Huomaatteko kohtauksia?

Niitä on niin erilaisia, mutta tossa tapauksessa jota tarkoitat, niin ei ilmeisesti huomaa.
Hetken tai pidemmänkin ajan ulkona kuvioista ja sitten jatkuu se johon jäätiin;)

Läheiset sen yleensä huomaa ja siitä mainitsee(?)
Jos jotain epäilet, niin kannattaa kysyä vanhemmilta
tai läheisimmiltä ystäviltä: sillähän se selviää?

Eikä tossa tapauksessa niin ihmeitä tapahdu, menee vaan filmi poikki?

Mulla on kaveri, jolla on tapaturmainen aivoruhje.
Ikinä ei ole saanut "isoa" kohtausta, mutta joskus
harvoin vähän jätättää;)
Viimeksi teki lihasoppaa ja alkoi lusikalla poistamaan sitä sopassa syntyvää vaahtoa.
Siinä vaiheessa kun oli lusikoinut samaa kohtaa useamman kerran ja monta minuuttia, niin menin "herättämään"
Sanoi vain, että hups! ja kysyi olinko kauan pihalla? Jos en olisi mennyt mitään sanomaan, niin tuskin olisi sitä huomannut. Ehkä kellosta?

huomaa itse mitään.
Monta minuuttia voi mennä niin,
että on poissaoleva ja ei sitä
ajankuluakaan tajua seurata.
Miten voisikaan ?

Yleensä läheiset huomaa ettei
kaikki ole kuin pitäisi olla
esim. vastauksia ei tule tai
ovat hyvin epämääräisiä.

oli kerran tälläinen tapaus, että pidin esitelmää ja kesken esitelmän sain sitten kohtauksen. Kaikki vaan pysähty hetkellisesti ja kun kohtaus oli ohi jatkoin siitä mihin olin jäänyt. Vasta kun kävelin luokan edestä paikalle ihmettelin sitä kun olin niin väsynyt ja tajusin että jossain vaiheessa olin saanut kohtauksen. No sisko sitten pystyi kertomaan että niin oli tosiaan käynyt.
Minä en vain kohtauksen ajalta muista yhtään mitään mutta sen jälkeen jatkan siitä mihin olin jäänyt.

Oletteko saaneet lääkäriltä luvan ajaa autoa, vaikka saisitte joskus poissaolokohtauksia? Kuinka usein niitä saatte ja tuleeko niiden lisäksi suurempia kohtauksia? Voiko kirkkaat valot aiheuttaa poissaolokohtauksen? Itse en tiedä oikein olenko saanut poissaolokohtauksen kuin kerran ennen kun lääkitys saatiin kohdalleen. On hiukka sekavaa tämä kysely, mutta olen kiitollinen jos viitsitte vastata.

Joka kerta huomaan ja tiedän/tunnen että nyt se tulee, se "outo olo",näiden kohtausten voimakkuus vaihtelee.

Joskus ovat niin pieniä,että kukaan ei niitä huomaa (todistettu,)joskus taas saatan yskiä kohtauksen aikana (itse en tätä tiedosta)

Silti joka kerta tiedän että nyt on kohtaus päällä ja olen tajuissani koko ajan,mutta en kuule/tiedosta tuota yskimistä.Inhottavaa :(

Minulla näitä tulee yleensä muutamia päivässä,joskus on pari päivää väliä ja taas mennään...

kyllä niistä suurimman osan huomaa. tulee joskus sekava olo ja tuntuu että on pikkasen pihalla. mutta ne ei ole ollut niin pahoja, itse olen pystynyt "kasaamaan" itseni tietyissä tilanteissa esim. kouluaikoin tunneilla ei tullut ns. jälkeen jäämisiä tms... riippuu tietysti kuinka pahasta epilepsiasta on kyse, mulla lievä eikä lääkitystä tms...

Usein minulla on ainakin jälkeenpäin herännyt epäilys, että jotain on tapahtunut, ja sitten toisilta kysymällä voi hyvässä tappauksessa saada tietoa, mitä oikein tapahtui.
Itse kohtauksen aikana ei kyllä ole mitään tiedoa
mitä ympärillä tapahtuu.
Tosin noita poissa-oloja ei ole tullut enää pitkiin aikoihin.

Tuijotan hetken eteenpäin ja päässä tuntuu kuin vajoaisin tuolista läpi huumehöyryissä. Ja kun tajuan tilanteen, alan sönköttämään jotain mistä kukaan paikallaolija ei saa mitään selvää. Ts. ulkopuolisen silmin näytän kuin olisin humalassa/aineissa. Eli huomaan myös itse kohtaukseni(suurimmaksi osaksi) mutta en pysty tekemään mitään.

Eeg:n piirtämää aivosähkökäyrää ja
siellä on purkauksellista toimintaa
enemmän kuin itse tunnen ja se rekisteröi poissaolokohtauksia joita en siis itse huomaa.
Olen ajatellut, että ne on ajatuskatkoksiani taitavat ollakkin poissaolokohtauksia.
Täytyy alkaa merkitä niitä päivittäin ylös
miten niitä tulee.

Onneksi pian on tulossa uusi Eeg.