Linux ilman binäärikirjastoja?

Enpäs lannistu noin vähästä :)

Nettiin menevät ohjelmat toki kannattaa pitää ajan tasalla. Tavallisella desktop-käyttäjällä ei tällaisia ohjelmia kuitenkaan ole kovin paljon: nettiselain ainakin, sähköpostiohjelma ja messengeri ehkä lisäksi, mutta siinäpä ne alkavat olla. Ei olisi kovinkaan iso homma imuroida näitä ohjelmia uusiksi silloin tällöin.

Mitä tulee esim. toimistosovellusten, pelien ja muiden ei-nettiohjelmien päivittämiseen, niiden päivittäminen lienee lähinnä haitallista. Nykysysteemissä kun päivittää nettiselaimen, samalla "päivittyy" myös toimisto-ohjelma, ja saattaa lakata toimimasta. Jos ohjelmat olisivat itsenäisiä, saisi edes päättää, mitä ohjelmaa päivittää ja mitä ei.

Ja milloin kaikkea hyvää on saatu samassa paketissa? Toki muutoksella olisi hyötynsä ja haittansa.

Jotenkin vain tuntuu, että jaetut kirjastot ovat jäänne ajalta, jolloin kiintolevytila oli paljon tiukemmassa kuin nykyään. Nykyistä standardi 160 gigaista ei saa ohjelmilla täyteen. Ei edes staattisesti linkitetyillä.

sama ehdottaja kirjoitti:

Enpäs lannistu noin vähästä :)

Nettiin menevät ohjelmat toki kannattaa pitää ajan tasalla. Tavallisella desktop-käyttäjällä ei tällaisia ohjelmia kuitenkaan ole kovin paljon: nettiselain ainakin, sähköpostiohjelma ja messengeri ehkä lisäksi, mutta siinäpä ne alkavat olla. Ei olisi kovinkaan iso homma imuroida näitä ohjelmia uusiksi silloin tällöin.

Mitä tulee esim. toimistosovellusten, pelien ja muiden ei-nettiohjelmien päivittämiseen, niiden päivittäminen lienee lähinnä haitallista. Nykysysteemissä kun päivittää nettiselaimen, samalla "päivittyy" myös toimisto-ohjelma, ja saattaa lakata toimimasta. Jos ohjelmat olisivat itsenäisiä, saisi edes päättää, mitä ohjelmaa päivittää ja mitä ei.

Ja milloin kaikkea hyvää on saatu samassa paketissa? Toki muutoksella olisi hyötynsä ja haittansa.

Jotenkin vain tuntuu, että jaetut kirjastot ovat jäänne ajalta, jolloin kiintolevytila oli paljon tiukemmassa kuin nykyään. Nykyistä standardi 160 gigaista ei saa ohjelmilla täyteen. Ei edes staattisesti linkitetyillä.

Lue lisää

Pikemminkin toi sun ajattelutapa on jäänne tietotekniikan alkuajoilta, sillon nimittäin harrastettiin tommosta kaiken yhteen möykkyyn ahtamista.

Sä et selvästikään ole ikinä itse ohjelmoinut mitään isompaa. Tolla sun mallillasi jo ohjelmien ylläpitokin menisi täysin mahdottomaksi. Ensinnäkin ohjelmoijan pitäs jatkuvasti kääntää ohjelmastaan uusia versioita. Toisekseen toi johtas pyörän uudelleen keksimiseen kun käytettävissä ei olisi valmiita kirjastoja mitä käyttää. Ja kolmanneksi se johtas yhteensopivuusonjelmiin ohjelmien välillä.

Nykyään ohjelmia kehitetäessä ei ole varaa keksiä pyörää aina uudestaan. Eikä se ole mielekästäkään. Nykyään suositaan oliopohjasta ja mahdollisimman modulaarista ohjelmistokehitystä, ja siinä myös jaetut kirjastot on tärkeässä asemassa koska ne vähentää päällekkäistä työtä ja parantaa yhteensopivuutta. Ohjelmistokehitys ilman esim jaettuja kirjastoja olisi hidasta, kankeaa ja hirveän kallista kaupallisten ohjelmien kohdalla.

Kaikenlisäksi mieti nyt vähän. Mitä järkeä siinä olisi jos esim jokainen GNOME-ohjelma lataisi kaikki käyttöliittymäkirjastot muistiin? Hirveää resurssien tuhlausta.

sama ehdottaja kirjoitti:

Enpäs lannistu noin vähästä :)

Nettiin menevät ohjelmat toki kannattaa pitää ajan tasalla. Tavallisella desktop-käyttäjällä ei tällaisia ohjelmia kuitenkaan ole kovin paljon: nettiselain ainakin, sähköpostiohjelma ja messengeri ehkä lisäksi, mutta siinäpä ne alkavat olla. Ei olisi kovinkaan iso homma imuroida näitä ohjelmia uusiksi silloin tällöin.

Mitä tulee esim. toimistosovellusten, pelien ja muiden ei-nettiohjelmien päivittämiseen, niiden päivittäminen lienee lähinnä haitallista. Nykysysteemissä kun päivittää nettiselaimen, samalla "päivittyy" myös toimisto-ohjelma, ja saattaa lakata toimimasta. Jos ohjelmat olisivat itsenäisiä, saisi edes päättää, mitä ohjelmaa päivittää ja mitä ei.

Ja milloin kaikkea hyvää on saatu samassa paketissa? Toki muutoksella olisi hyötynsä ja haittansa.

Jotenkin vain tuntuu, että jaetut kirjastot ovat jäänne ajalta, jolloin kiintolevytila oli paljon tiukemmassa kuin nykyään. Nykyistä standardi 160 gigaista ei saa ohjelmilla täyteen. Ei edes staattisesti linkitetyillä.

Lue lisää

kirjastot on tehty sillein että ne ei hajota muita ohjelmia vaikka päivitätkin kirjaston uudempaan vaan siksi yleensä esim. ohjelmien tiedoissa on että vähintään kirjasto X versio x.x nje. . Hyöty tulee siinä että jos kirjastosta on vaikka löytynyt joku aukko niin se korjaa samalla mahdollisesti muutkin ohjelmat jotka käyttävät samaa kirjastoa.

minä kirjoitti:

Pikemminkin toi sun ajattelutapa on jäänne tietotekniikan alkuajoilta, sillon nimittäin harrastettiin tommosta kaiken yhteen möykkyyn ahtamista.

Sä et selvästikään ole ikinä itse ohjelmoinut mitään isompaa. Tolla sun mallillasi jo ohjelmien ylläpitokin menisi täysin mahdottomaksi. Ensinnäkin ohjelmoijan pitäs jatkuvasti kääntää ohjelmastaan uusia versioita. Toisekseen toi johtas pyörän uudelleen keksimiseen kun käytettävissä ei olisi valmiita kirjastoja mitä käyttää. Ja kolmanneksi se johtas yhteensopivuusonjelmiin ohjelmien välillä.

Nykyään ohjelmia kehitetäessä ei ole varaa keksiä pyörää aina uudestaan. Eikä se ole mielekästäkään. Nykyään suositaan oliopohjasta ja mahdollisimman modulaarista ohjelmistokehitystä, ja siinä myös jaetut kirjastot on tärkeässä asemassa koska ne vähentää päällekkäistä työtä ja parantaa yhteensopivuutta. Ohjelmistokehitys ilman esim jaettuja kirjastoja olisi hidasta, kankeaa ja hirveän kallista kaupallisten ohjelmien kohdalla.

Kaikenlisäksi mieti nyt vähän. Mitä järkeä siinä olisi jos esim jokainen GNOME-ohjelma lataisi kaikki käyttöliittymäkirjastot muistiin? Hirveää resurssien tuhlausta.

Lue lisää

Myönnän mielelläni, että minun näkökulmani ei ole ohjelmoijan, vaan käyttäjän. Ja mikä Linuxissa eniten mättää, niin se, että sitä on kehitetty liikaa juuri ohjelmoijan näkökulmasta. Jos Linuxin yleistymistä halutaan, sen on tultava lähelle käyttäjää - vaikka en ole varma, halutaanko Linuxin yleistymistä todella. Tai ainakaan se asia ei ole tärkeysjärjestyksessä kovin korkealla. Tämän osoittaa mm. se, että Linux-yhteisö on niin lahkoutunut. Yhtenäinen standardi olisi kaikkien etu, mutta sellaisesta ei ole välitetty sopia. Omat virittelyt, "itsensä toteuttaminen" tai mikä lie, on kehittäjille/distroilijoille tärkeintä.

Jos nyt ohjelmoinnista kuitenkin puhutaan, lähinnä ajattelin sellaista mallia, että ohjelman kehitysvaiheessa kaikki kirjastot ja kaikki mahdolliset työkalut ovat käytettävissä, mutta kääntämis/linkittämisvaiheessa huolehdittaisiin siitä, että tuloksena on itsenäinen exe. Binäärikirjastoista siis poimittaisiin vain ne osat, mitä ohjelma oikeasti tarvitsee, ja ne pultattaisiin ohjelmaan kiinni. Jos tällainen on tosiaankin teknisesti mahdotonta tai täydellisen järjetöntä, niin pahoittelen, että työnsin lusikkani soppaan.

ehdottaja kirjoitti:

Myönnän mielelläni, että minun näkökulmani ei ole ohjelmoijan, vaan käyttäjän. Ja mikä Linuxissa eniten mättää, niin se, että sitä on kehitetty liikaa juuri ohjelmoijan näkökulmasta. Jos Linuxin yleistymistä halutaan, sen on tultava lähelle käyttäjää - vaikka en ole varma, halutaanko Linuxin yleistymistä todella. Tai ainakaan se asia ei ole tärkeysjärjestyksessä kovin korkealla. Tämän osoittaa mm. se, että Linux-yhteisö on niin lahkoutunut. Yhtenäinen standardi olisi kaikkien etu, mutta sellaisesta ei ole välitetty sopia. Omat virittelyt, "itsensä toteuttaminen" tai mikä lie, on kehittäjille/distroilijoille tärkeintä.

Jos nyt ohjelmoinnista kuitenkin puhutaan, lähinnä ajattelin sellaista mallia, että ohjelman kehitysvaiheessa kaikki kirjastot ja kaikki mahdolliset työkalut ovat käytettävissä, mutta kääntämis/linkittämisvaiheessa huolehdittaisiin siitä, että tuloksena on itsenäinen exe. Binäärikirjastoista siis poimittaisiin vain ne osat, mitä ohjelma oikeasti tarvitsee, ja ne pultattaisiin ohjelmaan kiinni. Jos tällainen on tosiaankin teknisesti mahdotonta tai täydellisen järjetöntä, niin pahoittelen, että työnsin lusikkani soppaan.

Lue lisää

Windowsissa tuo on se nimenomainen malli.

Linkittämisvaiheessa .lib -stubit staattisesti käännetään jokaiseen Win32 softaan, ja tuloksena onkin yli megatavun mokkula.

Nämä staattiset stubit tekevät versionhallintaa ja sisältävät peruslaatuiset usermode palvelut.

Linuxissa ei mitään kunnollista standardia versionhallintaa ole, vaan on täysin softan omilla harteilla joko ladata kirjastot dynaamisesti, ja siis itse tehdä versionhallinnan heuristiset toimenpiteet, tai antaa linkkerin hoitaa homman.

ELF-formaatti sallisi monenlaisten versiointisymbolien käytön, ja linkkerikin moisia tukee, mutta OpenSourcessa ei näitä haluta käyttävän, koska GPL-uskovaiset koodarit ovat laiskoja tai muuten vaan tyhmiä.

No sittenhän tässä ei ole hätää. Mutta kuinka tavallista on, että ohjelmasta tarjotaan myös static-versio?

ehdottaja kirjoitti:

No sittenhän tässä ei ole hätää. Mutta kuinka tavallista on, että ohjelmasta tarjotaan myös static-versio?

eipä taida kovinkaan yleistä olla ainakaan avoimen lähdekoodin ohjelmissa että siitä vaan kääntelemään. Hah hah...