en voi kuin ihmetellä, että miksi on niin paljon yksinhuoltajia ja teiniäiteja! onko sängyssä pakko hyppiä jo lapsena, ja sitten voivotella että kun on paksuna! kasvakaa eka aikuisiksi, ja sitten kun on kunnon mies tiedossa, niin tehkää (sakaa) niitä lapsia. sama pätee jo aikuisiin. miksi mennä sänkyyn jonkun luuseriäijän kanssa, joka sitten jättää vastuuttomuuttaan kun kuulee, että nainen odottaa lasta.
eli KÄRSIVÄLLISYYTTÄ hyvät ihmiset, sekä maaliasjärjen käyttöä!
eli KÄRSIVÄLLISYYTTÄ hyvät ihmiset, sekä maaliasjärjen käyttöä!
Vastaukset 19
Vanhimmat
olen minakin miettinyt monta kertaa...
Monesti kuulee puolusteltavan asiaa että lapset on tehtävä nuorena kun vielä jaksaa???? Siis mitä ihmettä, olen kyllä sitä mieltä että kun minä hankin lapsia (nyt jo 31 eikä niitä vielä ole) niin jaksan paljon paremmin kuin jos olisin tehnyt ne nuorena ainaiseen rahapulaan ja vuokra-asuntoon. Nyt on hyvä koulutus ja työpaikka, omistusasunto ja todella fiksu mies, jonka tietää pysyvän rinnalla hamaan loppuun asti.
Naapureinani on asunut aikoinaan monta tälläistä nuorta "vahinko" -äitiä. Ainaista riitaa ja huutoa miehelle ja lapsille, rahapulaa ja happamia naamoja. Kyllä perusasiat pitää ensin olle kunnossa ennen kun alkaa kotia leikkimään.
"kyllä sitä mieltä että kun minä hankin lapsia (nyt jo 31 eikä niitä vielä ole)"
Oletko ihan varma, että lapsia niin vaan hankitaan, kun tuota ikääkin on jo tullut ensisynnyttäjäksi melkoisen paljon?
Mistä tiedät, että mies pysyy rinnallasi hamaan loppuun asti? Päinvastaisia tapauksia on tosi paljon. Ja nimenomaan sellaisia päinvastaisia, joissa oletus oli "hamaan loppuun asti". Mutta "hama loppu" suhteelle tuli kumminkin jo ennen kummankaan kuolemaa (jota oletan sinun tarkoittavan sanonnallasi).
kerranki jotain asiaa... eihän lapsia kukaan hanki, niitä saadaan, JOS saadaan... ja kuitenkin, eikö tutkimuksetkin osoita että synnytyksessä oleva riski kasvaa kun ikää alkaa olla ns. liikaa??? ja eipä pidä yleistää noita happamia naamoja vaan yksinhuoltajiin ja teiniäiteihin... on niitä teillä "uraäideilläkin" itse olin 18 kun sain ensimmäisen lapseni. nyt 25 ja kolmen lapsen ONNELLINEN äiti joka ei taatusti näytä hapanta naamaa lapsille, miehelle, eikä myöskään naapureille!!!! Tosin naapurithan ei meille nää kun satutaan asumaan omakotitalossa.. joka ei muuten oo pankin oma vaan ihan meidän ikioma..... teille uraäideille sanoisin vain sen että onkohan lapsesta hauskaa että äiti ja isä on 60 ja kuoleman väliltä kun lapsi pääsee ripille.. ja kuinka olette ajatellut jaksaa auttaa lastenlasten hoidossa??? niin tai no ettehän te ehdi niitä edes nähdä =)
heti alkaa liioittelemaan? jos joku ei hanki lasta 18-vuotiaana niinkuin sina, niin heti vaitat etta sitten ollaan viissiin 50-vuotiaita kun eka lapsi saadaan.
ja alkuperainen teksti oli teiniaideille ja yksinhuoltajille. ja se teksti antoi mielestani kasittaa, etta han puhui nimenomaa niille, jotka menevat sankyyn luusereiden kanssa, ja sitten tulee niita vahinkolapsia, ja aija juoksee karkuun. eli mistaan yleistavasti tekstista ei ollut kyse.
onhan niita teineja, jotka ovat suunnitelleet sita lapsen saamista miehensa kanssa, kuten sina ilmeisesti.
Siis ihme asenteita teillä. Nykyään ensisynnyttäjien keski-ikä lienee jo noussut lähemmäksi kolmeakymmentä. Ei tämän ikäinen ole mikään ikäloppu, kyllä se lapsi voi "tämän ikäisellekin" tulla ihan normaalisti. Näistä kirjoituksista saa sen kuvan että jo yritys olisi tuhoon tuomittu. Olen itse ison perheen nuorin ja äitini sai minut reilusti yli 30-kymppisenä. Ei se hänen ikänsä ole minulle koskaan ollut ongelma. Hän on nyt jo reilusti yli 60-vuotias ja nyt eläkkeelle jäätyään oikein hyvä ehdokas silloin tällöin lapsenvahdiksikin kun se aika koittaa. Ihmiset elävät nykyään huomattavaksi vanhemmiksi eikä mikään 50 vuotias ole korkea ikä olla teini-ikäisen äiti. Miksi 40-kymppinen olisi siinä jotenkin parempi?
Itselläni kariutui pari vuotta sitten 10 vuotta kestänyt seurustelusuhde. Oli tosi hyvä ettei ehditty tehdä lapsia. Nyt olisin sitten yksinhuoltaja. Tilastollisestikin joka toinen liitto taitaa jo päätyä eroon ja se tapahtuu 30-vuoden tienoilla. Eli nämä ensirakkaudet ja teiniavioliitot eivät vain kestä. Viimeistään 30-kymppisenä alkaa kaipaamaan sitä kadotettua nuoruuttaan. Nyt olen löytänyt ihmisen, jonka tiedän pysyvän rinnallani. Turha ennustaa minulle eroa tai miehen häipymistä. Nyt olen viisaampi ja vahvempi ja tiedän mitä haluan. Lapsenkin parin vuoden sisällä.
missähän kohtaa mun tekstissä luki et oon suunnitellu tekeväni lapset nuorena??? ja eikös mut nyt kuitenki lasketa teiniäitien joukkoon ku oon saanu lapsen alle 20:nä??? vahinkolapsethan sitä paitsi voi abortoida jos ei niiden kanssa usko pärjäävänsä... ja edelleen painotan ettei se hapannaamaisuus mitenkään liity vaan nuoriin ja yksinhuoltajiin.. mikä muutos se onkaan elämässä näillä "vanhemmilla" ensisynnyttäjillä jotka ovat tottuneet menemään ja tulemaan välittämättä muista tuon taivaallista, ja yht´äkkiä siinä onkin pieni vauva jonka kanssa pitää osata olla... ensimmäinen se on niille vanhemmillekkin ja yhtä hermojakiristävää ku kaikille muillekki...
Siis lapsia saa tehdä vain jos on omistusasunto? tai mies jonka tietää pysyvän hamaan loppuun rinnalla?.... hehehehe tuota lapsellisuutta.
Niin minäkin kuvittelin että m inulla on mies joka pysyy rinnallani hamaan loppuun saakka.
naimisiin mentiin.... ja lapsia tahdottiin ensimäinen syntyi kun olin 24 en siis enää mikään lapsonen. mutta.... 3 vuotta sitten mies huomasikin olevansa vanki.... ja lähti. siinä ei kysytty tahdonko minä olla yksinhuoltaja... eikä muutenkaan minun mielipidettäni asiaan. eron hän tahtoi heti ilman miettimisaikaa.
En tahdo millään masentaa sinua.. mutta miettisin nykyaikana kaksi kertaa sitä onko parisuhde kestävä. se voi muuttua yhdessä yössä kuten minulle kävi. Ja vakityöpaikkakaan ei tarkoita sitä että sinulla on työpaikka 10 vuoden päästä. minulla oli 20 vuotiaana jo vakityöpaikka joka yllättäen ei ollutkaan vakityöpaikka kun lama alkoi.
en minäkään ymmärrä näitä lapsia jotka hankkivat lapsia.. Seksi aletaan nykyään aivan liian nuorena tietämättä siitä yhtään mitään ja osaamatta aavistaa seurauksia.
Meitä yksinhuoltajia ei kannata paljon haukkua eikä arvostella. voit huomata yksi kaunispäivä olevasi yksi meistä. JOskus elämä vain kuljettaa niin.
Kaikella kunnioituksella
Tuula
ei se hapannaamaisuus valttamatta ole vain yh- ja teiniaitien ongelma, vaan se voi olla kenella tahansa. eika kukaan ole mielestani vaittanyt, etta yh:t ja teiniaidit ovat hapannaamaisia, vai olenko vaarassa?
Elä ikinä väitä että mies pysyy rinnallasi. et voi tietää tulevaa. voithan itse löytää vieläkin fiksumman jonka kanssa sinä sitten kuitenkin tahdot viettää loppu ikäsi.ja ne lapsetkin hankkia
Tosin asenteesi tuon suhteen on oiva. Parisuhteethan pitäskin solmia pysyviksi ja sitoutua niihin. mutta käytäntö on nykyajan löyhän moraalin aikana vähän toista
AAAAAAARGHHHH mitä tekstiä taas yli 30v saamattomalta ämmältä...
Tossa oli asia-tekstiä!!!!!!!
minä olen 15-vuotias,myöhemmin syksyllä 16-vuotias tyttö joka sai lapsen n.kuukausi sitten.en ymmärrä miksi aina annetaan sellainenkuva että yksin huoltajuus on pahasta?suomen psykologitkin sanovat,että yksinhuoltajien lapset ovat aivan samanlaisia,ellei fiksumpiakin kuin sellaisten lapset jotka elävät molempien vanhempien luona,koska yksinhuoltajana ei tule kiistaa toisen osapuolen kanssa kasvatuksesta ja tällöin lapsi välttyy erilaisilta ristiriidoilta.ja minun tilanteessani poikaystäväni ei jättänyt vaan minä ja en itse asiassa meinannut päästä pojasta millään eroon.olen kuitenkin yhteyksissä poikaan ja annan hänen nähdä lasta aina kun hän haluaa ja voi.eli pointtini on tässä että on aivan turha morkata teiniäitejä/yksinhuoltajia,koska ihan hyvin ongelmia on vanhemmilla naisilla/"ehjillä perheillä".
Ihan kyllä hirvittävää luettavaa kun tyttö jättää pojan..POJAN! Noh..tohon yksinhuoltajuuteen sanoisin, ettei se nyt lapsen älykkyyden tasoa niin kamalasti mittaa. Tuttavallani on ns. ihanneperhe eli äiti ja isä, tyttö ja poika sekä talot ja kesämökit ja harrastuksia joka ikiselle päivälle. Ollaan tiiviisti yhessä jne..mutta kehityksen älyllinen taso näiden 7-vuotiaalla tytöllä on heikompi kun toisen tuttavani 5-vuotiaalla tytöllä. Tämä nuorempi tyttö on yksinhuoltajan ainokainen, oma-aloitteinen, isohko ikäisekseen ja ja paljon kehittyneempi jos voi käyttää sanaa äly. Rahallakaan ei voi ostaa älyä, eikä se toinen osapuoli, useimmiten isä, välttämättä takaa mitään menestystä elämässä. Mutta älyn kanssa pelaamisella ohitetaan pitkässä juoksussa nämä ydinperheiden lapsoset.(Jos kehitys siis jatkuu,mahdollisuudet opiskeluun jne. antaa myöten yksinhuoltajille ja en siis väitä että ydinperheen lapset tietenkään ovat kehityksestä jäljessä no en tietenkään!!)Joten miten on.. kumpi sitten lienee parempi. En ilman muuta lähtisi haukkumaan yksinhuoltajia, joilla varmasti ei mitään ihan herkkua jokapäiväinen elämä ole. Sitä, miten nämä teiniäidit pärjäävät, en lähde kommentoimaan. Eiköhän sen jokainen tule omalla kohdallaan toteamaan vuosien päästä kannattiko. Sillä jokainehan määrittelee onnensa ja murheensa itse, omien mittapuiden mukaan. Jokainen siis eläköön kuten parhaaksi näkee.Ei voida sanoa, että tuo on onnellinen ja tuo ei..riipuen perheenjäsenten lukumäärästä.
suunnittelitko sinä sen lapsesi, siis halusitko sinä hänet ENNEN kuin tulit raskaaksi? en isä? kai sinä vielä sen lapsen isän kanssa olet? eikä kyseessä ollut mielenosoitusteksti yksinhuoltajia tai teiniäitejä vastaan, ja sitä, etteikö he voisi olla hyviä vanhempia. harjoitteleppa luetun ymmärtämistä...
oikeastaan halusin tätä lasta jo ennen kuin tulin raskaaksi,mutta kun kuulin uutisen mietin tietenkin vielä uudelleen mitä elämä olisi ja tässä nyt ollaan.elämä hymyilee!
Tuskimpa ne miehetkään aina pelkkiä luusereita on. Se että ei halua lasta jonkun yhdenyön hoidon kanssa osoittaa mielestäni vain järjenkäyttöä. Minun maailmassani lapsia vielä saadaa/hankitaan ihmisen kanssa jota rakastaa.
Naisilla on kumminkin AINA oikeus päättää haluaako lapsen vai ei. Miehillä tätä oikeutta ei ikävä kyllä ole.
Tuntuu, että suurin osa näistä teineistä hakee vain huomiota näillä "vahinko" lapsillaan. Sitä luullaan ja kuvitellaan että ollaan heti aikuisia kun maha alkaa lapsen johdosta pyöristyä.
On kiva sen vahinkolapsenkin tulevaisuudessa tajuta, että syntyi vain koska äiti ja isi oli vastuuttomia ja hyppi sängystä toiseen hieman liian helposti...
Sitten vielä tästä asiasta, että kuka 15 vuotias pystyy elättämään itse lapsensa ja itsensä ja opiskelemaan vielä siinä sivussa? On totta että vanhempien tulisi elättää tyttärensä vielä 15 vuotiaana, mutta ei vanhempien pidä elättää myös tämän lasta.
Jos kuvittelee tollaisena pikkutyttö teininä olevansa niin kypsä että voi kasvattaa lasta tulisi olla myös edellytykset elättää lapsi ITSE.
Tulin raskaaksi vahingossa, mutta kuitenkin miehen kanssa josta pidin ja mahan kasvaessa häneen kai rakastuinkin. Olimme onnellisia, opiskelin loppuun ja elimme aivan keskiverto perheen elämää; pieni piha, auto ja koira=) tyyliin. Lapsi alkoi kasvaa, jolloin oli luontevaa ruveta miettimään lisää jälkikasvua. Ohho, eipä sitä tullutkaan niin vaan! Kaiken maailman hoitojen seurauksena tulin raskaaksi, ja jäin samassa rytäkässä odottamaan lasta yksin. Nyt olen kahden lapsen äiti, yksinhuoltaja, vakituisessa työssä, on auto ja on talo. Ehkä enemmän kuin monella muulla ikäiselläni. Eikä vieläkään mittarissa ole kuin 25vuotta!!!
Enkä usko että näytän erityisen happamalta kulkiessani pihalla tai huuda lapsille kotona, enemmän minua vaivaa onnellinen ydinperhe naapurissani, jossa isä paiskoo äitiä joka viikonloppu ja lapset juoksevat vanhempiaan luokseni karkuun. Mutta, kulissit kunnossa ja kaikki hyvin sanoo sosiaalitoimisto.
JOTEN JÄTTÄKÄÄ NYT HYVÄT IHMISET HAUKKUMATTA YH-ÄITEJÄ PELKÄN YLEISTYKSEN VUOKSI!!! Tai teini-äitinä synnyttäneitä, onnellisia hekin voivat olla!
tietaakseni taalla ei ole haukuttu yhtakaan yh:ta eika teiniaitia. sita ollaan sanottu, etta hankittaisiin ne lapset jonkun kunnollisen miehen kanssa, eika sellaisen luuserin kanssa joka luikkii pakoon kun kuulee, etta on tulossa isaksi. niin, ja etten unohtaisi mainita, yh- tai teiniaiti voi olla hyva aiti siina missa joku muukin.
mutta tekstin pointti oli se, etta lapsen ja aidin edun mukaista on, etta on se mieskin rinnalla, lapsilleen isana, naiselleen miehena.