syvyysvaikutelma

Lämpimät värit eteen, kylmät taakse.

mittasuhteilla ja väreillä. Vaaleampina ja "suttusempina" eli epäterävempinä mikäli kyseessä maisemia. Tietoa löytyy varmaan netistä ja kirjoista. Ei tähän voi kirjoitella juuri tämän enempää aiheesta.

Yleensä takana oleva maisema esitetään vaaleammilla ja hiukan ehkä sinivoittoisemmilla väreillä kuin edessä oleva.
Tämä nyt ei tietysti pidä aina paikkaansa.
Voit myös tehdä niin, että esim. taempana olevan metsän yläreunan värität hiukan tummemmaksi kuin alaosan. Täten syntyy hieman utuinen vaikutelma.

Tästä voisi tietysti kirjoittaa vaikkapa kirjan, mutta ei se siitään valkene.
Meneppä ja katsele luontoa ulkosalla.
Samoin kannattaa tutkia esineiden muotoja ja värejä.
Välillä voit siristää silmiä ja katsoa josko joku esine näyttäisi "paremmalta" vähän epäselvänä.
Itse en enää harrasta "tarkkoja kopioita", koska niitähän saa kameralla.
Kuusessa on miljoona neulasta, muttei niitä kaikkia kannata maalata näkyviin. Saa tietysti maalata jos ei mielikuvitus jousta!
Jos maalaat maisemaan etualalle koivun (mikä on melkein tyhmintä mitä tiedän) niin yksittäisiä lehtiä ei kyllä kannata "väsätä" esiin. Niidenkin maalaajia näkyy tuolla kylillä olevan.
Mielialat ja tunnelmat muokkaavat joskus aiheista aika uskomattomia näkemyksiä. Siksi useinkin maalatessani kuuntelen musiikkia.
.....realistiset jutut myydään "maalaisille" ja muut taas niille, joille se pottupellon takana oleva ranta, vene, puusaavi ja savusauna ei ole ihan ykköskohde.
Harkittu, vaikkapa väärienkin värien käyttö tekee työstä joskus nautittavamman kuin mikään aihe koskaan (sitä paitsi se on helpompi myydä:).

Kun ei noista vastaajista tuntunut kukaan osaavan vastata kysymykseen, päätin yrittää.

Syvyysvaikutelma väreillä saadaan aikaan niin, että kauempana olevan värin intensiteettiä lasketaan, eli taitetaan vastavärillä (harmaannutetaan) ja vaalennetaan. Eli jos esimerkiksi lähellä oleva talo on tietyn punainen ja kauempanakin oleva talo on oikeasti saman punainen, saat kauempana olevaan taloon ilmaperspektiiviä lisäämällä punaiseen vähän vihreää ja valkoista. Värin taittaminen on sitten vähän niin kuin itikan nainti, milli pieleen ja homma on poskella. Eli kun lähdet taittamaan jotain väriä vastavärillä, lisää vastaväriä tosi vähän kerrallaan.

Värin taittaminen on yksi maalaamisen perustaitoja. Näin saadaan aikaan sekä varjot, että ilmaperspektiivi. Punaisen talon varjonpuoleinen seinä maalataan värillä, joka on saatu taittamalla punaista vihreällä, mutta jota ei ole vaalennettu. Varjoihin sitäpaitsi voi laittaa sitä vastaväriä reilummin.

Näin saadaan myös erisävyisiä ja sävykkäitä harmaita. Jokaisesta vastaväriparista saadaan erilainen harmaa. Harmaata tehdessä sitä vastaväriä vaan enemmän ja sitten reilu vaalennus valkoisella.

Älä siis taita mustalla, vaan aina vastavärillä.

Värioppiin tutustuminen auttaisi jokaista maalaria/piirtäjää hurjasti! Värioppi on nimittäin maalauksen aakkoset.