Kaksi esimerkkitapausta elävästä (?) elämästä

Case 1: Täysperävaunu lähtee heittelehtimään liukkaalla tiellä. Vastaan tulee linja-auto, johon perävaunu kolahtaa ja yli 20 tn paperirullia (yksittäisen rullan paino 500 - 800 kg) lähtee eteenpäin vaikka niiden ympärillä ollut perävaunu pysähtyi; silloin selitettiin, että kuormaa on mahdoton sitoa.

Case 2 Täysperävaunu lähtee heittelehtimään liukkaalla tiellä. Vastaan tulee linja-auto, johon perävaunu kolahtaa. Veturissa ja perävaunussa olleet henkilöautot ja maasturit kestävät niillä sijoillaan. Käsittääkseni jokainen kyydissä ollut auto painaa enemmän kuin 1000 kg, osa Land Cruisereista todennäköisesti yli 2000 kg.

Voikohan näiden kahden casen välillä tehdä mitään johtopäätöksiä?

En ole raskaan liikenteen ammattilainen, saati asiantuntija, mutta juuri siksi ajattelin kysyä alaa tietäviltä. Ja huomatkaa, kyselen uteliasuuttani - en provoillakseni!
144338
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

Ensinnäkin case 2:ssa perävaunu ei törmännyt aivan suoraan bussin keulaan vaan hieman sivulle. Toisekseen autojenkuljetuskalusto on suunniteltu pelkästään autojen kuljettamiseen, joten sidonta- ja tuentakohdat ovat kyseistä suoritusta varten ideaalit. Todennäköisesti kuormatilassa on renkaille omat syvennykset aivan kuten on junassa nähnyt teräsrullia kuljetettavan. Paperirullathan on vaan suoralla lattialla ja tällöin niiden sijainnista riippuen täytyy kuorma sitoa ja tukea sen mukaan.

Äänestä
  • -Autot sidotaan renkaistaan ja tuetaan kiiloilla. Vantaalla kaatui taannoin venäläinen autonkuljetusrekka; koko kuorma roikkui ehjänä `ylösalaisin´.
    -Ne ovat muuten keskiakseliyhdistelmiä, eikä täysperiä.
    -Olisiko veli venäläinen tehnyt rajun jarrutuksen bussin tullessa samalla kaistalla vastaan...

    Äänestä

  • autoiliaxi kirjoitti:

    -Autot sidotaan renkaistaan ja tuetaan kiiloilla. Vantaalla kaatui taannoin venäläinen autonkuljetusrekka; koko kuorma roikkui ehjänä `ylösalaisin´.
    -Ne ovat muuten keskiakseliyhdistelmiä, eikä täysperiä.
    -Olisiko veli venäläinen tehnyt rajun jarrutuksen bussin tullessa samalla kaistalla vastaan...

    Eikö dösä ollut ohituskaistalla?

    Äänestä

  • Pitäisi sitten paperirullille tehdä omat autot joilla rullia kuljetetaan ja joissa on valmiit paikat rullille.

    Moinenhan onnistuu ihan helposti.

    Äänestä

  • Joo. kirjoitti:

    Pitäisi sitten paperirullille tehdä omat autot joilla rullia kuljetetaan ja joissa on valmiit paikat rullille.

    Moinenhan onnistuu ihan helposti.

    paluuna, ai niitä samoja rullia satamasta takasii sinne paperitehtaalle???

    Äänestä

  • kaistapääääääääää kirjoitti:

    Eikö dösä ollut ohituskaistalla?

    No, en tunne paikkaa tai tapausta sen tarkemmin. Tuollainen vaikutelma tuli ensiuutisista.
    Harmi, kun rekkaonnettomuuksista ei julkaista loppuraportteja lehdissä. Lehtiin laitetaan raflaavat otsikot ja pieni juttu. Mitään sen tarkempaa ei sitten julkaistakaan.

    Hyvä esimerkki hiljattain Hesarista: `BUSSI RUHJOI HENKILÖAUTON´. Jutusta kävi sitten selville, että henkilöauto oli tullut kolmion takaa bussin kylkeen!

    Äänestä

  • kuskata kirjoitti:

    paluuna, ai niitä samoja rullia satamasta takasii sinne paperitehtaalle???

    ne autonkuljetusrekat kuljettaa paluukuormana?
    Samoja autoja takaisin satamaan vai?
    Vai onko paperirullien rahtitaksat poljettu perseelleen?

    Äänestä

  • mitäs kirjoitti:

    ne autonkuljetusrekat kuljettaa paluukuormana?
    Samoja autoja takaisin satamaan vai?
    Vai onko paperirullien rahtitaksat poljettu perseelleen?

    onn

    Äänestä

Voisi vaikka vetää sellaisen johtopäätöksen, että tapaus 2:ssa kuorma oli sidottu kunnolla kun sitomiseen kerran oli asianmukaiset kiinnityspisteet, kuten Rattimatti totesi. Tosin kun hesarin nettisivuilla olevaa kuvaa katsoo niin kuljetettavat autot olivat suunnilleen pysyneet kyydissä, mutta ainakin vetoauton ylempi kuljetustaso on antanut periksi ja oli varmaan lähes 45 asteen kulmassa vetoautoon nähden.

Lisäksi tapaus 2:ssa yhdistelmän kokonaispaino oli korkeintaan yhtä paljon kuin tapaus 1:n pelkän perävaunun paino. Tapaus 2:sen keskiakseliperävaunu ei myöskään osunut linja-auton nokkaan vaan kylkeen joten hidastuvuus on ollut vain vain murto-osa siitä mitä tapaus 1:n kohdalla oli.

Eipä noista siis oikein mitään johtopäätöksiä voi tehdä kun ei näissä tapauksissa ole paljon muuta yhteistä kuin linja-auto ja perävaunu.

Äänestä

”””Case 1: Täysperävaunu lähtee heittelehtimään liukkaalla tiellä…..silloin selitettiin, että kuormaa on mahdoton sitoa.”””

Hyvä veli! Mikäli nyt haluat erityisesti palata taas Konginkankaan tapahtumaan vedit vesiperän. Transpointin rekassa oli kuorma sidottu juuri oikein ja ne rullat jotka lähtivät liikkeelle lähtivät siksi, että koko perävaunut etuosa jatkoi matkaa sidonta-kiinnikkeineen rullien mukana. On muistettava, että perävaunut etuosaan kohdistui yhtä aikaa yli 10-rullan paino monikertaisena johtuen äkkipysähdyksestä, jolloin perävaunun etuosan rakenne petti. Ne rullat joiden kiinnikkeet pitivät olivat siististi paikoillaan vielä Jyväskylässä jonne kärry hinattiin.

Jos taas tehdään sekakuorma, kuten monesti joudutaan tekemään, siellä on LVI- ja muita rakennustarvikkeita paperirullien kanssa samassa kärryssä saa olla aika mestari, joka sen kuorman sitoo ”lakien mukaan oikein”.

Äänestä
  • Kuten edellä sanoin, minun tarkoitukseni ei ole provoilla - en ymmärrä mitä riemua minä siitä saisin, jos suotta toisia ärsyttäisin ja mahdollisesti loukkaisin. Olen vain täydellinen maallikko kuljetusalalla ja esitän "tyhmiä" kysymyksiä, jotka mieltäni askarruttavat.

    Pohdinnassani vaan vertasin maallikkona kahta eri onnettomuutta, joissa oli mielestäni yhteisiä piirteitä:

    * yhdistelmäajoneuvo ja linja-auto
    * liukas tie
    * kuolonuhreja
    * heittelehtivä perävaunu

    Eikö tuossa liene jo vähän syitä, miksi pieneen mieleen voi hiipiä kysymys miksi toisessa tapauksessa kuorma lähti omille teilleen ja toisessa ei. En muuten edes tohdi ajatella,mitä olisi tapahtunut jos esim Land Cruiser olisi tullut ikkunoiden läpi bussin matkustamoon...

    Mikäli nyt olen oikein käsittänyt, niin avain siihen että Case 1:ssä kuorma lähti liikkeelle ja Case 2:ssa ei teidän Ammattilaisten mielestä on useamman syyn summa:

    * Case 1:ssa törmäys esteeseen oli kohtisuora, jolloin hidastusvoimat olivat suuremmat

    * Case 1:ssa kuormatilan sidontapisteet olivat alimitoitetut, jolloin "koko kuormatila" lähti liikkeelle kun voimaa oli riittävästi

    * Case 2:ssa oli keskiakseliperävaunu (onko se nyt oikea nimi vasikalle??) ja siinä on vain yksi nivel kun taas case 1:ssa oli kyseessä täysperävaunu kaksine nivelineen ja sen lähtiessä heittelehtimään todennäköisyys, että se osuu kohtisuoraan johonkin on suurempi

    Asiaan hieman liittyen vielä yksi kommentti "kieli poskessa": Mikäli eiliseen uutisointiin on uskominen, tuo autorekkaralli Hangosta Venäjälle loppuu pian, sillä liikenneministeri S Huovinen (sd) on päättänyt selvittää mitä mahdollisuuksia on siirtää kyseiset kuljetukset rautateille :-) Sekin herättää muutamia pieniä kysymyksiä - tyhmä maallikko kun olen

    * Mistä kalusto
    * Miten turvataan rautateiden luotettavuus Venäjällä - ettei vaan hävikki kasvaisi
    * Miten hallitaan pidemmät kuljetusajat
    * Suomen Valtioko sponsoroi kalliimat rahtikustannukset

    Turvallisia kilometreja kaikille Teille kaikille teille

    Äänestä

  • Fundeeraaja kirjoitti:

    Kuten edellä sanoin, minun tarkoitukseni ei ole provoilla - en ymmärrä mitä riemua minä siitä saisin, jos suotta toisia ärsyttäisin ja mahdollisesti loukkaisin. Olen vain täydellinen maallikko kuljetusalalla ja esitän "tyhmiä" kysymyksiä, jotka mieltäni askarruttavat.

    Pohdinnassani vaan vertasin maallikkona kahta eri onnettomuutta, joissa oli mielestäni yhteisiä piirteitä:

    * yhdistelmäajoneuvo ja linja-auto
    * liukas tie
    * kuolonuhreja
    * heittelehtivä perävaunu

    Eikö tuossa liene jo vähän syitä, miksi pieneen mieleen voi hiipiä kysymys miksi toisessa tapauksessa kuorma lähti omille teilleen ja toisessa ei. En muuten edes tohdi ajatella,mitä olisi tapahtunut jos esim Land Cruiser olisi tullut ikkunoiden läpi bussin matkustamoon...

    Mikäli nyt olen oikein käsittänyt, niin avain siihen että Case 1:ssä kuorma lähti liikkeelle ja Case 2:ssa ei teidän Ammattilaisten mielestä on useamman syyn summa:

    * Case 1:ssa törmäys esteeseen oli kohtisuora, jolloin hidastusvoimat olivat suuremmat

    * Case 1:ssa kuormatilan sidontapisteet olivat alimitoitetut, jolloin "koko kuormatila" lähti liikkeelle kun voimaa oli riittävästi

    * Case 2:ssa oli keskiakseliperävaunu (onko se nyt oikea nimi vasikalle??) ja siinä on vain yksi nivel kun taas case 1:ssa oli kyseessä täysperävaunu kaksine nivelineen ja sen lähtiessä heittelehtimään todennäköisyys, että se osuu kohtisuoraan johonkin on suurempi

    Asiaan hieman liittyen vielä yksi kommentti "kieli poskessa": Mikäli eiliseen uutisointiin on uskominen, tuo autorekkaralli Hangosta Venäjälle loppuu pian, sillä liikenneministeri S Huovinen (sd) on päättänyt selvittää mitä mahdollisuuksia on siirtää kyseiset kuljetukset rautateille :-) Sekin herättää muutamia pieniä kysymyksiä - tyhmä maallikko kun olen

    * Mistä kalusto
    * Miten turvataan rautateiden luotettavuus Venäjällä - ettei vaan hävikki kasvaisi
    * Miten hallitaan pidemmät kuljetusajat
    * Suomen Valtioko sponsoroi kalliimat rahtikustannukset

    Turvallisia kilometreja kaikille Teille kaikille teille

    Ihmettelen minäkin:
    >>>
    * Mistä kalusto
    * Miten turvataan rautateiden luotettavuus Venäjällä - ettei vaan hävikki kasvaisi
    * Miten hallitaan pidemmät kuljetusajat
    * Suomen Valtioko sponsoroi kalliimat rahtikustannukset >>>

    Onko tämä asia millään tavalla Suomen tai suomalaisten ongelma?
    Pääseehän vennäjälle muitakin reittejä?
    Eikai tämä ole sellainen bisnes Suomelle että konkurssi tulisi, jo muualta autonsa ajattaisivat?
    Vai onko?
    Ei naapurille aina kaikkea tarvitse ilmatteeksi antaa.

    Äänestä

  • Olihan se k-k:n mällin paperikuorman sidonta hyvä yritys, mutta "juuri oikein" on aika hurjaa. Eipä ollut ilmeisesti käytettävissä edes kunnollisia välineitä, kun tonnin liinoilla oli seiniin vedetty. Tukevammat liinat, rullat liinoilla nipuiksi (etenkin ylempi kerros) ja sitten liinat yli kuormasta ja kiinni lattiaan, sitten alkaa olla "oikein". Ongelmana on se, jos ei koukut osu oikealle kohdalle niin liinoilla on taipumus liukua väärään paikkaan. Ongelman ratkaisuna on ainakin Ekerin, NTM:n, Limetecin ja Fokorin käyttämä eri muodoissaan esiintyvä sidontakisko ja/tai kaarevat kulmasuojat, jotka pitävät liinan paikallaan rullan päällä.

    Silti, kun tärsky on tarpeeksi raju, ei tuollakaan metodilla pysy rullat kyydissä jos seinäkin lähtee.

    Niin, jos paperirullia voisi kuljettaa pystyssä, voisi käyttää peltikelojen kuljetukseen tarkoitettuja trailereita, joita mantereella on alkanut näkyä. Niissä voidaan "montut" peittää levyillä jotta voidaan tuoda muuta tavaraa takaisinpäin. Mutta...paperirullat kuljetetaan lähes aina kyljellään, ettei mene tavara pilalle.

    Äänestä

Onhan tuota liikennettäkin. Parhaina päivinä lähtee Hangosta 250 autokuormaa Venäjälle.
(liikenne puoliintuisi, jos ajaisivat suomalaismallisilla rekoilla...)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Fundeeraaja kirjoitti:

Case 1: Täysperävaunu lähtee heittelehtimään liukkaalla tiellä. Vastaan tulee linja-auto, johon perävaunu kolahtaa ja yli 20 tn paperirullia (yksittäisen rullan paino 500 - 800 kg) lähtee eteenpäin vaikka niiden ympärillä ollut perävaunu pysähtyi; silloin selitettiin, että kuormaa on mahdoton sitoa.

Case 2 Täysperävaunu lähtee heittelehtimään liukkaalla tiellä. Vastaan tulee linja-auto, johon perävaunu kolahtaa. Veturissa ja perävaunussa olleet henkilöautot ja maasturit kestävät niillä sijoillaan. Käsittääkseni jokainen kyydissä ollut auto painaa enemmän kuin 1000 kg, osa Land Cruisereista todennäköisesti yli 2000 kg.

Voikohan näiden kahden casen välillä tehdä mitään johtopäätöksiä?

En ole raskaan liikenteen ammattilainen, saati asiantuntija, mutta juuri siksi ajattelin kysyä alaa tietäviltä. Ja huomatkaa, kyselen uteliasuuttani - en provoillakseni!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu