Olemme kesällä muuttaneet uuteen siporex taloon. Mistä johtuu, että kovalla pakkasella välipohjasta eli alakerran katosta kuuluu välillä kova pamahdus?
Katossa
paukkuu
18
4718
Vastaukset
- ensimmäiset
kuusi vuotta kuten päätalon uuni.
Sitten pauke vähenee ja 15 vuodessa loppuu kokonaan kun saumat on murentuneet jauhoksi. - Rakentaja
on tämä ongelma ,ei muissa kivitaloissa
- raksaaja--sh
"ilmiö" paremminkin
- Sohvatiikeri
Ei sitä ainakaan kaikissa sipo-taloissa ole.
- Sipo rakentaja
Tyypillinen rakennus virhe josta myös Siporexin rakentaja koulussa varoitellaan. "Ammmattimiehet" ovat joko jättäneet välpohjan ja kantavien seinien välistä villakaistan pois, tyyliin "ei sisäseinissä villaa tartte" tai laatastoa ei ole kunnolla rengasraudoitettu, jolloin yksittäiset palkit "liikkuvat" koko välipohjan sijaan.
- Lammissa
Havaitsin samantapaista, mutta mielestäni ei kovin kovaa pauketta 2004-2005 välisenä talvena lammiraksallamme. En ole 100% varma tuliko pauke rungosta vai takaseinällä olleesta 14m pitkästä puisesta rakennustelineestä.
Viime kesänä purettiin teline. Tänä talvena ei ole enään napsetta eikä pauketta kuulunut. (ja raksalla on tullut vietettyä entistä enemmän aikaa... & tarkkailtua tarkemmin)
t. raksaaja - pena
normaalia...
seinät kutistuu pakkasella ja väli & yläpohjaelementi liikahtaa sen mukaan.
elementitän ei ole mitenkään kiinni alapuolen runkoon villakaista pitäisi poistaa liikahdus äänen...:).
Ei vaaralista vaan normaalia.
ps liike on luokkaa 1..2mm ...- ilmatiiveyden varmistamisexi
vaikka taitaa se lankun littuun puristama villa hoitaa riittävän ilmatiiveyden
samaisista liikkuvuuksista johtuen, älkää juottako/rapatko savupiippua kiinni välipohjaan, käyttäkkee elastista massaa - pena
ilmatiiveyden varmistamisexi kirjoitti:
vaikka taitaa se lankun littuun puristama villa hoitaa riittävän ilmatiiveyden
samaisista liikkuvuuksista johtuen, älkää juottako/rapatko savupiippua kiinni välipohjaan, käyttäkkee elastista massaasipossa maskiharkko hoitaa ilmatiiveyden.
Jep piippu on toinen hyvä muistamis paikka... - on siinä yläpohjan kohdalla
pena kirjoitti:
sipossa maskiharkko hoitaa ilmatiiveyden.
Jep piippu on toinen hyvä muistamis paikka...ulkopinnassa?
Silloinhan se ei hoida ilmatiiveysfunktiota yläpohjassa vaan yläpohjan lankut liikkuu ja paukkuu irrallaan siitä ulkokuoren harkosta?
Jos on rakennusdetalji johon mut voi osoittaa niin osoittaos niin en kysele tyhmiä.... - marenkirakentaja
on siinä yläpohjan kohdalla kirjoitti:
ulkopinnassa?
Silloinhan se ei hoida ilmatiiveysfunktiota yläpohjassa vaan yläpohjan lankut liikkuu ja paukkuu irrallaan siitä ulkokuoren harkosta?
Jos on rakennusdetalji johon mut voi osoittaa niin osoittaos niin en kysele tyhmiä....Ainaskin meillä maskiharkon ja lankun väli täytettiin sipomurskeella, toimii
tiivisteenä - hidaste kylläkin
marenkirakentaja kirjoitti:
Ainaskin meillä maskiharkon ja lankun väli täytettiin sipomurskeella, toimii
tiivisteenä- petonin lutraaja
- pena
hidaste kylläkin kirjoitti:
- petonin lutraaja
luulen että sipo yläpohja on riittävän ilmatiivis. Täys sipotalot on mittauksissa olleet erittäin tiiviitä. mutta samalla rakenne on myös hengittävä. samoin lammitalot jos on ontelo yläpohja...
Tiiveyskoe talolle.
Koe voidaan tehdä samalla kun mitataan ja säädetään ilmanvaihto. Tulopuoli tulpataan ja poistopuoli laitetaan niin suurelle teholle että talossa on 50Pa alipaine. Sitten mitataan poistoilmavirtaus. Virtausksesta ja talon tilavuudesta lasketaan ilmanvuotoluku. Jos virtaus on tasan talon tilavuus tunnissa on vuotoluku 1. Jos virtaus on kaksi kertaa talon tilavuus tunnissa niin vuotoluku on 2. Lukemat tarkoittavat jotain tällaista:
alle 1 = todella tiivis talo
alle 3-5 = normaali taso
yli 7 = hatara hökkeli
jämerän sivuilla mainitaan että keskiarvo suomessa on 7.
jämerän mainoslauseet jämerän tiiveydestä....
http://www.jamera.fi/default.asp?A=13 - raksaaja--sh
pena kirjoitti:
luulen että sipo yläpohja on riittävän ilmatiivis. Täys sipotalot on mittauksissa olleet erittäin tiiviitä. mutta samalla rakenne on myös hengittävä. samoin lammitalot jos on ontelo yläpohja...
Tiiveyskoe talolle.
Koe voidaan tehdä samalla kun mitataan ja säädetään ilmanvaihto. Tulopuoli tulpataan ja poistopuoli laitetaan niin suurelle teholle että talossa on 50Pa alipaine. Sitten mitataan poistoilmavirtaus. Virtausksesta ja talon tilavuudesta lasketaan ilmanvuotoluku. Jos virtaus on tasan talon tilavuus tunnissa on vuotoluku 1. Jos virtaus on kaksi kertaa talon tilavuus tunnissa niin vuotoluku on 2. Lukemat tarkoittavat jotain tällaista:
alle 1 = todella tiivis talo
alle 3-5 = normaali taso
yli 7 = hatara hökkeli
jämerän sivuilla mainitaan että keskiarvo suomessa on 7.
jämerän mainoslauseet jämerän tiiveydestä....
http://www.jamera.fi/default.asp?A=13Iseäni kiinnostais tietää miten aikain saatossa tuo tiiveys säilyy/muuttuu eri rakenteilla.
Eli onko havaintoa vanhemmille ("käytetyille" taloille tehdystä kokeista?
(sen jälkeen kun esim paketointiteippien liima on pettänyt ja lämpöliikkeet liikutelleet kiviseinät muutamaan kertaan)
Tiiveydestä muuta...
Koska taloissa pidetään pieni alipaine niin "luulis" virtauksen yläpohjasta olevan aika lähelle - 0 ja siten seinien ilmanpitävyyden olevan oleellisenpi.
Mutta seinien tiiveyttäpä ei tuossa kokeessa voi eritellä ... - raksaaja--sh
pena kirjoitti:
luulen että sipo yläpohja on riittävän ilmatiivis. Täys sipotalot on mittauksissa olleet erittäin tiiviitä. mutta samalla rakenne on myös hengittävä. samoin lammitalot jos on ontelo yläpohja...
Tiiveyskoe talolle.
Koe voidaan tehdä samalla kun mitataan ja säädetään ilmanvaihto. Tulopuoli tulpataan ja poistopuoli laitetaan niin suurelle teholle että talossa on 50Pa alipaine. Sitten mitataan poistoilmavirtaus. Virtausksesta ja talon tilavuudesta lasketaan ilmanvuotoluku. Jos virtaus on tasan talon tilavuus tunnissa on vuotoluku 1. Jos virtaus on kaksi kertaa talon tilavuus tunnissa niin vuotoluku on 2. Lukemat tarkoittavat jotain tällaista:
alle 1 = todella tiivis talo
alle 3-5 = normaali taso
yli 7 = hatara hökkeli
jämerän sivuilla mainitaan että keskiarvo suomessa on 7.
jämerän mainoslauseet jämerän tiiveydestä....
http://www.jamera.fi/default.asp?A=13heidän ainoa/suurin ongelmansa on saada asiakkaille myytyä määräyksiä alhaisenpi seinän eristävyys ja se selittää hieman ...hmmm... ärsyttävän tavan unohtaa mainonnassa eristevahvuuden merkitys.
Tässä on lausahdus joka pitää aika pitkälle paikkansa:
"Koko talon energiankulutusta ajatellen seinän U-arvolla ei olekaan kovin suurta merkitystä, koska seinän läpi johtumalla kuluvan energian osuus kokonaiskulutuksesta on pieni, tyypillisesti vain noin 15%. "
Tuo voinee pitää paikkansa NORMItalossa jossa on vähän seinäpintaa suhteessa ikkunapintaan, lattiapintaan, kattopintaan ja ilmanvaihdon tehottomuuteen.
Meidän lammissamme on suhteellisen paljon seinää verrattuna nuihin muihin seikkoihin.
Ja tluksena:
- jos eristys olisi normien mukainen, seinien kautta tapahtuva energianhukka olisi 23%
- mutta koska eristys on muualla parannettu (kokonaisuus 30% normitaloa parempi), tiiveys hyvä ja seinissä "vain" normien mukainen eristys, onkin seinien kautta tapahtuva energianvuoto 32% kokonaislämmönkulutuksesta.
Mutta tokihan markkinamies koettaa kääntää asian parhaimmin päin omalle tuotteelleen.
Se on totta että kokonaisuus on eri osa-alueiden summa ja esim seinän eristävyydeksi voi riittää kohtuus. - nimetön
raksaaja--sh kirjoitti:
heidän ainoa/suurin ongelmansa on saada asiakkaille myytyä määräyksiä alhaisenpi seinän eristävyys ja se selittää hieman ...hmmm... ärsyttävän tavan unohtaa mainonnassa eristevahvuuden merkitys.
Tässä on lausahdus joka pitää aika pitkälle paikkansa:
"Koko talon energiankulutusta ajatellen seinän U-arvolla ei olekaan kovin suurta merkitystä, koska seinän läpi johtumalla kuluvan energian osuus kokonaiskulutuksesta on pieni, tyypillisesti vain noin 15%. "
Tuo voinee pitää paikkansa NORMItalossa jossa on vähän seinäpintaa suhteessa ikkunapintaan, lattiapintaan, kattopintaan ja ilmanvaihdon tehottomuuteen.
Meidän lammissamme on suhteellisen paljon seinää verrattuna nuihin muihin seikkoihin.
Ja tluksena:
- jos eristys olisi normien mukainen, seinien kautta tapahtuva energianhukka olisi 23%
- mutta koska eristys on muualla parannettu (kokonaisuus 30% normitaloa parempi), tiiveys hyvä ja seinissä "vain" normien mukainen eristys, onkin seinien kautta tapahtuva energianvuoto 32% kokonaislämmönkulutuksesta.
Mutta tokihan markkinamies koettaa kääntää asian parhaimmin päin omalle tuotteelleen.
Se on totta että kokonaisuus on eri osa-alueiden summa ja esim seinän eristävyydeksi voi riittää kohtuus.Mitenhän tuoki liittyy esillä olevaan aiheeseen.
Ärsyttää tuommonen fanaattinen lammismi, jonka profeetta raksaaja-sh on. Sipo seinän eristävyys on varmasti aivan riittävä. Eiköhön sinullakin mene jo ulkovalojen sähkönä enemmän energiaa, kuin mitä seinien lämmöneristävyydessä on eroa. Lisäksi kun otamme huomioon muualla tehtävän kompensoinnin vaikutus, on ihan turha tulla haukkumaan Sipoa. - profeetta raksaaja--sh
nimetön kirjoitti:
Mitenhän tuoki liittyy esillä olevaan aiheeseen.
Ärsyttää tuommonen fanaattinen lammismi, jonka profeetta raksaaja-sh on. Sipo seinän eristävyys on varmasti aivan riittävä. Eiköhön sinullakin mene jo ulkovalojen sähkönä enemmän energiaa, kuin mitä seinien lämmöneristävyydessä on eroa. Lisäksi kun otamme huomioon muualla tehtävän kompensoinnin vaikutus, on ihan turha tulla haukkumaan Sipoa."Mitenhän tuoki liittyy esillä olevaan aiheeseen. "
No juurihan puhuttiin ilmanpitävyydestä ja U arvoista.
Ja MIELESTÄNI jämerä koettaa häivyttää U-arvo -ongelman höpömarkkinoinnilla. Siksi kerroin miten esim. meidän talossa toteutuu energian hukan jakautuminen.
Missä kohtaa minulla nyt oli fanaattista lamminismia? Kerro & näytä, please.
"Sipo seinän eristävyys on varmasti aivan riittävä."
On kai kaikkien talojen. Mikä on ongelma?
"Lisäksi kun otamme huomioon muualla tehtävän kompensoinnin vaikutus, on ihan turha tulla haukkumaan Sipoa."
Niinpä niin... ei voi kuin ihmetellä. - raksaaja--sh
pena kirjoitti:
luulen että sipo yläpohja on riittävän ilmatiivis. Täys sipotalot on mittauksissa olleet erittäin tiiviitä. mutta samalla rakenne on myös hengittävä. samoin lammitalot jos on ontelo yläpohja...
Tiiveyskoe talolle.
Koe voidaan tehdä samalla kun mitataan ja säädetään ilmanvaihto. Tulopuoli tulpataan ja poistopuoli laitetaan niin suurelle teholle että talossa on 50Pa alipaine. Sitten mitataan poistoilmavirtaus. Virtausksesta ja talon tilavuudesta lasketaan ilmanvuotoluku. Jos virtaus on tasan talon tilavuus tunnissa on vuotoluku 1. Jos virtaus on kaksi kertaa talon tilavuus tunnissa niin vuotoluku on 2. Lukemat tarkoittavat jotain tällaista:
alle 1 = todella tiivis talo
alle 3-5 = normaali taso
yli 7 = hatara hökkeli
jämerän sivuilla mainitaan että keskiarvo suomessa on 7.
jämerän mainoslauseet jämerän tiiveydestä....
http://www.jamera.fi/default.asp?A=13"luulen että sipo yläpohja on riittävän ilmatiivis."
En ole tuota epäillytkään.
Olin vaan utelias tietämään onko sen "liikuntasauman" tiiveyttä mitenkään varmistettu villan & murskeen lisäksi. Perfektionismi vaivaa nääs. (varmaan siihen lankun ja seinän väliin vois jotain massaa laittaa jos siinä jonninmoinen rako ois/jäis/näkyis)
Kattelenpa kun sattuu seuraava Jämerä esittely kohdalle.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Virkamiehille tarvitaan tuntuvat palkankorotukset
Naistenpäivänä on syytä muistuttaa, että virkamiehen euro on vain 80 senttiä. Palkat tulee saattaa samalle tasolle yksi474097Riikka Purran kaudella nousi bensan hinta yli 2 euron
Muistatteko kuinka edellisen vasemmistohallituksen aikana, ns. Marinin aikakaudella, bensiiniä sai 1,3 euron litrahinnal623753- 703288
Olisipa saanut sinuun
Tutustua paremmin. Harmi että aloin lopulta jännittämään kun näytit tunteesi niin voimakkaasti ja lähestyit niin voimaak963190Mitäs nyt sijoittajat?
Pörssit laskevat maailmalla Iranin sodan takia ja muutenkin ovat olleet Trumpin vallan alla epävarmat. Ainoa, mikä on no892154- 352108
- 241959
- 381939
- 311921
Olisitpa se hellä
Ja herkkä minkä kuvan sain sinusta irl. Haluaisin että elämässäni olisi sellainen joka arvostaa minua juuri sellaisena k231844