Miksiköhän kaavoissa on määrätty niin paljon tiili/paneeli sekaratkaisun julkisivumateriaaliksi että tunnistaa taas aikakautensa rakentamiseksi. Tosin näkyy jo koristeelisia puutaloja joissa saattaa olla massoitelussakin vaihtelua, tyyli joka kiellettiin 1920 luvun alussa, onko tämä seuraavat 15 vuotta ?
arkkitehdeille
tai kaavoittajille
7869
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Eihän kauniin talon tarvitse noudattaa kaavaa pilkulleen.
Kunnollinen suunnittelija saa helpotuksia monista pykälistä esittäessään
rakennusvalvontaan kaunista ja hyvin perusteltua ratkaisua.
Häirikkötaloa ei pidä tehdä, se on laissakin kielletty, mutta jotain järkeä sentään...
Selvisi että yhden asian saa tehdä paremmin kuin kaajoittaja on määrännyt, rappaus tai tiili pykälän haluaisin ehdottomasti toteuttaa ilman julkisivutiiltä tai harkkoa, katselin kuvia hausbau lehdestä, siellä näytti aika yleinen ratkaisu olevan puuronko jonka ulkopinnassa on suoraan eristyslevy, jonka ulkopinnassa on suoraan sileän rappauksen näköinen levy. Näinköhän saisi täälä käyttää. K-arvot näytti olevan 0.17-0.23
Kaavoittajaa jolle maksetaan siitä että toimii kehityksen jarruna, määräyksillään.
Jopas onkin saksmanneilla "rehellinen" rakenne. No, toisaalta,
onhan puusoiro levy-taloissa myös yleisesti julkisivussa käytössä
tiiltä (ilmeisimmin lisäämässä talon/kaava-alueen ulkonäön
statusarvoa, suhteellisen harvoinhan edes tiilikaava-alueelle
täystiilitaloa tehdään)...
Miten lie saumojen näkyvyys tuollaisessa ratkaisussa, levyrakenne
kuitenkin peittänee enimmän osan julkisivupinnasta. Toinen mikä
arveluttaa, on tuo rakenne; siis tuossako olisi runkosoirojen välissä
eriste, sitten (tuulensuoja?)eristelevy, johon on liimattu suoraan
kiinni kova rakennuslevy? Eli tuulensuojan ja rappauslevyn välissä
ei ole koolausta (l. tuuletusrakoa)?
Juu ei, Tuuletusrakoa, ulkopuolinen eristyslevy pitää puu soiro rungon lämpösempänä, ja Rakenteen läpäisevät watit johtuvat viimeisenä myös ulkoverhouslevyn läpi. Saumat olisi kiva nähdä. Ja miten rakenne sopii Suomen määräyksiin, ilmasto on aika lähellä samaa, pykälän vääntäjät erejä. Rakenne näkyy Hausbau jan/feb 2006 lehdessä, ratkaisu näyttäisi olevan yleinen saksassa.
Jos (siis jos) höyrynsulku pitää sisäilman kosteuden visusti
sisällä niin silloin tietysti ei (periaatteessa) tarvitse huolehtia
kosteuden tiivistymisestä -- tässä tapauksessa kai
jonnekin verhouslevyn uumeniin tai eristelevyn rajapintaan.
Hmm.
Juu höyrynsulku Sisäpuolelle, ja on sen eristyskerroksessa uloimmaisena olevan ulkoverhouslevyn pystyttävä kuivumaan ulospäin.