Silmiini tarttui teksti, että tee itsellesi niin kuin haluaisit muiden tekevän sinulle. Minä olen yrittänyt olla ns. hyvä ihminen, mutta takaisin päin vain ei ole kuulunut mitään. Onko liiallinen kiltteys pahasta? Mun mielestä pitää
olla itsekäs, jos aikoo saada itselleen jotain.
Ja sitten siitä taikauskosta, uskotko johonkin
"lauseeseen" tai räpsytteletkö valoja sen seitsemän kertaa, ennenkuin uskallat ovesta ulos?
olla itsekäs, jos aikoo saada itselleen jotain.
Ja sitten siitä taikauskosta, uskotko johonkin
"lauseeseen" tai räpsytteletkö valoja sen seitsemän kertaa, ennenkuin uskallat ovesta ulos?
Vastaukset 5
Vanhimmat
olen taikauskoinen. En talvella lähde autoilemaan ilman käsineitä ja pipoa. Kerran ajoin lyhyellä matkalla autoni sähköpylvääseen, silloin ei ollut kumpiakaan matkassa. Auto meni romuksi, mustelmia ja lihaskipuja isompaa ei tullut onneksi kellekään.
Vakuutuksetkin tuntuvat turhilta, mutta jos ne irtisanoo, kuinkas sitten käykään?
Koputan kyllä puuta jos sanon/manaan jotain epäonnista. Se on ainakin.
"oletko
Kirjoittanut: taikauskoinen? 7.2.2006 klo 10.23
Minä olen yrittänyt olla ns. hyvä ihminen, mutta takaisin päin vain ei ole kuulunut mitään. Onko liiallinen kiltteys pahasta?"
Kiltit ihmiset vetävät puoleensa ihmisiä jotka kaipaavat jonkinlaista hoivaamista kuten esimerkiksi alkkiksia -> kiltti ihminen palaa loppuun. Ja kun käämit ovat kerran palaneet loppuun niin yhtenä pahana päivänä kiltti lakkaa olemasta kiltti.
"Ja sitten siitä taikauskosta, uskotko johonkin
"lauseeseen" tai räpsytteletkö valoja sen seitsemän kertaa, ennenkuin uskallat ovesta ulos?"
En varsinaisesti, mutta vaikea olla uskomatta ystävän enneuneen.
Hän näki pyörätuolissa nukkuvan vanhuksen ja kun vanhus heräsi, hän näki, että se olin minä joskus 2050-luvulla.
Minä olin ilahtunut siitä että näin ystäväni. Sanoin, että maailman tilanne oli muuttunut kovin pahaksi tämän sodan takia ja että minutkin varmaan heitettäisiin leirille pian.
Mutta sitten pohdin että miten minä näen monta vuotta sitten kuolleen ystäväni. Vanhukseksi olen ainoana ystäväpiirissä elänyt. Ja sitten kasvoni kirkastuivat ja sanoin, että se, että näen kuolleet niin kuin elävinä ei tarkoita että kuolleet olisivat tulleet eloon vaan sitä että minä itse olen kuollut.
Unen lopussa hakataan oveen ja poliisi tunkeutuu sisälle huoneeseen ja löytää minut kuolleena.
En pidä sitä oikeastaan taikauskona jos uskoo että hyvät teot (ja myöskin pahat) palautuvat jossain muodossa takaisin. Siinä on minusta kyse enemmän elämänfilosofiasta, eikä sillä ole välttämättä tekemistä taikauskon kanssa. Itse olen sekoitus mystikkoa ja tieteellistä maailmankatsomusta. Pidän erästä pientä esinettä (sitä voi ehkä kutsua eräänlaiseksi 'onnenamuletiksi') mukana aina kun tuntuu että tarvitsen vahvistusta. Uskon hyviin voimiin ja energioihin ja niiden vastavoimiin. Uskon myös enneuniin. Jumalaan uskominen on minusta myös varsin loogista.
Olen viimeaikoina lukenut horoskooppeja enemmänkin. Nyt ehkä mieleen tulee iltalehtian, cosmon ja muiden juorulehtian horoskoopit...niitä en nyt tarkoita.
Tarkoitan sitä millainen ihminen on. Luonnehoroskooppeja, ihmisen heikkoudet ja vahvuudet, kehitystehtävät tulevaisuutta ajatellen, asioita joihin kiinnittää itsessä huomiota. Monet niin paikkansa pitäviä.