Niin,
Jos tekisin näin, että aux-johdolla liittäisin ne mun stereot tuohon vahvistimeen: http://www.pioneer-eur.com/eur/product_detail.jsp?product_id=444&taxonomy_id=42-97..... siten että stereoista ottaisin signaalin ulos kuulokeliitännästä ja kaapelin toisen pään jossa(RSC) vahvistimen taakse AUX-kohtaan ja vahvistimesta AUX-päälle ja kuuntelemaan.
Eikö se ole sama ottaako signaalin ulos tuosta kuulokeliitännästä vai oikiasta Line-Out-liitännästä, koska kuulokeliitännässäkin toimii tuo balansointi(vasen/oikea) puoli.
Ainaki ku kokeilin nuin liittää kahet stereot niin hyvin kuulu. Siis tuossakin toinen toimi virittimenä (jossa oli kiinni kuulokeliitäntä ja toinen vahvistimena (jossa aux-liitäntä päällä.
Kärsiikö tuossa jokin paikka??
Kumpi on lujimmilla Stereot vai vahvistin????
Jos tekisin näin, että aux-johdolla liittäisin ne mun stereot tuohon vahvistimeen: http://www.pioneer-eur.com/eur/product_detail.jsp?product_id=444&taxonomy_id=42-97..... siten että stereoista ottaisin signaalin ulos kuulokeliitännästä ja kaapelin toisen pään jossa(RSC) vahvistimen taakse AUX-kohtaan ja vahvistimesta AUX-päälle ja kuuntelemaan.
Eikö se ole sama ottaako signaalin ulos tuosta kuulokeliitännästä vai oikiasta Line-Out-liitännästä, koska kuulokeliitännässäkin toimii tuo balansointi(vasen/oikea) puoli.
Ainaki ku kokeilin nuin liittää kahet stereot niin hyvin kuulu. Siis tuossakin toinen toimi virittimenä (jossa oli kiinni kuulokeliitäntä ja toinen vahvistimena (jossa aux-liitäntä päällä.
Kärsiikö tuossa jokin paikka??
Kumpi on lujimmilla Stereot vai vahvistin????
Vastaukset 10
Vanhimmat
En usko, että tuosta kytkennästä mitään haittaa on. Kovin käytännöllinen se ei kuitenkaan ole. Joudut säätämään äänenvoimakkuutta erikseen, mutta ilmeisesti se ei sinua haittaa.
Line-out, rec-out, tape-out ja mitä niitä onkaan sopivat tuontyyppiseen kytkemiseen myös. Käytännöllisempiä koska tällöin johto ei ole tiellä vahvistimen edessä.
Kumpikaan laite ei ole sen kovemmalla käytöllä kuin yksinäänkään käytettynä. Lähinnä vahvistimien kuormitukseen vaikuttaa niihin kytketyt kaiuttimet ja äänenvoimakkuus.
Ihan huoletta voit mielestäni soitella.
Mulla samantapainen pioneerin A-luokan vahvistin paitsi järeämpi 2*250w rms ja iäkkäämpi.
Katso sieltä vahvistimen takaa liittimistä josko siellä on jotkut sisäänmenot kullattuja(cd) niin laita niihin!
Mites subi-asia etenee, joko on suodin?
Tuota vahvistinta en ole vielä kerenny ostamaan, joten en teidä mitä kaikkia liittimiä siellä takana on.
Miksi se pitäisi cd-liittimiin laittaa???
Onko se jotenki parempi kuin Aux???
Mulla on vahvistimessa vain cd:ssä kullatut rca-sisääntulot. Joten liitän siihen kullattuun aina jos on mahdollista! Hyvä vahvistin hankinta A-luokan vahvari!!!!!
Mitä vaikutusta on onko se kullattu vaiko normaali liitin?????
Mistä saa tietään onko se A- vai minkä ryhmän vahvistin?????
Mitä ovat erilaiset vahvistinluokat ?
A-luokka: Vahvistimien kummatkin päätetransistorit ovat koko ajan johtavassa tilassa ja niistä virtaa läpi koko ajan virtaa. Virta vaihtelee musiikkisignaalin mukaan ja osa virrasta kulkeutuu kaiutinelementille. A-luokan vahvistimella saavutetaan pieni särötaso ja yksinkertainen rakenne, mutta hyötysuhde on heikko, mistä johtuen A-luokan vahvistin lämpenee runsaasti. Harvemmin yli 100 W puhtaita A-luokkavahvistimia näkee ja 100 Watin vahvistimissa on todella reippaat jäähdytysrivat.
B-luokka: Vahvistimen toinen päätetransistori johtaa musiikin positiivisen puolijakson aikana ja toinen negatiivisen puolijakson aikana. Kun musiikkisignaalia ei ole (jännite nollassa), niin kummastakaan transistorista ei kulje virtaa läpi. Tällä menetelmällä on mahdollista saavuttaa hyvä hyötysuhde (parhaimmillaan 80%), mutta nollasignaalin ympäristössä esiintyy säröä. Puhtaan äänentoiston kannalta edullisin toiminta-alue on vahvistimen puoliteho, jolloin särö on pienimmillään. Vuorovaihekytkennälle ominaista ylimenosäröä esiintyy jossain määrin riippuen transistorien ominaisuuksista ja se kasvaa erityisesti pienillä kuuntelutehoilla.
AB-luokka: Vahvistin toimii nollasignaalin ympäristössä kuten A-luokan vahvistin mutta suuremmilla signaaleilla toimii kuten B-luokan vahvistin. Hyvin yleisesti käytetään vuorovaihekytkentäisiä pääteasteita, jotka pienillä tehoilla toimivat A-luokassa ja tehon kasvaessa määrätyn tason yli muuttuvat B-luokalle tyypilliseksi vuorovaihetoiminnaksi. Tämä edellyttää hyvin tarkkaa luokkien välisen toimintakynnystason määrittämistä. Tämä on yleisimmin käytetty vahvistintyyppi edullisissa hifivahvistimissa koska vahvistimelle saadaan kohtuullinen hyötysuhde mutta kuitenkin pitkälle vältetään nollapistesärö.
C-luokka: Tätä vahvistinluokkaa ei käytetä audiovahvistimissa erittäin suuren särön vuoksi. C-luokan vahvistimia käytetään lähinnä vaan radiotekniikassa.
D-luokka: Tämän luokan vahvistimet perustuvat pulssimodulointiin, jossa päätevahvistimen transistori on koko ajan joko täysin johtavassa tilassa tai ei johda ollenkaan. D-luokan toteutuksella saavutetaan todella hyviä hyötysuhteita, koska päätetransistoreissa hukataan mahdollisimman vähän tehoa. Ongelman on että pulssitaajuuden pitää olla paljon suurempi kuin toistettavan audiotaajuuden ja vahvistimen ulostulossa pitää olla suodatin jolla tuo pulssien taajuus saadaan suodatettua pois ulostulosignaalista. D-luokan vahvistimia käytetään yleensä vain sovellutuksissa hyvä hyötysuhde on tärkeämpi kuin äänenlaatu sekä ei tarvitse toistaa kovin suuria taajuuksia (esimerkkinä megafonit ja subwooferkaiuttimet). D-luokan tekniikka on kehittynyt viimevuosina ja nykyään on saatavissa hyvän äännelaadun antavia integroituja D-luokan vahvistinpiirejä. Oletettavasti D-luokka tulee yleistymään etenkin sovellutuksissa, joissa hyvä hyötysuhde on tärkeä (mm. paristokäyttöiset laitteet).
Lisäksi on olemassa muita yleensä valmistajakohtaisia vahvistinluokkia joissa käytetään erilaisia ratkaisuja joilla vahvistimen toimintaa voidaan optimoida mahdollisimmanhyvän hyötysuhteen omaaviksi äänen siitä kuitenkaan havaittavasti kärsimättä. Eräs ratkaisu on että vahvistimen päätetransistorien syöttöjännitettä muutetaan musiikkisignaalin mukaan siten, että voimakkaiden signaalihuippujen toistamista varten päätetransistoreille kytketään suurempi käyttöjännite (H-luokka). Toinen tapa on, että suurien signaalihuippujen toistamiseen on omat päätetransistorit, jotka toistavat vaan niitä (G-luokka).
Lisätietoa vahvistinluokista löytyy osoitteesta http://www.peavey.com/html/class_act.html.
Niin jos laittasin itelle vaikka tuon: http://www.pioneer-eur.com/eur/product_detail.jsp?produ ct_id=444&taxonomy_id=42-97....
niin kärsiikö tuohon vahvistimeen (joka on 2x60w) kytkiä stereo-kaijuttimet???
Nykysessä stereossa 2x280W ja kaijuttimethan on mitoitettu ko. stereoille.
Vai pitäskö laittaa kunnon peli:
http://www.procaster.net/av4330.html???
Jos tekis vahvistimen opinnäytetyönä....
http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=95_586&products_id=7181
Mutta jos sun vanhat on tavalliset 2 kanavaiset stereot, niin osta Dd 7.1 (7=tavalliset ja .1=basso) ääninen vahvistin.
Mutta se ei poista sitä tosi asiaa, että tarvitset 95% varmuudella niitä subbareita varten vielä oman vahvistimen! Tarkista vahvistimesta vielä onko siinä subbari lähtöjä 2kpl(stereo) vai 1kpl(mono). Tämä 2kpl on ehdoton jos ajattelet oikeasti nauttia elokuvista..
Lisäksi kun ostaa vahvistimen niin kannattaa vahvistimen tehot ylimitoittaa kaiuttimiin nähden. Siis pyri siihen että vahvistimesi antaa enemmän kuin kaiuttimet kestää.