Rähjääjä

Hei!

Meillä oli aivan samaa ongelmaa. Minä pieni naishlö, raijaan isoa, räyhäävää, sakunarttua tuolla kaduilla..

Räyhääminen muuttui aivan mahdottomaksi nyt neidin ollessa vuoden. Käytiin "ongelmakoira" kouluttajalla. Lauman suojelustahan siinä oli kyse. Meidän neiti oli ihanan totelevainen kotioloissa ja muutoin hyvin hallittavissa. Niin me ainakin ajateltiin, mutta kouluttaja oli sitä mieltä, että meidän räyhääjä oli se joka hallitsi meitä.

Nyt käytetään lenkeillä kolinapurkkia. Toimii meillä hyvin. En kyllä suosittelisi sitä ihan tosta noin vaan testaamaan, sillä tiedän koiria jotka menevät "shokki"tilaan sen äänestä.

Lueppa täältä vinkkejä www.koiraneuvola.fi.

Koiralle koulutuspanta(kuristuspanta) ei kuristavalle ja hihna siihen kiinni, sit hihna kuletetaan koiran selkää pitkin ihan lantiolle saakka, lantion ali ja selän päältä tulevan hihnan ali niin et koira on ikäänkuin silmukassa.
Joillekkin tämmönen taluttaminen on tuottanut tulosta, kun koira yrittää lähteä räyhäämään, tiukka EI ja samaan aikaan napakka nykäisy hihnasta.

Kovalla kädellä toi räyhääminen monesti karsitaan!

Tämä on niitä asioita, joita ei koiran olisi koskaan pitänyt päästä oppimaan, ei silloin ihan pienenä naperonakaan ei ensimmäistä puhadustakaan niin söötiltä kuin se silloin on näyttänytkin.

Nyt siis kysytään taasen poisopettamisen perään.

Eli päätetään, että se koira ei sitten nyt enää koskaan saa päästä toteuttamaan tätä käytöstä piste.

Kuinka tämä on mahdollista niin kaikki keinot on otettava käyttöön rähähdysten estämiseksi.

Tuo liina muuten sitaistaan koiralle etujalkojen takaa ja juuri rinnan alta ei sieltä vyötäisiltä.

Koiran kanssa aletaan harjoittelemalla harjoitteleen noita ohituksia.

Resepti on seuraava:
Tarvitaan muutama remmirähjä koira.
Saman verran epätoivoisia omistajia, jotka ovat nyt päättäneet panna asialle pisteen, joilla ei ole aikomustakaan pelkästään kokeilla yhtä sun toista konstia jotka eivät toimi.

Lisäksi tarvitaan sisua ja sinnikkyyttä aikaa ja toistoja, kyse ei ole helposta asiasta eikä sitä voi ostaa kaupan hyllystä.

Aloitetaan siten, että rauhallisin koirista otetaan autosta, rauhallisen omistajan kanssa.

Hän lähtee tyynen rauhallisesti lenkittämään koiraansa samaan aikaan toinen ottaa omansa ja samaan suuntaan sen ekan kanssa ja seuraava samoin eli suomeksi käytte nyt yhteislenkille ja menette sen verran lähekkäin, että muodostatte "lauman" ja koirat eivät ota kontaktia toisiinsa eivätkä ohjaajat juttele ovat vaan tyyniä ja valppaina tarttumaan toimeen sen ensimmäisenkin aikomuksen suhteen.

Mikäli yhtään näitä tunnen niin siinä käy niin, että eka otetaan autosta se on rauhallinen siihen asti kun näkee sen toisen koiran, siks sen koiran on oltava jo maassa jaloillaan.

Se ohjaaja ei käy nykimään ja pyytelemään tai kiljumaan ei ei jne.
Ihan perinteinen säikäytys sille koiralle "niskapersotteella" tai "poskipuhuttelulla" (kaikkine prkleineen)koiran nosto menosuuntaan ja sen "pakotteen" on oltava sen verran voimakas, että koira hieman "väistää", kertarytinä on aina parempi kuin ainainen kitinä.

Sitten koira tohon liinaviritykseen ja rauhallisesti menoksi ja joka helvetin rähähdyksestä jokainen pitää huolen, että asia menee kaaliin.

Unohtamatta myöskään sitä, että koiraa kehutaan kun se kulkee rähjäämättä.

Uskonpa, että kun olette jo reippaasti jonossa liikkeellä ne hurtatkin rauhottuu ja sitten alkaa jo näyttää hyvältä, kun ne nuuhkii samoja jälkiä eikä edelleenkään toistensa kanssa kimpassa.

Jossain vaiheessa se eka pysähtyy ja viimeinen lähtee takaisin paluusuuntaan ja samaa lenkkiä taasen.

Vasta tuon lenkitysrituaalin jälkeen otatte sitten niitä varsinaisia kohtaamisia.

Kohtaamisharjotukseen tarvitaan koira, jota kiinnostaa jokin mikä ohjaajalla on esim lelu t.m.s.
Ekoissa kohtaamisissa koirakot ovat toisistaan kauempana sivusuunnassa kuin normaalitieosuuksilla toisensa ohittaessaan ja aina toisen koiran kohdalla sen kanssa leikitään.

Missään tapauksessa ette anna koirien näiden viikottaisten sessioiden jälkeen leikkiä keskenään.

Se miksi ne räyhää johtuu epävarmuudesta ja siitä, että ohjaaja kiristelee taluttimesta ja koira pyrkii sillä reuhaamisellaan karkottamaan vastaantulijan.

Mutta nyt vaan yksinkertaisesti teette koiralle selväksi, että jos täällä joku räyhää niin se olen minä.

Jos ei jaksa koota harjotusporukkaa niin harjottelee asian sitten itsekseen, sehän se keljumaisinta on, ettei ne fifinomistajat välttämättä ymmärrä, ettei isokokoisen dominantin koiran kanssa käy samat lällätykset kuin pikkukoirien kohdalla.