Tulossa Lammin talo ja välipohja onteloista. Mitä olette käyttäneet eristeenä ontelon ja pintalaatan välissä? Ensin ajattelin 30 mm Styroxia, mutta taitaa olla aika värkkäämistä noiden sähköputkien kanssa, eikä niitä ihan vähän tule. Riittääkö ylipäätään 30mm kunnolla noille putkille, yhtään risteäväähän siellä ei kärsisi olla? Riittääkö 80 mm pintalaatta jotta saa kunnolla raudoitusverkon ja lattialämmitys putket? Taitaa aika tiukkaa tehdä. Mitäs olette laittaneet pintalaatan alle? Paperia? Kertokaahan hiukan kokemuksia välipohjaratkaisuistanne. kiitoksia kaikille vastanneille.
Välipohjan
eristys
34
13487
Vastaukset
- konnari
eristää? Jos haluat parempaa äänieristystä jota uiva lattia tuo, esim. 20...30 mm EPS on OK. 80 mm pintavalu on riittävä vesikiertoiselle lattialämmölle kun otetaan huomioon ontelolaatan kaareutuminen ylöspäin. Eli teoreettinen paksuus 90...100 mm. Riippuen laatasta ja jännevälistä. Ja mitä tekemistä Lammi talolla on tämän kanssa?
- eristys
Äänieristys tässä on sivu seikka, en vaan halua tehdä varaavaa lattialämmitystä, joka siitä ilman eristystä tulisi.
Puhun laskennallisesta paksuudesta. 3.5:n onteloilla ja näillä punoksilla esikorotus luokkaa 5mm. Kyse on siitä että pitäisikö ottaa laskennalliseksi paksuudeksi 100mm 80mm:n sijaan.
EPS varmaaan on Ok toiminnallisuuden kannalta, mutta voi olla aika ikäva paloja putkien seassa leikellä, ja saada niitä pysymään paikallaan.
Lammilla ei tietenkään ole asian kanssa mitään tekemistä, kunhan vain juttelin. - konnari
eristys kirjoitti:
Äänieristys tässä on sivu seikka, en vaan halua tehdä varaavaa lattialämmitystä, joka siitä ilman eristystä tulisi.
Puhun laskennallisesta paksuudesta. 3.5:n onteloilla ja näillä punoksilla esikorotus luokkaa 5mm. Kyse on siitä että pitäisikö ottaa laskennalliseksi paksuudeksi 100mm 80mm:n sijaan.
EPS varmaaan on Ok toiminnallisuuden kannalta, mutta voi olla aika ikäva paloja putkien seassa leikellä, ja saada niitä pysymään paikallaan.
Lammilla ei tietenkään ole asian kanssa mitään tekemistä, kunhan vain juttelin.tms. laitetaan ehyenä kerroksena kantavan laatan päälle. Sen päälle voi halutessaan laittaa vaikka suodatinkankaan. Lämpöputket jäävät pintavalun sisään, eivät EPS-palojen väliin. Se olisikin aika toivotonta. Mikä lienee 3.5 ontelolaatta? No hällä väliä...Tarkista käyttämäsi lämpöputken paksuus: vaihtelee välillä n.20...35 mm eli vaikuttaa laatan paksuuteen.
- 50mm eps,
konnari kirjoitti:
tms. laitetaan ehyenä kerroksena kantavan laatan päälle. Sen päälle voi halutessaan laittaa vaikka suodatinkankaan. Lämpöputket jäävät pintavalun sisään, eivät EPS-palojen väliin. Se olisikin aika toivotonta. Mikä lienee 3.5 ontelolaatta? No hällä väliä...Tarkista käyttämäsi lämpöputken paksuus: vaihtelee välillä n.20...35 mm eli vaikuttaa laatan paksuuteen.
suodatinkangas ja vasta sitten valu. Suodatinkankaan päälle laitettiin verkko korotuspaloineen lattialämmitystä varten ja sen verkon alla menee sähköputket. Juuri riittää 80mm valu tähän.
- rakennetaan
ilman rakennesuunnitelmia, ilman vastaavaa mestaria ja eikö Lammikaan anna mitään ohjevihkosta tai mallikuvia rakenenratkaisuista??
Rakentaja arpoo täältä oikean ratkaisun.
Voihan ne putket valussakin olla ja siihen riittää se 80 mm kun laittaa riittämään.- vastauksia
Älä suotta vastaavista ja suunnittelijoista huolehdi, homma on aivan hanskassa. Voihan sitä homman tehneiltä mielipiteitä kysellä, vaikka itsekin asioista jotain ymmärtäisi. Homman voi tehdä niin monella tavalla (joku jopa näköjään ilman eristeitä, kuten yo. kommenteisssa!). Ei ole kenenkään pakko vastata, jos ei asioista ole tietoa. Tuntuu olevan tällä palstalla yleinen tapa joillakin vastata "kysy suunnittelijalta...". Jos ei ole muuta sanottavaa, en vaivautuisi viestiä kirjoittamaan.
- kysymyksiä
vastauksia kirjoitti:
Älä suotta vastaavista ja suunnittelijoista huolehdi, homma on aivan hanskassa. Voihan sitä homman tehneiltä mielipiteitä kysellä, vaikka itsekin asioista jotain ymmärtäisi. Homman voi tehdä niin monella tavalla (joku jopa näköjään ilman eristeitä, kuten yo. kommenteisssa!). Ei ole kenenkään pakko vastata, jos ei asioista ole tietoa. Tuntuu olevan tällä palstalla yleinen tapa joillakin vastata "kysy suunnittelijalta...". Jos ei ole muuta sanottavaa, en vaivautuisi viestiä kirjoittamaan.
myös kun uutta tehdään. Kts suunnitelmat.
- konnari
vastauksia kirjoitti:
Älä suotta vastaavista ja suunnittelijoista huolehdi, homma on aivan hanskassa. Voihan sitä homman tehneiltä mielipiteitä kysellä, vaikka itsekin asioista jotain ymmärtäisi. Homman voi tehdä niin monella tavalla (joku jopa näköjään ilman eristeitä, kuten yo. kommenteisssa!). Ei ole kenenkään pakko vastata, jos ei asioista ole tietoa. Tuntuu olevan tällä palstalla yleinen tapa joillakin vastata "kysy suunnittelijalta...". Jos ei ole muuta sanottavaa, en vaivautuisi viestiä kirjoittamaan.
tunnustaa että sen verran silmät ristissä luin alkuperäisen kysymyksen, etten huomannut koko lattialämmitystä...ja luulin olevan kyse ihan muista sähköputkista.
- Sami_
Meillä on onteloiden päällä 50mm eps ja sen päällä 70mm betonilaatta.
Mutta eihän niitä sähköputkia tarvi styroksiin upottaa, nehän voi laittaa sen päälle. Risteävät putket kyllä voi joutua upottamaan styroksiin, itse laitoin putket niin että eivät meneet ristiin.
Verkkohan pitää saada irti styroksista ja sähköputket ajaa tämän asia... itse käytin 10cm säköputeken pätkiä verkon alla irroittamassa verkon styroksesta, niiltä osin missä putkia ei muuten ollut. Lämmitys putket taas kulkee verkon päällä ja nehän ei mene missään ristiin.
Jos verkon nurkat meinaa taipulla, niin niitähän voi vaikka ankkuroida rautalangalla kiinni onteloihin.- eristäjä
Hyvä pointti, voihan ne putket tosiaan hyvin verkon alle jäädä, ja jos jokin risteävä putki sattuu olemaan, niin sen voi roilottaa. Mietin vielä tuota sinun rakennetta: 70 50=120mm. En tiedä mitä harkkoa ja onteloita käytit, mutta itsellä on Lammi ja Parman P18 laatat (175mm). jotta saa yläkerran parvekeoven paikalleen, Välipohjarakenne ei voi olla yli 300mm, eli:
- asennuspalikat 20mm
- ontelolaatta 175mm
- eriste 30mm
- pintalaatta 80mm
YHT. 305mm
Siksi ajattelin että olis hyvä selvitä 30mm eristeellä. - Sipo väliohja
eristäjä kirjoitti:
Hyvä pointti, voihan ne putket tosiaan hyvin verkon alle jäädä, ja jos jokin risteävä putki sattuu olemaan, niin sen voi roilottaa. Mietin vielä tuota sinun rakennetta: 70 50=120mm. En tiedä mitä harkkoa ja onteloita käytit, mutta itsellä on Lammi ja Parman P18 laatat (175mm). jotta saa yläkerran parvekeoven paikalleen, Välipohjarakenne ei voi olla yli 300mm, eli:
- asennuspalikat 20mm
- ontelolaatta 175mm
- eriste 30mm
- pintalaatta 80mm
YHT. 305mm
Siksi ajattelin että olis hyvä selvitä 30mm eristeellä.Moi,
Mulla on sama homma menossa sipo välipohjan kanssa ja itse laitan SSB (Sound Step Board)50mm kuivien tilojen osalta laatan alle. Tuota saa vakiona 30mm paksuna ja poistaa samalla kopinat ,mitä EPS ei tee jollet ota elastista. SSB:n päällä vielä sitten ilmansulkupaperi ennen valua. - paperia
Sipo väliohja kirjoitti:
Moi,
Mulla on sama homma menossa sipo välipohjan kanssa ja itse laitan SSB (Sound Step Board)50mm kuivien tilojen osalta laatan alle. Tuota saa vakiona 30mm paksuna ja poistaa samalla kopinat ,mitä EPS ei tee jollet ota elastista. SSB:n päällä vielä sitten ilmansulkupaperi ennen valua.Saako sinne valuun tosiaan laittaa orgaanista ainesta, kuten paperia???
- jiii
paperia kirjoitti:
Saako sinne valuun tosiaan laittaa orgaanista ainesta, kuten paperia???
Kuivassa paikassahan se paperi on kunhan se laatta kuivuu. Rautakaupoissa myydään tähän tarkoitukseen paperia nimeltään "valukreppipaperi". Tätä itse käytin.
- raksaaja--sh
Sipo väliohja kirjoitti:
Moi,
Mulla on sama homma menossa sipo välipohjan kanssa ja itse laitan SSB (Sound Step Board)50mm kuivien tilojen osalta laatan alle. Tuota saa vakiona 30mm paksuna ja poistaa samalla kopinat ,mitä EPS ei tee jollet ota elastista. SSB:n päällä vielä sitten ilmansulkupaperi ennen valua.Jos laatta saadaan "kelluvaksi" EPS:n päälle niin LUULIn että silloin ei kopinat voi tulla läpi!
Onko tosiaan niin että EPS ois niin kovaa että kopinat tulisi läpi?
(sheeblari, puukengät tai steppikengät raksalle & kokeilemaan) - SSB mies
raksaaja--sh kirjoitti:
Jos laatta saadaan "kelluvaksi" EPS:n päälle niin LUULIn että silloin ei kopinat voi tulla läpi!
Onko tosiaan niin että EPS ois niin kovaa että kopinat tulisi läpi?
(sheeblari, puukengät tai steppikengät raksalle & kokeilemaan)Niin kelluvuus auttaa varmasti, mutta EPS johtaa kuitenkin ääntä eli homma on suhteellista, kaverilla EPS ja reippaampi kävely ylhäällä kuuluu, pikku napinat toki jää pois EPS:lläkin.
Eli kun SSB on about samanhintaiseta kuin nyky öljyn hinnoilla EPS, niin itse otan mielummin tuon SSB:n ja yli 6dB:t paremman vaimennuksen (korva kuulee noin 6dB eron joka on vastaa 4 kertaista äänenvoimakkuus eroa) - raksaaja--sh
SSB mies kirjoitti:
Niin kelluvuus auttaa varmasti, mutta EPS johtaa kuitenkin ääntä eli homma on suhteellista, kaverilla EPS ja reippaampi kävely ylhäällä kuuluu, pikku napinat toki jää pois EPS:lläkin.
Eli kun SSB on about samanhintaiseta kuin nyky öljyn hinnoilla EPS, niin itse otan mielummin tuon SSB:n ja yli 6dB:t paremman vaimennuksen (korva kuulee noin 6dB eron joka on vastaa 4 kertaista äänenvoimakkuus eroa)Kun vasta nyt kuulen nuista SSB jutuista.
(kannattais tuuskata runkoa 2.5 vuotta ennen kuin alkaa lattiavaluun, silloin "kerkiää kuulemaan" tuostakin) 8-/
Kuka sulle tuosta SSB:stä kertoi vai keksitkös sen ihan itte? - SSB mies
raksaaja--sh kirjoitti:
Kun vasta nyt kuulen nuista SSB jutuista.
(kannattais tuuskata runkoa 2.5 vuotta ennen kuin alkaa lattiavaluun, silloin "kerkiää kuulemaan" tuostakin) 8-/
Kuka sulle tuosta SSB:stä kertoi vai keksitkös sen ihan itte?Rakenne on periaate kuvana Sipo manuskassa netissä, valvoja sitten sanoi että on olemassa tähän tarkoitettua levyä Parocilta, Parocin sivuilta löytyy PDF jossa kaikki tuotetiedot.
- Sami_
eristäjä kirjoitti:
Hyvä pointti, voihan ne putket tosiaan hyvin verkon alle jäädä, ja jos jokin risteävä putki sattuu olemaan, niin sen voi roilottaa. Mietin vielä tuota sinun rakennetta: 70 50=120mm. En tiedä mitä harkkoa ja onteloita käytit, mutta itsellä on Lammi ja Parman P18 laatat (175mm). jotta saa yläkerran parvekeoven paikalleen, Välipohjarakenne ei voi olla yli 300mm, eli:
- asennuspalikat 20mm
- ontelolaatta 175mm
- eriste 30mm
- pintalaatta 80mm
YHT. 305mm
Siksi ajattelin että olis hyvä selvitä 30mm eristeellä.Mulla on välipohjan paksuus 570mm. Kellari on Lammin kiveä ja ontelolaatat muistaakseni 200mm. Yläkerta on puurakneteinen suurelemettipaketti. Onteloiden alla on vielä alaslaskettu katto, jonne mahtuu iv-kanavat.
- raksaaja--sh
25mm EPS ja 75mm valu (70mm on vesikiertoisen lattialämmityksen minimi, 5mm on pelivaraa)
Pistorasioiden sähköputket ja käyttövesiputket vedin EPSään siten että ne eivät risteä ja heti kun mahdollista tein aina reiän ontelolaatan läpi & roudasin kallarin katossa sähköt ja vedet tekniseen tilaan.
EPS:n roilotut suojaputket yms. kiinnitin uretaanilla häftiin ja laitoin alle tai päälle, 5mm solumuovia (samaa jota ostin rullatavarana pintavalun ja seinärungon eristämiseen) & se uretaanilla kiinni.
Siten verkot 25mm korokepaloineen ja wirsbon putket siihen päälle, nurkkiin putkien päälle 1m*1m nurkkien käyristymisen estämiseksi.
jne...
(halkeili perkele, rakennesuunnittelija sanoi jotta 4mm verkko riittää, en tiiä oisko auttanut isompi verkko, 115m2 laatta taitaa halkeilla anyway ... toivottavasti vesi pysyy putkissa)
Kannattaa Lammissa olla huolella ulko-ovien kohdalla. Mulla menee piikaushommiksi tai oven karmit höyläykseen että saan ulko-ovet mahtumaan lattiavalun ja yläkarmin runkoharkon väliin. :-/- Ihmettelijä
Kyllähän sitä on monia tapoja pilata
hyväkin talo. Rassaile rauhassa, aikaa ja
rahaa menee typeriin ratkaisuihin... - raksaaja--sh
Ihmettelijä kirjoitti:
Kyllähän sitä on monia tapoja pilata
hyväkin talo. Rassaile rauhassa, aikaa ja
rahaa menee typeriin ratkaisuihin...Parempi tulos ois tullut kun rungonkin ois nostanut itse (huolehtinut lattiavalulle tilan) eikä maksanut penniäkään rakennesuunnittelusta (suunnitellut senkin itse & käyttänyt vahvenpaa verkkoa).
et silleen... - raksaaja--sh
raksaaja--sh kirjoitti:
Parempi tulos ois tullut kun rungonkin ois nostanut itse (huolehtinut lattiavalulle tilan) eikä maksanut penniäkään rakennesuunnittelusta (suunnitellut senkin itse & käyttänyt vahvenpaa verkkoa).
et silleen...pienillä fiboillakin meillä lattiavalujen laatutaso kestää vertailun mihin vaan.
- raksaaja--sh
Sen 5mm solumuovin "vitsinä" oli tietenkin se että laatasta tuli "täydellisen" kelluva.
raudoituksesta kaikki sisäkulmat vahvistettiin kaksinkertaisella verkoituksella ja/tai 6/8 millin harjateräksillä ei juurikaan vaikuttanut kutistumahalkeiluun. (kuivatus tehtiin hitaasti noin 6 kk jaksossa, ei vaikuttanut/auttanut)
(kellariin lohkottiin laatta pienemmiksi liikuntasaumoin eroitetuiksi ~20m2 osiksi ja kuivatettiin yhtä hitaasti, hakeili sekin) - Palpatine
raksaaja--sh kirjoitti:
Sen 5mm solumuovin "vitsinä" oli tietenkin se että laatasta tuli "täydellisen" kelluva.
raudoituksesta kaikki sisäkulmat vahvistettiin kaksinkertaisella verkoituksella ja/tai 6/8 millin harjateräksillä ei juurikaan vaikuttanut kutistumahalkeiluun. (kuivatus tehtiin hitaasti noin 6 kk jaksossa, ei vaikuttanut/auttanut)
(kellariin lohkottiin laatta pienemmiksi liikuntasaumoin eroitetuiksi ~20m2 osiksi ja kuivatettiin yhtä hitaasti, hakeili sekin)Meillä 80mm pintavalu 4mm verkolla, verkossa wirsbot. Paksuja verkkoja käytetään kai lähinnä holvien valussa, pintalaatassa niistä ei tule lisäarvoa.
Yläkerrassa löytyi pari hiushalkeamaa, alakerrassa ei ole näkynyt. Alakerran laatta on pienemmissä osissa, kantavat seinät pilkkovat sen 3 osaan. Olisikohan auttanut betonin korkeampi lujuusluokka ? No, ei niistä näytä haittaa olevan, saattavat lisäksi olla pinnallisia, koska laatan soinnissa kopautettaessa ei ole mitään muutosta havaittavissa.
Valut on tehty kesällä, halkeamat ilmaantuivat vasta lämmityskaudella
Seinän ja pintavalun välissä 6 tai 12 mm solukumikaistaa estämässä betonin lämpölaajenemisen aiheuttamaa painetta seiniin ( liekö todellinen haitta ) - raksaaja--sh
Palpatine kirjoitti:
Meillä 80mm pintavalu 4mm verkolla, verkossa wirsbot. Paksuja verkkoja käytetään kai lähinnä holvien valussa, pintalaatassa niistä ei tule lisäarvoa.
Yläkerrassa löytyi pari hiushalkeamaa, alakerrassa ei ole näkynyt. Alakerran laatta on pienemmissä osissa, kantavat seinät pilkkovat sen 3 osaan. Olisikohan auttanut betonin korkeampi lujuusluokka ? No, ei niistä näytä haittaa olevan, saattavat lisäksi olla pinnallisia, koska laatan soinnissa kopautettaessa ei ole mitään muutosta havaittavissa.
Valut on tehty kesällä, halkeamat ilmaantuivat vasta lämmityskaudella
Seinän ja pintavalun välissä 6 tai 12 mm solukumikaistaa estämässä betonin lämpölaajenemisen aiheuttamaa painetta seiniin ( liekö todellinen haitta )"No, ei niistä näytä haittaa olevan, saattavat lisäksi olla pinnallisia, koska laatan soinnissa kopautettaessa ei ole mitään muutosta havaittavissa. "
Eipä semmoista lattiavalua mahda olla mistä ei edes muutamaa hiushalkeamaa löydä.
Itellä ihmetyttää yksi 3mm halkeama joka on vieläpä sellaisessa kohtaa jossa on kolmen tai neljän verkon limityskohta. (pohja on monimutkainen ja kyseinen kohta on koko valun kapein kohta, mutta olisi luullut että voimakas verkotus estää halkeamisen sillä kohdin)
((yksi lattialämpöputki kulkee silläkohdin, luultavasti patentoin siihen jonkin jutun että pääsee betoni kosteutta mittaamaan helposti rakenteita aukomatta, jos lattapiirin paine alkaa laskea...)) - Sami_
Palpatine kirjoitti:
Meillä 80mm pintavalu 4mm verkolla, verkossa wirsbot. Paksuja verkkoja käytetään kai lähinnä holvien valussa, pintalaatassa niistä ei tule lisäarvoa.
Yläkerrassa löytyi pari hiushalkeamaa, alakerrassa ei ole näkynyt. Alakerran laatta on pienemmissä osissa, kantavat seinät pilkkovat sen 3 osaan. Olisikohan auttanut betonin korkeampi lujuusluokka ? No, ei niistä näytä haittaa olevan, saattavat lisäksi olla pinnallisia, koska laatan soinnissa kopautettaessa ei ole mitään muutosta havaittavissa.
Valut on tehty kesällä, halkeamat ilmaantuivat vasta lämmityskaudella
Seinän ja pintavalun välissä 6 tai 12 mm solukumikaistaa estämässä betonin lämpölaajenemisen aiheuttamaa painetta seiniin ( liekö todellinen haitta )Betonin lämpöliikehän on yhtä suuri kuin teräksen, joten kyllä se laatta on syytä erottaa seinistä sillä solumuovilla.
- Palpatine
Sami_ kirjoitti:
Betonin lämpöliikehän on yhtä suuri kuin teräksen, joten kyllä se laatta on syytä erottaa seinistä sillä solumuovilla.
Juu, jos oletetaan lämpötila nousee laatassa 40 astetta, 12 metrin ( sivun pituus ) laatta kasvaa vajaat 6 milliä. Eli kyllähän toi pitää huomioida. Paketti ( puu ) talojen ohjeissa tätä kuulemma korostetaan. Luulisin harkkotalojen yhteydessä asian olevan vielä tärkeämpi. Puutalosta aukee vaan nurkat, mutta harkkoseinään voi tulla halkeamia ajan saatossa.
Itse laitoin 6mm kaistaa yhteen tai kahteen kerrokseen, riippuen oletetusta lämpöliikkeestä. Suuremmasssa laatassa enemmän, pienemmässä vähemmän.
Kattelin muuten alakerrankin laattaa tarkemmin: oviaukossa, joka kulkee kantavan väliseinän läpi, on halkeama. Tämän voi olettaa johtuvan juuri lämpöliikkeestä, laatta loppuu kantavaan seinää, joten oviaukko muodostaa kapean kannaksen. Halkeama on ilmaantunut tässä pakkasten aikoihin tammikuulla ( kai ).
En ole muuten huomannut olennaista eroa laatan ja seinän välisessä raossa. Tosin kattilahuone on vielä hiukan vaiheessa, kattilassa on vasta 6kW varakäyttövastus päällä. Siten vesi lattiassa on noin 22 -asteista pakkasista riippumatta, joten laatta on koko ajan osapuilleen samassa jamassa kuin se oli valettaessakin. Sitten kun saadaan koko 25kW teho voidaan kokeillla miten se laatta kasvaa.
- eristäjä
Kiitos kaikille hyvistä työohjeista. Sain noista kaikista hyviä vinkkejä. Tuo SSB kuulostaa aika asialliselta. Mikä tuo tuotemerkki on? En googlesta nopeasti löytänyt mitään järkevää tuolla termillä.
- konnari
tästä: http://www.paroc.fi/channels/fi/building insulation/products/product_listing.asp?catalog_name=BI_FI&category_name=05.00. Askeläänieristeet&Page=1
- ja ollaan tyytyväisiä
Eli styroksia puristuslujuudeltaan suurempi Solimate 30 mm, johon uritettiin sähköputket. Tähän päälle lattialämmitysputket ja niiden päälle verkko. Valu n.75 mm. Pintamateriaalina laatta, ja jos olen rehellinen, niin mielessäni on käynyt, että olikohan eriste äänieristysmielessä liioittelua. Villa on valun alla pientalossa mielestäni ehdottomasti yliampuvaa.
- SSB mies
Yläkerran kopina/jytinä ei tietysti toisia häiritse varsinkaan jos lapset on pieniä ja/tai metakkaa on mökissä muutenkin. Yliampumisesta tulee mieleen talovälittäjän kommentti Englannista, kysyttäessä kaksinkertaisista ikkunoista, "Talo on niin rauhallisella alueella ja melu vähäistä ettei kaksinkertaisia ikkunoita tarvitse" eli siellä oli kaksinkertaiset ikkunat yliampuvaa ;)
- mutta
SSB mies kirjoitti:
Yläkerran kopina/jytinä ei tietysti toisia häiritse varsinkaan jos lapset on pieniä ja/tai metakkaa on mökissä muutenkin. Yliampumisesta tulee mieleen talovälittäjän kommentti Englannista, kysyttäessä kaksinkertaisista ikkunoista, "Talo on niin rauhallisella alueella ja melu vähäistä ettei kaksinkertaisia ikkunoita tarvitse" eli siellä oli kaksinkertaiset ikkunat yliampuvaa ;)
olen tarkka äänenvaimennuksen kohdalla ja meillä mm. makkari sijaitsee alakerrassa ja siellä nukutaan työn vuoksi myös päivisin, joten jos kopisisi, niin kyllä häiritsisi. Mikäli SSB on saman hintaista EPS:n suhteen, niin kaikki mahdollinen parannushan on OK, mutta puhumme niin marginaalisesta hyödystä, että etu hukkuu pientalossa muuta kautta muodostuvaan ääniympäristöön täysin.
- niin sitä herkemmin
mutta kirjoitti:
olen tarkka äänenvaimennuksen kohdalla ja meillä mm. makkari sijaitsee alakerrassa ja siellä nukutaan työn vuoksi myös päivisin, joten jos kopisisi, niin kyllä häiritsisi. Mikäli SSB on saman hintaista EPS:n suhteen, niin kaikki mahdollinen parannushan on OK, mutta puhumme niin marginaalisesta hyödystä, että etu hukkuu pientalossa muuta kautta muodostuvaan ääniympäristöön täysin.
yksittäinen asia (heikoin lenkki) "pistää" korvaan.
Eli kivitalo kun vaimentaa melko hyvin kaikki ulkoa tuevat äänet, voi hyvinkin herkästi kiinnittää huomion lattian kopinaan.
(nimim. corolla96:ssa erottuu alustan äänet, mutta siihen kiinnitti huomion koska muut äänet oli Corolla82:ssa paljon kovemmat) - Sami_
mutta kirjoitti:
olen tarkka äänenvaimennuksen kohdalla ja meillä mm. makkari sijaitsee alakerrassa ja siellä nukutaan työn vuoksi myös päivisin, joten jos kopisisi, niin kyllä häiritsisi. Mikäli SSB on saman hintaista EPS:n suhteen, niin kaikki mahdollinen parannushan on OK, mutta puhumme niin marginaalisesta hyödystä, että etu hukkuu pientalossa muuta kautta muodostuvaan ääniympäristöön täysin.
Massiiviset kivirakneteet vaimentaa ääniä ja kun ollaan samassa asunnossa, niin esimerkiksi kopina parketillaa kulkeutuu ennemin ilmaa pitkin kuin välipohjan läpi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Virkamiehille tarvitaan tuntuvat palkankorotukset
Naistenpäivänä on syytä muistuttaa, että virkamiehen euro on vain 80 senttiä. Palkat tulee saattaa samalle tasolle yksi383682Riikka Purran kaudella nousi bensan hinta yli 2 euron
Muistatteko kuinka edellisen vasemmistohallituksen aikana, ns. Marinin aikakaudella, bensiiniä sai 1,3 euron litrahinnal323257- 692888
Olisipa saanut sinuun
Tutustua paremmin. Harmi että aloin lopulta jännittämään kun näytit tunteesi niin voimakkaasti ja lähestyit niin voimaak912730- 351748
Mitäs nyt sijoittajat?
Pörssit laskevat maailmalla Iranin sodan takia ja muutenkin ovat olleet Trumpin vallan alla epävarmat. Ainoa, mikä on no811709- 241539
- 281517
Olisitpa se hellä
Ja herkkä minkä kuvan sain sinusta irl. Haluaisin että elämässäni olisi sellainen joka arvostaa minua juuri sellaisena k231484- 281478