tää taitaa olla vähä väärä palsta tavallaan,mut lukekaa kuitenki,jos jaksatte...
Mun elämä on tekemässä itsemurhaa.Mä en jaksa olla ystävällinen,ku yks jos toinenki mun luokkalainen vaan aukoo päätään. Ja yks kusipää,jota mä rakastan mut joka ei näköjään rakasta mua, haukku mut huoraksi tekstarilla numerosta 17277. Mukana oli yks Sarkka ja joitaki...
Mua on haukuttu ja kiusattu aina,mut mä en oo pahemmin välittäny.Yläasteel mä sain joitaki kamuja.Mut seiskan syksyllä mä en jaksanu enää olla ilonen,ku tunsin itteni niin lyödyksi. Mä oon jo varmaan yli puoli vuotta pukeutunu mustiin. Ja mul on mustalla tussilla piirretty pentagrammi ranteessa(lity tähän aiheeseen muuten perseen vertaa...).Kesälomal mun hyvä kaveri(ei aivan ystävä)ja mä oltiin juomas kylällä.Ja eiköhän vaan se mun "kaveri" pyytäny siltä mun ihastukselta(ollu muuten mun ihastus jo yli vuoden päivät)suudelmaa...varmaan kolme pitkää kielaria ne siinä veti-mun nokan ees.Mä kestin sen sillon,mut illemmalla,ku se mun ihastus(okei,pistetään nimeksi vaikka jussi) oli jo lähteny sen himaan,mä märisin siel kyläl.ei se kyl ollu lähelläkään keskustaa eikä siel ollu muita ku mun kavereita ja yks hmm...anssi.sille mä sit viel illemmalla soitin ja kerjäsin lohtua.se sano et kaikki kääntyy viel paremmaksi,mee kotiin nukkuun ni aamulla kaikki on valosamman näköstä,ne oli kummatki kännis ja muuta paskaa.Perseet...sillon mä varmaan ekan kerran haudoin itsaria tosissaan.
Ja hypätkäämme ajassa eteenpäin.Nyt oon kasilla,pukeudun edelleen mustiin,se mun "kaveri" vaan aukoo päätään,sen bestis ja mun kaveri ottaa mua päähän ku se on tietenki joka asias sen mun "kaverin" puolella.Sit yks typerä kusiaivo sami jurputtaa ja juha,pikkupätkä,sekä riina,joka kuulee musiikkia laitteesta joka ei sitä soita sillä hetkellä(tähän yhtyy se mun "kaveriki").kaiken muun kivan lisäksi tää anssi on käyttäytyny tosi oudosti.se eilen vielä tiedusteli et mitä mä yleensä kuuntelen(mä kannan korvalappustereoita koulussa)ja mä taisin vahingossa tiuskasta sille et mitä sillä on väliä,ku olin sanonu mun musamaun.Tänään se taas äyski mulle.
Eli,ongelman ydin taitaa olla et mä en voi puhua kellekkään mistään.Sen huora-tekstarin lähettäjän selville saatuani(anssi kerto)mä laitoin sille jussille tekstarin omasta kännystä:arvaa mitä?mielestäni sinä olet....täydellinen....KUSIPÄÄ!!
Se vaivaa mua ku on ruvennu kaduttaan. Siispä,mitä mä teen?
kiitos niille jotka jakso lukee...
Mun elämä on tekemässä itsemurhaa.Mä en jaksa olla ystävällinen,ku yks jos toinenki mun luokkalainen vaan aukoo päätään. Ja yks kusipää,jota mä rakastan mut joka ei näköjään rakasta mua, haukku mut huoraksi tekstarilla numerosta 17277. Mukana oli yks Sarkka ja joitaki...
Mua on haukuttu ja kiusattu aina,mut mä en oo pahemmin välittäny.Yläasteel mä sain joitaki kamuja.Mut seiskan syksyllä mä en jaksanu enää olla ilonen,ku tunsin itteni niin lyödyksi. Mä oon jo varmaan yli puoli vuotta pukeutunu mustiin. Ja mul on mustalla tussilla piirretty pentagrammi ranteessa(lity tähän aiheeseen muuten perseen vertaa...).Kesälomal mun hyvä kaveri(ei aivan ystävä)ja mä oltiin juomas kylällä.Ja eiköhän vaan se mun "kaveri" pyytäny siltä mun ihastukselta(ollu muuten mun ihastus jo yli vuoden päivät)suudelmaa...varmaan kolme pitkää kielaria ne siinä veti-mun nokan ees.Mä kestin sen sillon,mut illemmalla,ku se mun ihastus(okei,pistetään nimeksi vaikka jussi) oli jo lähteny sen himaan,mä märisin siel kyläl.ei se kyl ollu lähelläkään keskustaa eikä siel ollu muita ku mun kavereita ja yks hmm...anssi.sille mä sit viel illemmalla soitin ja kerjäsin lohtua.se sano et kaikki kääntyy viel paremmaksi,mee kotiin nukkuun ni aamulla kaikki on valosamman näköstä,ne oli kummatki kännis ja muuta paskaa.Perseet...sillon mä varmaan ekan kerran haudoin itsaria tosissaan.
Ja hypätkäämme ajassa eteenpäin.Nyt oon kasilla,pukeudun edelleen mustiin,se mun "kaveri" vaan aukoo päätään,sen bestis ja mun kaveri ottaa mua päähän ku se on tietenki joka asias sen mun "kaverin" puolella.Sit yks typerä kusiaivo sami jurputtaa ja juha,pikkupätkä,sekä riina,joka kuulee musiikkia laitteesta joka ei sitä soita sillä hetkellä(tähän yhtyy se mun "kaveriki").kaiken muun kivan lisäksi tää anssi on käyttäytyny tosi oudosti.se eilen vielä tiedusteli et mitä mä yleensä kuuntelen(mä kannan korvalappustereoita koulussa)ja mä taisin vahingossa tiuskasta sille et mitä sillä on väliä,ku olin sanonu mun musamaun.Tänään se taas äyski mulle.
Eli,ongelman ydin taitaa olla et mä en voi puhua kellekkään mistään.Sen huora-tekstarin lähettäjän selville saatuani(anssi kerto)mä laitoin sille jussille tekstarin omasta kännystä:arvaa mitä?mielestäni sinä olet....täydellinen....KUSIPÄÄ!!
Se vaivaa mua ku on ruvennu kaduttaan. Siispä,mitä mä teen?
kiitos niille jotka jakso lukee...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vaikka sul on ollut rankkaa niin älä edes ajattele itsaria!Mä meinaan tiedän parannus keinon joka tepsi muhun:ajattele että olisit nyt mukamassa tehnyt itsrin vaikka et oikeesti ole,sit sä huomaat miten paljon iloisia hetkiä kotona olisi jäänyt pois.Myöskin kun ne kiusaajat tulee ajattele että teet sen niin sanotun leikki "Jussin"takia sen että sanot niille kiusaajille päin naammaa vaikka olis pelottavia että:painukaa muualle!te ootte tosi säälittäviä kun kiusaatte!vain typerät ihmiset kiusaa!Eli suoraan sanottuna,Teijän kannattais lopettaa noi lapselliset toiuhut!
Eli idea on että uskot itseesi,ja pyrit vastaamaan kiusaajille jotain niin että ne joutuu kierteeseenEli ei osaa enään vastata juttuihis. Jos kiusaajat lopettavat juttus,voit sanoa sille "Jussille" että :Mix sä mua inhoot?siis enhän mä ole hura(tai niin luulen)vai oletko katellut mua,ja nähnyt harha kuvia!Sano suoraan että mä en ole tyhmä kusipää!
Häivy paikalta ja eikös se poikakin ala tajuta että sä tosiaan välität siitä.Mä annan enemmän ohjeita myöhemmin moikka!
kuule,ensiksikki niistä kiusaajista.ne on mun luokalla ja vaan nälvii jos sanon jotain,ja se ei oo jutun pääpointti.Yleensä vastaanki niille jotain älykästä(tai no,älykkäällä tarkoitan tietenkin...).mulla ei ensinnäkään oo kotona ilosia hetkiä ku emäbtä valittaa mulle kuukauden vanhoista jutuista ym ym..ja miten mä haukun niitä kiusaajia jussin takia ku se joskus kuuluu niihin kiusaajiin alias(paremmin heitä kuvaava sana)haukkujiin.
ja siis korostan,et se haukkuminen EI oo jutun pääpointti,vaan lisätaakka...
Ja se olin mä joka haukku jussia kusipääksi.mä oon tingannu siltä syytä siihen huoritteluun,vaa ei vittu vastaa.mä kyllä luulen et se tietää mun välittämisestä ku mä oon joskus päissään(tarkemmin viime vappuna)laittanu sille siitä viestejä...
Välillä tuntuu todellakin,että ei ole elämää.Kukaan ei välitä.Ei siinä silloin muu auta kuin itkeä surut pois.Ja joskus ajattelen,että jossain on kumminkin asiat paljon huonommin,ja todellakin on.
Ja välillä ajattelen,että pärjään hyvin ilman kavereita,silloin vain yksinkertaisesti olen yksin koulussa.Mutta aina lopulta joku kaveri tulee juttelemaan ja ihmettelee miksi olen yksin.
Ehkä kannattaisi ottaa vähän etäisyyttä kavereihisi tai jopa etsiä uusia kavereita vaikka jonkun harrastuksen kautta?
Ohoh,tulipahan paljon kirjoitettua taas.
Vinkin tapainen:Mene sanomaan sille jussille jotain,jos kerran kaduttaa.Ja muista hymyillä;)
...toivottavasti ymmärsin asian ytimen..:)
Mä märisenki.joka päivä melkeen.ja vielä koulussa kesken tunnin.kyyneleet valuu,mut en siis nyyh nyyh rääkyrääky muutaku kotona.tiiän et asiat on jossaki vielä huonommin.miten otat etäisyyttä,ku et oo ees lähelläkään?kerro se nii saat satasen..
ja harrastuksen...mulla ei oo muita harrastuksia ku ridaaminen,ja siel tallil pidetään yksityistunnit(ku se on niin pieni ni ei oo mitään virallisii aikataului)eli tallil on vaan se maikka ja joitaki sen kavereita mahdollisesti...nii,ja hevoset...
miten mä sen jussin tykö meen mitään sanomaa,ku:_
jos sanon koulus,ni vaihtoehdot on:tunnilla(ei kummaa hirnuntaa kuulu seläntakaa,ehei),välitunnilla(ei koko koulu kyylää,ehei) tai ruokalas(mä en oo ihan tyhmä).koulun ulkopuolella mä en sitä nää,ehkä joskus oon samaan aikaan kylällä.ja sillonki sil on hirvee haaremi sen ympärillä.siis kamuhaaremi...että se siitä sanomisesta.tekstareita se esittelis ja puhelusta juoruais.ei kiitos enenpää naurajia...