Mistä tietoa hirsitalon

Tuossa äskeisessä viestissä oli lyhykäisyydessään perusidea selvitetty. Vielä sen verran lisäisin, että on olemassa alansa tuntevia ammattilaisia, jotka auttavat korvausta vastaan. Tämä on mielestäni semmoinen seikka, että en tekisi säästöä tässä vaiheessa projektia. Ammattitaitoinen suunnittelija tai kuntokartoittaja, joka nimenomaan on keskittynyt vanhoihin hirsitaloihin maksaa itsensä moneen kertaan takaisin.

Terveisin restaurointirakentaja sekä rakennuskonservaattori, [email protected]

Tuossa Museoviraston korjauskortissa olennaiset asiat selviävätkin, mutta perussääntönä remontoinnille on yksinkertaisesti jättää kosteat tilat asuinhirsirakennuksen ulkopuolelle ja käyttää kaikessa remontoinnissa puupohjaisia tuotteita, myös ilmavuotojen hallinnassa.

Sahanpuru on kuivana oivallinen ja edullinen lisäeriste ja sen joukkoon voi laittaa boorattua selluvillaa. Monissa paikoin tervapaperin voi korvata tavallisella sanomalehtipaperilla.

Muuhun kuin puuhun liittyvät rakennusosat tulee tehdä nykynormien mukaisesti, esimerkiksi savupiipun eristys ullakolla.

Hirsitalo elää ja sen tulee antaa elää: sen vuoksi varsinaiseen hirsirunkoon tehtävät muutos- tai korjaustyöt tulee toteuttaa siten, että hirsirakenne pystyy pystysuunnassa "elämään".

Tällä on merkitystä erityisesti ikkunoita uusittaessa, sillä liikaa jäykistetty talo ei toimi.

Hirsitalon remontoinnista löytyy kirjastosta melko mukavasti tietoa kunhan välttää huuhaata siitä, että vanhakin rakennus tarvitsee ilmastoinnin ja kosteussulun.

Wagner kirjoitti:

Tuossa Museoviraston korjauskortissa olennaiset asiat selviävätkin, mutta perussääntönä remontoinnille on yksinkertaisesti jättää kosteat tilat asuinhirsirakennuksen ulkopuolelle ja käyttää kaikessa remontoinnissa puupohjaisia tuotteita, myös ilmavuotojen hallinnassa.

Sahanpuru on kuivana oivallinen ja edullinen lisäeriste ja sen joukkoon voi laittaa boorattua selluvillaa. Monissa paikoin tervapaperin voi korvata tavallisella sanomalehtipaperilla.

Muuhun kuin puuhun liittyvät rakennusosat tulee tehdä nykynormien mukaisesti, esimerkiksi savupiipun eristys ullakolla.

Hirsitalo elää ja sen tulee antaa elää: sen vuoksi varsinaiseen hirsirunkoon tehtävät muutos- tai korjaustyöt tulee toteuttaa siten, että hirsirakenne pystyy pystysuunnassa "elämään".

Tällä on merkitystä erityisesti ikkunoita uusittaessa, sillä liikaa jäykistetty talo ei toimi.

Hirsitalon remontoinnista löytyy kirjastosta melko mukavasti tietoa kunhan välttää huuhaata siitä, että vanhakin rakennus tarvitsee ilmastoinnin ja kosteussulun.

Lue lisää

Olen kyllä sitä mieltä, että oikein tehtyinä myös nuo kosteat/märät tilat voidaan sijoittaa rungon sisällekin. Varminta on tietysti laittaa ne ulkopuolelle, mutta asuinmukavuutta lisää, jos kosteat tilat ovat rungon sisällä - ei tarvitse juosta suihkuun "pihan perälle". Suihkuna hyvä vaihtoehto on kaappi - roiske ja juokseva vesi pystytään hallitsemaan paremmin. Ilman kosteutta sekään ei posta - mutta ilmastointi (vaikka vain painovoimainen) kosteisiin tiloihin rauhoittaa mieltä.

Ei kait kukaan myöskään laita keittiötä/pyykinpesua/vessaa rungon ulkopuolle - nekin kun tuovat kosteusrasitusta. Vessan voi tietty rakentaa "kuivana" mutta kyllä hampaitten/käsien pesuun pitäisi silti olla mahdollisuus.

Suuret kiitokset hyvistä vinkeistä :)))

Hommat alkakoon näiden oppien mukaisesti ;)

Erittäin hyvä ostos on rakennusapteekin käsikirja numero 2. Kirjaan on koottu lyhyesti ja ytimekkäästi keskeisiä korjausrakentamiseen liittyviä ohjeita. Kirjan erityinen hyvä puoli on se, että kaikki ohjeiden materiaalit löytyvät kirjaan sisältyvästä kuvastosta. Tietty puritanismin vaara tuossakin kirjassa on.

Aivan erilainen tietopankki avautuu, jos pystyt lukemaan kirjoja ruotsiksi. Länsinaapuri tuntuu olevan korjausrakentamisessa valovuoden edellä. Suomalaisista hirsirakennuksista tulee väkisinkin mieleen vapaa-ajanasumukset, mutta ruotsalaisista ei. Hyvä tapa aloittaa harrastus on tilata Gård & Torp lehti.