Hei

Alkakaa kutsua vauvaanne jo ennen ristiäisiä Liljaksi. Silloin isovanhemmat tajuavat(?), että lapselle ei tulekaa Hilkka-nimeä. Minun vanha mummoni oli kauhuissaan, kun ensimmäinen lapseni nimettiin Veeraksi. Mutta en antanut sen vaikuttaa, ja hyvinhän mummokin nimeen tottui. Kyllä jokaisen vahemman on itse saatava päättää, mikä omalle lapselle tulee nimeksi.Suuttukoon mummot tai eivät. Sanotte vaan asian hänelle, ihan kaniisti, että olette ajatelleet jo kauan Lilja-nimeä. Ja päätöshän on teidän!

Meille on syntymässä poika kesällä ja olemmekin nimiä pähkäilleet jo syksystä asti. Tytön nimeen olisi toiseksi nimeksi tullut nimi, josta mummuni on aina sanonut, ettei voi käsittää miten joku rankaisee lasta sellaisella nimellä. Eli jos meille joskus tyttö syntyy, niin mummua varmaan harmittaa. Sääli, sillä meistä ko. nimi on kaunis ja hieno ja itselleni se on tärkeä ja merkityksellinen nimenomaan sen takia, että se on myös mummuni nimi. Kyllä, juuri tämän saman mummun, joka ei siitä nimestään pidä ja siksi aina käyttänyt toista nimeään.

Pojalle taas yksi nimivaihtoehto, jota harkitsemme, on ns. kissan nimi, koska mummulla oli joskus toistakymmentä vuotta sitten sen niminen kissa. Ja taas sukua harmittaisi ku lapsi saisi kissan nimen. Vaan väliäkö sillä, meistä se on oikein hyvä ja kiva nimi, eikä ollenkaan käyttökelvoton kissataustansa takia.

Meinaan ku meijän lapsi on meijän lapsi ensisijaisesti ja mehän ihan ite päätämme hänen asioistaan, myös nimestään. Suku sitten iloitsee tai on iloitsematta. He eivät sitä päätä enkä hyväksy ollenkaan, että edes yrittäisivät taivuttaa meitä päättämään mielensä mukaan.

Äiti oli jo sanonut, että pojastamme tulee Oskari. Seuraavan kerran ku nähtiin ni sanoin, ettei meen mukulalle kyllä sian nimeä anneta. (Mummulla ollut oskari-niminen sika ja muutoinkin nimestä tulee mulle aina mielleyhtymä possuihin.) Mitäs ne siihen. Eivät mitään.

Ymmärrän kyllä, että jotkut sukulaiset saattavat olla varsinkin vahvoja persoonia ja siten painostaa heikompaansa, mutta sinuna miettisin asioita nimeltä itsekunnioitus ja itsearvostus. Se on sinun ja miehesi lapsi. Kyllä, sinun ja miehesi. Onhan tuo osa sukua myös, mutta te vanhempina päätätte lapsenne elämästä ja olette viime kädessä vastuussa. Siksi teillä onkin oikeus myös nimetä hänet juuri sillä nimellä, minkä parhaaksi koette.

Itse en empisi ollenkaan murtaa noin kahlitsevaa perinnettä. Voit vaikka miehesi suvulle kertoa, että teidän suvussanne on ollut perinteenä se, että vanhemmat ovat vapaasti saaneet valita joka ikisen lapsensa nimen.

Neuvoisin kyllä antamaan lapsellenne juuri sen nimen kuin haluatte. Jos anoppi siitä hermostuu niin hermostukoon. Kyllä se aikaa myöten leppyy ja jos ei lepy, niin itellehän hallaa siinä eniten tekee.

Selkä suoraksi ja elä elämäsi kuten haluat.

sillä seurauksella, että nämä nimet eivät sitten kelpaakaan seuraavalle sukupolvelle. Näin on myös teidän kohdallanne.

Minun vanhempi veljeni sai isoisiensä nimet, mutta vanhempani alkoivat empiä isoäitien nimien antamista minun kohdallani, koska isoäitieni nimet olivat Amanda ja Matilda. Olen syntynyt 50-luvun alussa. Nämä nimet olivat silloin out of date. Niinpä vanhempani antoivat minulle klassilliset nimet hiukan kauempaa suvusta. Sekä Liisaa että Mariaa on käytetty molemmin puolin suvussani.

Neuvon, että keskustelette anoppisi kanssa ja kyselette, mitä nimiä hänen suvussaan on käytetty ja annatte sitten jonkun hänen sukunsa nimen kolmanneksi nimeksi vauvallenne. Itse valitsemanne nimet Lilja Lyydia ovat oikein kauniit ja hyvät, ja miehesi äidin suvusta löytyy siihen varmaankin vielä hyvä kolmas nimi.

Tärkeätä on keskustella asiasta anoppisi kanssa, että hän tietää, missä mennään. Hän varmaankin ymmärtää asian. Ehkä hän ei itsekään ole omiin etunimiinsä kovin ihastunut. Hän voi myös auttaa teitä valitsemaan hyvän kolmannen nimen. Muun suvun mielipiteestä viis!

Sitten kun toivottavasti saan tyttölapsen, kastan hänet Liljaksi =) tosin saan varmaan lähemmäs 10 vuotta odottaa ennenkuin lapsia tulee.

Entäs Lilja Hilkka Lyydia?

Jos et tahdo laittaa lapsellesi anopin nimiä, kerro se anopille aiemmin.

Minä odottaisin vaan ristiäisiin. Selittäkää yhdessä ettette halunneet lapselle suvun nimiä. Lilja on teidän lapsenne. Teillä on viimeinen kunnia, oikeus ja arvovalta lapsen nimestä.On tietenkin kiva kunnioittaa suvun perinteitä, mutta Lilja Lyydia on niin kaunis nimi, etten "pilaisi" sitä millään enää.

Vähän liikaa on vaadittu, jos lapselle pitäisi panna isoäidin molemmat nimet. Yksikin riittäisi.
Antaa isoäidin olla nyreissään, jos niin omahyväinen on.
Hilkka muuten on ihan hyvä nimi, mutta nimetkin ovat vähän makuasioita. Lemmikki on liikaa yleiskielen sana.