ovat suomalaisessa yhteiskunnassa yhä suurempi väliinputoajien ryhmä, jonka suhteen lainsäädäntö aivan ilmeisesti on kunnossa, mutta jonka suhteen byrokraattiset käytännöt johtavat ihmiset kohtuuttomiin taisteluihin oikeuksistaan. Hyvinvointiyhteiskunnassa vastuuttoman rakentamisen ja homekorjausten epäonnistumisten seurauksena työntekijä joutuu "taakankantajaksi" menettäen terveytensä ja toimeentulonsa. Pahimmassa tapauksessa sairastunut joutuu hyväksymään itselleen psykiatrisen diagnoosin saadakseen työkyvyttömyyseläkkeen eläkevakuutusyhtiöltä.

Työpaikan kosteusvauriomikrobien aiheuttamaan ammattitautiin sairastuneiden kohdalla tulisi työnantajan tapaturmavakuutusyhtiön olla selkeästi korvausvelvollinen ja työkyvyttömyystilanteessa vastuussa toimeentuloturvasta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, että työpaikan homeista sairastuneiden korvauskäytännöt ovat selviä ja niin kattavia, ettei synny tällaista väliiputoajaryhmää ja etteivät yksilöt joudu kohtuuttomasti - vieläpä sairaina ollessaan - käymään oikeustaistelua tilanteissa, joissa heillä käytännössä ei ole toimeentuloa ja

mitä hallitus aikoo tehdä, että työnantajan, Kelan ja vakuutusyhtiöiden välillä löytyy toimiva ja yksilön tilanteen huomioon ottava ratkaisu homeista sairastuneiden toimeentulo-ongelmiin?

Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2004

Tarja Cronberg /vihr

Eduskunnan puhemiehelle


Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja Cronbergin /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 256/2004 vp:

Mitä hallitus aikoo tehdä, että työpaikan homeista sairastuneiden korvauskäytännöt ovat selviä ja niin kattavia, ettei synny tällaista väliinputoajaryhmää ja etteivät yksilöt joudu kohtuuttomasti - vieläpä sairaina ollessaan - käymään oikeustaistelua tilanteissa, joissa heillä käytännössä ei ole toimeentuloa ja

mitä hallitus aikoo tehdä, että työnantajan, Kelan ja vakuutusyhtiöiden välillä löytyy toimiva ja yksilön tilanteen huomioon ottava ratkaisu homeista sairastuneiden toimeentulo-ongelmiin?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Maamme rakennuskannan kosteus- ja homevaurio-ongelmien laajuus on hallituksen tiedossa. Jopa puolessa työpaikkojen rakennuksista voidaan todetaan kosteusvaurioita. Merkittävässä osassa mukana on myös rakenteiden homevaurioita. Rakennuksissa toimivat työntekijät voivat siten altistua rakenteista peräisin oleville mikrobeille tai niiden aineenvaihduntatuotteille. Myös asuntojen kosteushomeongelma on laaja, minkä vuoksi myös tätä kautta tapahtuva altistus on yleistä. Oireita ja sairauksia voivat aiheuttaa homesienten ja bakteerien itiöt, rihmaston osat tai mikrobien aineenvaihduntatuotteet. Osalla altistuneista kehittyy silmien ja hengitysteiden oireita, jotka ovat pääasiassa ärsytyspohjaisia. Varsinainen homeiden aiheuttama allergia on tutkimusten mukaan harvinaisempi kuin aikaisemmin arveltiin.

Vuosittain todetaan noin 150-200 kosteus- ja homevaurioihin liittyvää ammattitautia. Näistä on noin 100 ammattinuhia, 50-80 ammattiastmoja ja 15-20 homepölykeuhkoja. Eniten näitä ammattitauteja oli vuonna 1998, jonka jälkeen tapausten määrä on vuosittain vähentynyt.

Ammattitautilainsäädännön tarkoituksena on korvata työntekijälle työstä aiheutuneen sairauden seuraukset. Pelkkä oireilu ei riitä korvausperusteeksi, jollei henkilöllä voida todeta mitään sairautta. Ammattitautikorvaus edellyttää, että työn aiheuttaman altistuksen ja sairauden välinen syy-yhteys voidaan osoittaa sekä yleisellä että yksilöllisellä tasolla. Koska yleisen tason syy-yhteyttä kosteushomeiden ja homepölykeuhkosairauden (alveoliitin), astman, nuhan ja ilmankostuttajakuumeen välillä pidetään lääketieteessä selvänä, ammattitautikorvauksen myöntäminen edellyttää ammattitautiasetuksen (1347/1988 ) mukaan ainoastaan riittävän työolosuhteissa tapahtuneen homealtistuksen osoittamista. Lisäksi on poissuljettava työn ulkopuolinen aiheuttaja. Ammattitautilain (1343/1988 ) mukaan homealtistuksen seurauksena voidaan korvata myös muu kuin edellä mainittu sairaus, mikäli yleisellä ja yksilöllisellä tasolla voidaan osoittaa syy-yhteys työssä tapahtuneen altistuksen ja sairauden välillä.

Ammattitautikorvausta ratkaistaessa vakuutuslaitoksen on selvitettävä, onko työntekijä määrällisesti ja laadullisesti altistunut riittävästi epäillylle haitalliselle tekijälle, onko taudinkuva tyypillinen epäillyn tekijän aiheuttajaksi ja onko muut tekijät ja sairaudet suljettu pois. Vakuutuslaitos hankkii aina ennen korvausratkaisun tekemistä työnantajalta ja työntekijältä näiden näkemyksen altistuksen määrästä ja laadusta sekä oireista ja niiden ilmaantumisesta. Näin ollen vaikka hoitava lääkäri olisi kirjannut oireet ja altistustiedot puutteellisesti, ne selvitetään korvauskäsittelyn yhteydessä. Vakuutuslaitoksen on myös arvioitava, ovatko sairauden työperäisyyden selvittämiseksi tehdyt tutkimukset riittävät ja tarvittaessa huolehdittava lisätutkimusten suorittamisesta.

Tapaturmavakuutusjärjestelmä korvaa perustellun ammattitautiepäilyn johdosta tehdyt lääkärintutkimukset ja työolosuhdetietojen hankkimisen riippumatta siitä, todetaanko tutkimusten perusteella ammattitauti. Ammattitaudin epäily on perusteltu, jos työterveyshuoltoon perehtynyt lääkäri epäilee tällaista sairautta ottaen huomioon työntekijän työolosuhdetiedot ja lähettää työntekijän jatkotutkimuksiin. Menettely mahdollistaa tutkimusten jatkamisen niin kauan kuin se on perusteltua.

Ammattitautidiagnoosin asettaminen edellyttää aina yksilökohtaisia altistustutkimuksia, perusteellista oire- ja tautiseurantaa sekä erotusdiagnostisia tutkimuksia. Osa kosteus- ja homevauriorakennuksissa työskenteleville syntyvistä oireista on ärsytyspohjaisia oireita, jotka häviävät, kun altistuminen loppuu. Silmien ja hengitysteiden ärsytysoireita ei korvata ammattitautina, jollei henkilöllä voida lääketieteellisin perustein todeta niihin liittyvää sairautta. Homealtistuksen aiheuttamaa astmaa epäiltäessä tehdään yleensä altistuskoe, jossa käytetään homevauriorakennusten tyypillisimmin sisältämiä homesieniä. Eri testiuutteiden määrä on toistaiseksi rajallinen. Ammattiastman diagnosointi ei kuitenkaan välttämättä edellytä keuhkoputkien altistustestiä, vaan työpaikan altistumistilanteissa ilmenevä hengenahdistus ja ammattitautidiagnoosi voidaan varmentaa luotettavasti myös lääkärin valvonnassa työpaikalla tapahtuvalla puhallustestillä. Työterveyslaitos ja korvauksista päättävä tapaturmavakuutusjärjestelmä pitävät tällaista löydöstä riittävänä. Ammattinuhan osalta altistukseen käytettäviä testiuutteita on käytössä astmatutkimuksia enemmän. Homepölykeuhkodiagnoosi ei sitä vastoin edellytä altistuskokeen tekemistä lainkaan.

Koska ammattitautina korvataan vain työssä tapahtuneen altistumisen aiheuttamat sairaudet, syy-yhteyden selvittäminen edellyttää, että työpaikan altistustekijät selvitetään perusteellisesti sekä tarvittavat altistuskokeet ja muut tutkimukset suoritetaan asiantuntevasti. Vakuutuslääkärin tehtävänä on arvioida, että näistä on asianmukaisesti huolehdittu ennen korvausratkaisun tekemistä. Vakuutuslääkärin on myös tunnettava homesairauksien korvausperiaatteet ja selvitettävä, täyttyvätkö nämä edellytykset suoritettujen tutkimusten perusteella. Maassamme ei ole homesairauksien erikoislääkäreitä. Korkeinta lääketieteellistä asiantuntemusta esillä olevissa asioissa edustavat keuhko- ja allergiasairauksien erikoislääkärit, Työterveyslaitos ja alan erikoisklinikat, jotka tutkivat käytännössä lähes kaikki kosteusvaurioihin liittyvät perustellut ammattitautiepäilytapaukset ennen korvauspäätöksen tekemistä.

Homesairauksien diagnosointia vaikeuttaa osaltaan se, että tapausten yhteydessä usein esiintyviä oireita voi esiintyä myös muissa sairauksissa. Tavanomaisia infektiotauteja, poskiontelotulehduksia ja silmätulehduksia ei korvata ammattitautina.

Vuosien tutkimustyön ja työterveyshuollon koulutuksen ansiosta kosteushomeille altistuneiden työntekijöiden tutkiminen on nykyisin tehokkaampaa ja täsmällisempää kuin vielä viime vuosikymmenen lopussa. Homealtistukseen liittyvien ammattitautien diagnosointimenetelmiä kehitetään koko ajan lisää muun muassa Työterveyslaitoksen toimesta. Lääketieteellinen tieto sairastumisen aiheuttavan homealtistuksen tasosta ja siihen vaikuttavista yksilökohtaisista tekijöistä on merkittävästi parantunut, mutta on edelleen osin puutteellista.

Kosteus- ja homevauriorakennusten aiheuttamat ammattitaudit johtavat harvoin pysyvään työkyvyttömyyteen. Useimmiten oireet lakkaavat altistuksen päätyttyä, ja työntekijä voi jatkaa työtään sellaisissa työtiloissa tai työympäristössä, joissa homealtistusta ei esiinny. Tällöin ei ole enää kysymys vakuutusjärjestelmille kuuluvasta vastuusta, vaan siitä, miten homealtistumisen suhteen voidaan parantaa työympäristön terveellisyyttä. Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 1996 teettänyt selvityksen sisäilmaston terveyshaitoista (STM:n työryhmämuisto 1997:25). Siinä suositeltiin muun muassa rakennuksen kosteusvauriohomeiden systemaattista ja perusteellista tutkimista, vaurion laajuuden tarkkaa määrittämistä ja kosteusvaurioon liittyvän mikrobiologisen tilanteen tutkimista asiantuntijalaboratoriossa. Samoin suositeltiin tiloissa toimivien työntekijöiden tutkimista työterveyshuollossa sekä ammattitautia epäiltäessä erikoisasiantuntijan, kuten Työterveyslaitoksen, tutkimusta. Työterveyshuollolle suunnatun koulutuksen ansiosta näin toimitaan myös käytännössä.

Käytännössä ongelmia aiheutuu siitä, ettei homeen aiheuttamaan ammattitautiin sairastunut pysty hoidon ja työpaikalla tehtyjen korjaustoimenpiteidenkään jälkeen palaamaan työpaikalleen oireiden uusiutumisen vuoksi. Uuden työturvallisuuslain (738/2002 ) mukaan työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä huolehdittava työntekijän terveydestä työssä. Työpaikan rakenteiden pitää olla turvalliset ja terveelliset. Altistuminen esimerkiksi terveyttä haittaaville biologisille tekijöille, kuten homeitiöille, on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei niistä aiheudu haittaa työntekijöiden terveydelle. Määräysten noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset. Märäysten rikkomisesta on säädetty rangaistus.

Mikäli työpaikan korjaustoimenpiteet laiminlyödään, vastuuta ei voida asettaa tapaturmavakuutusjärjestelmälle, jos työntekijä ammattitaudistaan huolimatta pystyisi entiseen työhönsä altisteettomissa työtiloissa. Jos ammattitaudin oireet sen sijaan estävät työn jatkamisen myös altisteettomissa olosuhteissa, voidaan pysyvä ansionmenetyskorvaus maksaa edellyttäen, ettei työntekijää voida kuntouttaa muuhun työhön. Myöskään työ-, kansaneläke- ja sairasvakuutusjärjestelmien etuuksia ei voida jatkaa, jos työhön paluu estyy vain yksittäiseen työpaikkaan liittyvien olosuhteiden vuoksi.

Käytännössä tilanne on erityisen hankala silloin, kun työympäristö korjaustoimenpiteiden jälkeen täyttää työpaikan ilmalle asetetut vaatimukset eikä selvää työympäristöön liittyvää yksittäistä tekijää työntekijän oireilun jatkumiselle voida käytettävissä olevin menetelmin osoittaa. Nykyisin rakennus- ja korjausmenetelmin ei ole mahdollista päästä täysin altisteettomaan ympäristöön, vaan erilaisia mikrobeja, kuten homeita, esiintyy ihmisen normaalissa asuin- ja elinympäristössä.

Myös työ-, kansaneläke ja sairausvakuutusjärjestelmässä etuuksien maksaminen perustuu sairauden, vamman tai vian korvaamiseen. Se edellyttää, että henkilöllä voidaan todeta lääketieteellisin tutkimuksin sairaudeksi määriteltävä tila. Pelkät oireet eivät oikeuta etuuden maksamiseen. Toisin kuin ammattitautikorvausjärjestelmässä, työeläke- ja kansaneläkejärjestelmässä etuuden saaminen ei kuitenkaan edellytä syy-seuraussuhteen osoittamista työn ja sairauden välillä.

Vakuutuslaitosten antamien päätösten lainmukaisuuden tutkiminen kuuluu muutoksenhakuelimille, jotka viime kädessä päätöksellään ratkaisevat korvausasiat. Muutoksenhakuelinten velvollisuutena on valitusta käsitellessään arvioida myös sitä, onko asiassa hankittu selvitys riittävä korvauskysymyksen ratkaisemiseksi. Jos näin ei ole, vakuutuslaitos velvoitetaan hankkimaan tarvittava selvitys ennen asian ratkaisemista.

Koska kosteushomesairauksiin ja niiden diagnosointiin liittyy edelleen ongelmia, sosiaali- ja terveysministeriön tarkoituksena on hallitusohjelmaan liittyen asettaa vielä kuluvan vuoden aikana työryhmä selvittämään homealtistuksen syy-yhteyttä ammattitauteihin uusimman lääketieteellisen tiedon pohjalta. Selvityksen saatuaan ministeriö harkitsee mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarpeellisuuden.

Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2004

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

(www.eduskunta.fi ja [email protected])

KK 719/2004 vp - Petri Salo /kok ym. KIRJALLINEN KYSYMYS 719/2004 vpKeuhkojen homealtistuskokeiden vaarallisuus Eduskunnan puhemiehelle Ministeri Mönkäre vastasi 16.4.2004 kansanedustaja Tarja Cronbergin kirjalliseen kysymykseen (KK 256/2004 vp ), joka koski työpaikan homeista sairastuneiden toimeentulon järjestämistä. Vastauksessa ministeri kirjoittaa muun muassa, että "homepölykeuhkodiagnoosi ei sitä vastoin edellytä altistuskokeen tekemistä lainkaan." Se onkin oikein, sillä keuhkojen homealtistuskokeet ovat vaarallisia ja terveydelle haitallisia. Tästä huolimatta on nyt kuitenkin ilmennyt, että Työterveyslaitoksella on useita ihmisiä altistettu homeuutteille tapauksissa, joissa homepölykeuhkodiagnoosi on ollut ilmeinen. Näin ollen onkin todennäköistä, että näiden henkilöiden terveys on heikentynyt tällaisista turhista altistuksista. Rakennusten kosteusvauriohomeille altistuu tänä päivänä Suomessa päivittäin yli satatuhatta suomalaista, joten mahdollisten turhien altistustenkaan määrä ei ole pieni. Suomi on tiettävästi myös ainoa maa maailmassa, joka altistaa miltei järjestään kaikki kosteusvauriomikrobeista sairastuneet työntekijät vedoten mm. vakuutusjuridiikkaan. Tähän mukaan luetaan myös homepölykeuhkoon ja muuhun keuhkorakkuloiden tai keuhkoputkien tulehdustilaan sairastuneet, joiden terveyttä nämä altistukset saattavat jopa huonontaa. Näyttääkin nyt siltä, että altistuksia tehdään tahallaan väärin perustein. Onko syynä se, että työpaikan homeista sairastuneiden lakisääteisiin toimeentulokorvauksiin eivät määrärahat riitä? Eikö maassamme osata diagnosoida esim. keuhkorakkuloiden tulehdusta, alveoliittia tai orgaanisen pölyn aiheuttamaa oireyhtymää muutoin kuin altistamalla potilas jopa vaaralliseen tapaan oireita aiheuttavilla uutteilla? Tällainen menettely on rikollista sekä ihmisoikeuksia loukkaavaa toimintaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin pikaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että ihmisten terveyttä vaarantavat, väärin perustein tehdyt keuhkojen homealtistuskokeet Työterveyslaitoksella lopetetaan välittömästi? Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2004 Petri Salo /kok Pekka Kuosmanen /kok Timo Soini /ps
[email protected]


Hallituksen esitys HE 16/200 VP

Sairausvakuutuslaiksi annetun hallituksen esityksen (HE 59/200 VP) täydentämisestä.
Laki tulee voimaan 1.1.2005

”Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että työturvalakiin tehdyllä muutoksella, joka mahdollistaa työttömyysetuuden maksamisen vakuutetulle, jolla työsuhde on voimassa, mutta työnantajalla ei ole tarjota vakuutetun terveydentilalle soveltuvaa työtä, on pyritty estämään vakuutetun jääminen ilman ensisijaista sosiaaliturvaa. Vaikka vakuutettu olisi saanut enimmäisajan sairauspäivärahaa, työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen ehkäisee väliinputoamistilanteen, koska vakuutetulla on oikeus työttömyysturvaetuuteen, jos eläkehakemus on vireillä tai hylätty. Nyt annetulla hallituksen esityksellä parannetaan vakuutetun mahdollisuuksia pysyä sairausvakuutusjärjestelmän piirissä, koska työkykyisyysaikaan rinnastetaan myös aika, jona henkilö on ollut oikeutettu työttömyysturvalain mukaiseen etuuteen edellä tarkoitetun työttömyysturvalain säännösten nojalla. Valiokunta pitää olennaisen tärkeänä sitä, että väliinputoamistilanteet estetään perustuslakivaliokunnan esittämällä tavalla käytännön soveltamistilanteissa. Järjestelmän toimivuuden kannalta on jatkossa syytä selvittää mahdollisuudet turvata pitkäaikaisen sairauden aikainen toimeentulo muun kuin työttömyysturvajärjestelmän kautta” (www.eduskunta.fi tulostettu 24.11.2004.)

puhuttu lainmuutos
Lähde: KESKISUOMALAINEN, Keskustelut/ Sana on vapaa/ Lukekaa, mitä Halonen on allekirjoittanut!

Mielenkiintoinen kysymys: Eikö presidentti Halonen todellakaan olisi voinut toimia toisin HE47/2005 kohdalla?

Kyllä olisi voinut toimia toisin, eli hylätä lakiehdotuksen.

Perustelu: Halonen on aiemminkin estänyt lain voimaantulon, kun ei allekirjoittanut sitä!!

Kysymyksessä eduskunnan säätämän arpajaislain voimaantulo,joka olisi rajoittanut ahvenanmaalaisen peliyhtiön PAF:n toimintaa. Ahvenanmaalla PAF on yhtä tärkeä kuin Veikkaus ja Raha-automaattiyhdistys muualla Suomessa:sen tuloilla rahoitetaan maakuntamuseota, urheilua ja sosiaalitointa.(tiedot: Hesari 29.1.2006,sivu D4)

Halosen toiminta täysin loogista: PAF sai jatkaa miljoonabisneksiään samoin vakuutusyhtiöt saivat jatkoluvan vammautuneiden riistämiseen HE 47/2005 lainvoimaansaattamisella.

Eli Halonen hyväksyy lakiehdotuksia "ison rahan" etujen mukaisesti.

Näin toimii "puolen kansan" presidentti.

ajankohtaisuus kirjoitti:

puhuttu lainmuutos
Lähde: KESKISUOMALAINEN, Keskustelut/ Sana on vapaa/ Lukekaa, mitä Halonen on allekirjoittanut!

Mielenkiintoinen kysymys: Eikö presidentti Halonen todellakaan olisi voinut toimia toisin HE47/2005 kohdalla?

Kyllä olisi voinut toimia toisin, eli hylätä lakiehdotuksen.

Perustelu: Halonen on aiemminkin estänyt lain voimaantulon, kun ei allekirjoittanut sitä!!

Kysymyksessä eduskunnan säätämän arpajaislain voimaantulo,joka olisi rajoittanut ahvenanmaalaisen peliyhtiön PAF:n toimintaa. Ahvenanmaalla PAF on yhtä tärkeä kuin Veikkaus ja Raha-automaattiyhdistys muualla Suomessa:sen tuloilla rahoitetaan maakuntamuseota, urheilua ja sosiaalitointa.(tiedot: Hesari 29.1.2006,sivu D4)

Halosen toiminta täysin loogista: PAF sai jatkaa miljoonabisneksiään samoin vakuutusyhtiöt saivat jatkoluvan vammautuneiden riistämiseen HE 47/2005 lainvoimaansaattamisella.

Eli Halonen hyväksyy lakiehdotuksia "ison rahan" etujen mukaisesti.

Näin toimii "puolen kansan" presidentti.

Lue lisää

puhuttu lainmuutos
Lähde: KESKISUOMALAINEN, Keskustelut/ Sana on vapaa/ Lukekaa, mitä Halonen on allekirjoittanut!

Mielenkiintoinen kysymys: Eikö presidentti Halonen todellakaan olisi voinut toimia toisin HE47/2005 kohdalla?

Kyllä olisi voinut toimia toisin, eli hylätä lakiehdotuksen.

Perustelu: Halonen on aiemminkin estänyt lain voimaantulon, kun ei allekirjoittanut sitä!!

Kysymyksessä eduskunnan säätämän arpajaislain voimaantulo,joka olisi rajoittanut ahvenanmaalaisen peliyhtiön PAF:n toimintaa. Ahvenanmaalla PAF on yhtä tärkeä kuin Veikkaus ja Raha-automaattiyhdistys muualla Suomessa:sen tuloilla rahoitetaan maakuntamuseota, urheilua ja sosiaalitointa.(tiedot: Hesari 29.1.2006,sivu D4)

Halosen toiminta täysin loogista: PAF sai jatkaa miljoonabisneksiään samoin vakuutusyhtiöt saivat jatkoluvan vammautuneiden riistämiseen HE 47/2005 lainvoimaansaattamisella.

Eli Halonen hyväksyy lakiehdotuksia "ison rahan" etujen mukaisesti.

Näin toimii "puolen kansan" presidentti.

pyytää muuttamista kirjoitti:

puhuttu lainmuutos
Lähde: KESKISUOMALAINEN, Keskustelut/ Sana on vapaa/ Lukekaa, mitä Halonen on allekirjoittanut!

Mielenkiintoinen kysymys: Eikö presidentti Halonen todellakaan olisi voinut toimia toisin HE47/2005 kohdalla?

Kyllä olisi voinut toimia toisin, eli hylätä lakiehdotuksen.

Perustelu: Halonen on aiemminkin estänyt lain voimaantulon, kun ei allekirjoittanut sitä!!

Kysymyksessä eduskunnan säätämän arpajaislain voimaantulo,joka olisi rajoittanut ahvenanmaalaisen peliyhtiön PAF:n toimintaa. Ahvenanmaalla PAF on yhtä tärkeä kuin Veikkaus ja Raha-automaattiyhdistys muualla Suomessa:sen tuloilla rahoitetaan maakuntamuseota, urheilua ja sosiaalitointa.(tiedot: Hesari 29.1.2006,sivu D4)

Halosen toiminta täysin loogista: PAF sai jatkaa miljoonabisneksiään samoin vakuutusyhtiöt saivat jatkoluvan vammautuneiden riistämiseen HE 47/2005 lainvoimaansaattamisella.

Eli Halonen hyväksyy lakiehdotuksia "ison rahan" etujen mukaisesti.

Näin toimii "puolen kansan" presidentti.

Lue lisää

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000332&posting=22000000013889677&view_mode=flat

uusia tekstejä kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000332&posting=22000000013889677&view_mode=flat

Lue lisää

Kun olen saanut perehtyä syvälle tähän demarilaiseen ja niin perin suomalaiseen oikeuskäytäntömenetelmään vammautuneita ajatellen, tulee väkisin mieleen ajatus:

jossakin on tehty salainen kassakaappisopimus, missä EIT tulee jatkossa hylkäämään jokaisen suomalaisen vammautuneen suomalaisissa sosiaalivakuutusoikeusistuimien hylkypäätöksistä tehdyt kantelut. Totuus on tarua ihmeellisempi, kun on kyse suoamalaisesta demarimafiasta. Mukaan tulee entinen stm.ministeri, arvaa vain kuka, silti demari hänkin oli.

demarien kanssa kirjoitti:

Kun olen saanut perehtyä syvälle tähän demarilaiseen ja niin perin suomalaiseen oikeuskäytäntömenetelmään vammautuneita ajatellen, tulee väkisin mieleen ajatus:

jossakin on tehty salainen kassakaappisopimus, missä EIT tulee jatkossa hylkäämään jokaisen suomalaisen vammautuneen suomalaisissa sosiaalivakuutusoikeusistuimien hylkypäätöksistä tehdyt kantelut. Totuus on tarua ihmeellisempi, kun on kyse suoamalaisesta demarimafiasta. Mukaan tulee entinen stm.ministeri, arvaa vain kuka, silti demari hänkin oli.

Lue lisää

uuden vakuutusoikeuslain soveltamispäätöksiä!
Vakuutusoikeuden päätös tammikuu/2006 eli annettu Halosen allekirjoittaman ja 1.1.2006 voimaantulleen lain nojalla. Itse pidän päätöstä täytenä mielivaltana, en minkään puolueettoman ja rehellisen oikeuslaitoksen tekemänä.

Asiaratkaisu:
Asiassa on esitetty lääkärinlausuntoja,joissa **** on pidetty työkyvyttömänä.Lääketieteellisestä selvityksestä ilmenevät sairauslöydökset ja tilankuvaukset on otettu huomioon **** työkykyä arvioitaessa.Lääkärinlausuntojen eläkekkeen myöntämistä puoltavat kannanotot eivät kuitenkaan ole vakuutusoikeutta sitovia, vaan vakuutusoikeus ratkaisee oikeuden työkyvyttömyyseläkkeeseen laissa säädetyn harkintavaltansa nojalla.