Moi vaan kaikille!
Kerron teille hieman elämästäni, ja siitä mikä tarkoitus sillä on. Olen pohtinut monesti yksin huoneessani että minkä takia juuri minä synnyin tänne. Mikä elämä on? Onko se vain lahja? Kun tarkemmin ajatellaan, niin ihmiset vain käyvät täällä, me synnytään, me kuollaan. Mutta mistä me tänne tultiin, ja mihin me lähdetään? Onko elämän tarkoitus jatkaa sukua, jos on, niin miksi? Ihmisethän tuhoavat maailmaa kokoajan enemmän ja enemmän; sademetsiä kaadetaan yhä enemmän, otsonikerros ohenee päästöjen takia kokoajan. Sademetsähän on tämän planeetan keuhkot.
No mutta anyway, olen tänne kirjoittanut ennenkin, hieman purannut paineita ja sen semmosta. Minulla ei ole ketään sellaista läheistä ihmistä jolle puhuisin ongelmistani. En oikeastaan tiedä tarkalleen mikä minun ongelmani on. Minulla on vain asiat todella huonosti.
Minun lapsuuteni oli mitä oli. Sellainen lapsuus, mitä en kenellekään toivoisi. Minä, ja muu perheeni oli ollut väkivallan kohteena useita vuosia. Tilanne paheni kokoajan. Muistelen kun olin todella pieni, kuulin kun isäni huusi kännissä äidilleni. Heräsin monena yönä tähän huutoon. Jäin aina kuuntelemaan, tärisin ja itkin pelosta peiton alla.
Tätä jatkui pitkään, ja myöhemmin isäni alkoi olemaan väkivaltainen ensin äitiini, vähän myöhemmin meihin lapsiinkin. Itkin ja valvoin yöt kun kuuntelin vanhempieni tappelua viereisessä huoneessa. Äidilläni oli monena aamuna silmä mustana, ja joutui pitämään tummia aurinkolaseja. Muistan heikosti niitä hetkiä kun isäni löi minua, en voinut uskoa sitä todeksi. Sen muistan hyvin kun minut paiskattiin seinään ja tipuin sänkyyni, itkin monta tuntia enkä liikahtanutkaan. Hän löi myös siskojani.
Kunnes eräänä päivänä lähdettiin pois äidin mukana. Muutettiin toiseen kaupunkiin. Olo oli helpottunut kun sai nukkua yöt rauhassa, ei enää kuulunut kiljumista/itkua tai karjumista tms. Koulunumerotkin nousivat. Äitini tapasi uuden miehen, hän teki hänet todella onnelliseksi, ja on edelleen. Tuossa vaiheessa elämä alkoi jokseenkin olla mallillan, sain koulusta paljon uusia kavereita jne.
Mutta kun siirryttiin yläasteelle, kaverini menivät eri kouluihin ja nähtiin todella harvoin, joidenkin kanssa meni välit poikki kokonaan. Aloin olemaan yksinäinen. Rippikoulusta mulla ei ole kuin huonoja muistoja, siellä minulle vittuiltiin kokoajan. Se leiriviikko oli yhtä tuskaa, tuli joinakin öinä vuodateltua kyyneleitäkin. Leiriviikon jälkeen iski masennus.
Koulunumerot laskivat, ja alkoi valinnat jatko-opiskelupaikkoihin. Menin ammattikouluun, kävin pariviikkoa ja aloin lintsaamaan. Silloin minulla oli kerääntynyt kaikkea paskaa niskaan niin paljon, että ei vaan pystynyt olemaan siellä. Mm. samana syksynä äitini sairastui syöpään.
Minut siis erotettiin koulusta, äitini haukkui minua monta kuukautta. Sulkeuduin huoneeseeni ja masennus paheni kokoajan. Vähäiset kaverinikin lakkasivat pitämästä yhteyttä, minulla ei siis ollut mitään. Olin pelkkä tyhjäntoimittaja luuseri, jota elämä oli potkinut päähän koko iän.
Ette uskokaan millainen olo minulla on. Olen jokapaikassa poissaoleva, minut harvoin näkee hymyilevän. Paitsi jos teeskentelen iloista. Kukaan ei tiedä kuinka paskana olen sisältä, ei kukaan. Ei edes äitini. Minä olin lapsena jo herkkä, minä kaipasin rakkautta vanhemmiltani. Mutta en saanut rakkautta, en saanut elää lapsuuttani edes rauhassa. Lapsi kaipaa vanhemmiltaan rakkautta, minä en sitä saanut, ja tässä sitä nähdään millaiseksi sitä tulee. Jos minulla joskus tulevaisuudessa käy niin onnekkaasti, että minulla on lapsia, niin en ikinä tekisi niin mitä faijani minulle teki.
Olen menettänyt elämänhaluni, olen menettänyt kyvyn nauttia elämästä. Olen käynyt joskus ryyppäämässä joissain bileissä, mutta en nähnyt siinä mitään hauskaa. En ymmärrä miten jotkut kutsuvat sitä "elämäksi". He huutavat "HANKI ELÄMÄ" niille, jotka eivät ole joka viikonloppu sekoilemassa joissain bileissä. Onko se "elämää" kun ryyppää bileissä? Tarkotushan siinä on pitää hauskaa kavereidensa kanssa, mutta mun mielestä se on perseestä. Mieluummin olen kotona kun siellä, ihan tosi.
Yks juttu mulla on, mistä haaveilen joka päivä. Että tapaisin joku päivä jonkun tytön, joka ymmärtää minua, ja saan häneltä rakkautta. Rakkautta jota en ole saanut lapsena vanhemmiltani. Haluaisin että hän hyväksyy minut juuri sellaisena kuin olen. Olisin hänelle hellä, ja saisin halata hänen kanssaan missä ja milloin tahansa. Tykkään nimittäin halaamisesta. Tekisin mitä tahansa hänen puolestaan.
Mietin vain että tulenkohan koskaan keneltäkään sitä rakkautta saamaan. Ja kuka tyttö haluaisi tälläisen luuserin kanssa ollakaan. Musta tuntuu että oon kokenu niin paljon paskaa mun elämäni aika, mitä kukaan ei tuu koskaan edes kokemaan.
No mutta anyway, alkaa jo pikkuhiljaa väsyttämään, onhan tässä tunti jo kirjoteltu. Muuten, en mä aikonu jäädä tähän paikoilleen junnaamaan loppuiäkseni, pistin hakupaperit muutamiin kouluihin :) Ihminen muuten murtuu tosi pahasti jos ei oo koskaan saanu keneltäkään rakkautta. Varsinkin sellaset, joille rakkaus on tärkeimpiä asioita elämässä, niinku mulle.
Monesti oon miettiny että oonko mä joskus jossain tehny jotain pahaa, ku oon saanu kärsiä täällä näin paljon.
Poissaoleva
12
1138
Vastaukset
- singnatur
"tapaisin joku päivä jonkun tytön, joka ymmärtää minua"
Sinulla on ollut elämässä kovin rankkaa eikä ole kumma että siitä seuraa pahaa oloa.
Neuvoisin sinua ennen seurustelusuhteen löytymistä kunnostamaan ensin itsesi ja oman elämäsi. Seurustelusuhde ei ole hoitosuhde, siinä tutustutaan toiseen ihmiseen mahdollista elämänkumppanuutta varten ja silloin olisi hyvä seista omilla jaloillaan.
Suosittelisinkin sinulle itsesi huolto periodia. www.mielenterveysseura.fi sivuilta löydät esim. kuntoutusyksiköstä toimintaa joka auttaa sinua.
Tuon myös tämän toisen eli Kriton palvelut esille, sillä persoonasta riippuen tämäntyyppinen toiminta auttaa myös ihmistä selviämistaistelussa ja itsensä tuntemisessa elämässään. www.karas-sana.fi/?sid=312
Sinä et ole syntynyt tänne missään nimessä turhan tähden tai jotenkin vahingossa. Maailmankaikkeudessa ei ole vahinkoja, siitä voit lähteä. Merkitys on - itsen se on joskus vaikeaa hoksata.- Nevahööd
" Maailmankaikkeudessa ei ole vahinkoja, siitä voit lähteä. Merkitys on - itsen se on joskus vaikeaa hoksata. "
-Olet näemmä miettinyt asioita pidemmälle. Kerro lisää, miten olet päätynyt tähän tulokseen?
Ja mikä on merkitys?
- jemen
Samanlaista juttua mä mietin usein.. vaikkei nyt mitää noi rankkaa oo sattunu elämässä ni silti sellasia juttuja, jotka masentaa.
Älä jää sinne huoneesees murjottamaan, tulee vaan pahempi olo. Käy vaikka töissä sillä välin kun haet opiskelumestaa. Ja koita olla vähän avoimempi, vaikka olis vaikeeta. Ei aina tarvii olla skarppina ja ilonen.
Ja sä oot vielä nuori. Mä oon jo parikymppinen eikä sitä mukavaa tyttöä oo vieläkään näkyny.. - Shmel
Täältä voit saada lisää tietoa aiheesta kysymällä:
http://smalltalk.kazorum.com/smalltalk-forum-8.html - mun elämässä
Mulla on mun elämäs vähän sama tilanne. Tosin mun kumpikaan vanhempi ei ole alkoholisti, mut silti kuiteskin mäkään en ole päässyt helpolla mun elämästä, mä valehtelisin jos mä sanoisin et mä oisin päässyt helpolla.
Joskus on mielessä käynyt itsemurha, ja pyörii se välillä vieläkin mun mielessä. Tuntuu, et ei vain ole muita keinoja päästä pois tästä helvetistä, vaikka miten haluis. Tyttöystävää mulla ei ole, vaikka mä sellaisen kyllä haluisin. Penskoista ei tietoakaan, mut en mä tiedä että onko ne mul ensimmäisenä mitä mä haluun omassa elämäs. Jos niit joskus kuitenkin on, niin mä haluisin olla niille vähän parempi isä kun mitä mun isä oli mulle, mä en vaan halua olla niille samanlainen.
Kyllä mä luulen että mä ymmärrän aika hyvin milt sust tuntuu. Etkä sä varmasti ole ainut kellä on tollein omasta mielestä paska elämä, varmasti on paljon muitakin. - sinä olet..
hyvä kirjoittaja!
Kun ensin katsoin silmämääräisesti tekstiäsi, ajattelin että tuota tekstiä en todellakaan aio lukea loppuun. Sen verran pitkältä se näytti. Mutta kun aloin sitten lukea, lukeminen meni vain eteenpäin, kunnes -oho! olinkin jo lukenut koko tekstin. Hyvin kirjoitettua. En olisi arvannut heti otsikostasi, että kirjoitat noin taitavasti!!
No sitten itse asiaan. Et voi olla tosissasi, kun väität ettei sinulla olisi tarkoitusta. Vai mitä että kirjoitit sen ainoastaan siksi, kun purkasit silloin hieman tunteitasi? Muuta selitystä en löydä. Ei kukaan ihminen, varsinkaan kukaan noin fiksu, voi tosissaan tuollaista sanoa. Tuon sanomisen on täytynyt johtua vain senhetkisestä mielentilasta, mikä on tietysti ihan ymmärrettävää.
Kun puhuit tulevasta tyttöystävästäsi, minulle tuli oikein suloinen olo. Puhuit nimittäin niin kauniisti naispuolisesta. On hyvä, että aiot ottaa seurustelun vakavissasi, mutta siitä huolimatta kysyn erään kysymyksen. Ethän oleta, että tuo 'unelmiesi tyttöystävä' olisi ulkoisesti juuri sinun makuusi? Et ole tosin mitään sellaista vielä sanonut, mutta ajattelin kysyä vain varmuuden vuoksi. Ei ole (ainakaan minun mielestäni) olemassa sellaista ihmistä, joka olisi sekä ulkonäöltään että luonteeltaan juuri kyseisen ihmisen makuun. Jokaisen on aina valittava jompi kumpi, kummalle antaa enemmän arvoa seurustelukumppania etsiessään. Ulkonäöllelö vai luonteelle? Tuo sinun 'ihana tyttöystäväsi' saattaa olla sinua muutaman sentin pidempi tai sitten sinua vain hartioihin asti (oudon kokoinen toisin sanoen). Lisäksi hänellä saattaa olla sen väriset hiukset, joidenka väriä et mitenkään ihaile. Lisäksi hänellä saattaa olla pullaposket tai täysin littana rintakehä (rumaa, rumaa!). Nuo ovat melko hupsuja vaihtoehtoja, mutta jos joku niistä toteutuisi, olisiko sillä enää mitään merkitystä kun tuo tyttöystäväsi olisi muuten aivan ihana? Sellainen, joka kuuntelisi sinua hyvin ja olisi myös älykäs keskustelukumppani, sen lisäksi että olisi empaattinen, huumorintajuinen ja elämäniloinen. Ja mikä tärkeintä: voisit luottaa häneen aivan yhtälailla kuin itseesi (ei pettäisi luottamustasi koskaan!). Tuollaisia ihmisiä ON olemassa, mutta melko harvassa tosin. Jos sellainen osuu kohdalle, onko ulkonäöllä silloin enää mitään väliä?? Kiinnostaisi kuulla vastaus joltain miespuoliselta, kuten sinulta. Itse olen nainen, joka kysyy :)- Pohdiskelija.
"Ethän oleta, että tuo 'unelmiesi tyttöystävä' olisi ulkoisesti juuri sinun makuusi?"
- En. Muistan kyllä erään sanonnan joka menee jotenkin näin: Ulkonäköön ihastutaan ja sisimpään rakastutaan. Mä uskon tuohon :) Siis että ei voi rakastua henkilöön pelkän ulkonäön takia, se on se ihmisen luonne mihin rakastutaan.
"Jokaisen on aina valittava jompi kumpi, kummalle antaa enemmän arvoa seurustelukumppania etsiessään. Ulkonäöllelö vai luonteelle?"
- Luonteelle tietenkin, mutta on sillä ulkonäölläkin tietenkin jotain väliä.
Tuo sinun 'ihana tyttöystäväsi' saattaa olla sinua muutaman sentin pidempi tai sitten sinua vain hartioihin asti (oudon kokoinen toisin sanoen). Lisäksi hänellä saattaa olla sen väriset hiukset, joidenka väriä et mitenkään ihaile. Lisäksi hänellä saattaa olla pullaposket tai täysin littana rintakehä (rumaa, rumaa!)."
- Ei noilla ole mun mielestä mitään väliä, kuten jo sanoin; tytön sisin on tärkein.
"Nuo ovat melko hupsuja vaihtoehtoja, mutta jos joku niistä toteutuisi, olisiko sillä enää mitään merkitystä kun tuo tyttöystäväsi olisi muuten aivan ihana? Sellainen, joka kuuntelisi sinua hyvin ja olisi myös älykäs keskustelukumppani, sen lisäksi että olisi empaattinen, huumorintajuinen ja elämäniloinen. Ja mikä tärkeintä: voisit luottaa häneen aivan yhtälailla kuin itseesi (ei pettäisi luottamustasi koskaan!)."
- Ei todellakaan. Kuka idiootti alkaisi tutkimaan ulkonäköä noin tarkasti, jos muuten olisi noin täydellinen? ;)
"Pohdiskelija, sinä olet.. hyvä kirjoittaja!"
- Kiitos :) - tyttö
Pohdiskelija. kirjoitti:
"Ethän oleta, että tuo 'unelmiesi tyttöystävä' olisi ulkoisesti juuri sinun makuusi?"
- En. Muistan kyllä erään sanonnan joka menee jotenkin näin: Ulkonäköön ihastutaan ja sisimpään rakastutaan. Mä uskon tuohon :) Siis että ei voi rakastua henkilöön pelkän ulkonäön takia, se on se ihmisen luonne mihin rakastutaan.
"Jokaisen on aina valittava jompi kumpi, kummalle antaa enemmän arvoa seurustelukumppania etsiessään. Ulkonäöllelö vai luonteelle?"
- Luonteelle tietenkin, mutta on sillä ulkonäölläkin tietenkin jotain väliä.
Tuo sinun 'ihana tyttöystäväsi' saattaa olla sinua muutaman sentin pidempi tai sitten sinua vain hartioihin asti (oudon kokoinen toisin sanoen). Lisäksi hänellä saattaa olla sen väriset hiukset, joidenka väriä et mitenkään ihaile. Lisäksi hänellä saattaa olla pullaposket tai täysin littana rintakehä (rumaa, rumaa!)."
- Ei noilla ole mun mielestä mitään väliä, kuten jo sanoin; tytön sisin on tärkein.
"Nuo ovat melko hupsuja vaihtoehtoja, mutta jos joku niistä toteutuisi, olisiko sillä enää mitään merkitystä kun tuo tyttöystäväsi olisi muuten aivan ihana? Sellainen, joka kuuntelisi sinua hyvin ja olisi myös älykäs keskustelukumppani, sen lisäksi että olisi empaattinen, huumorintajuinen ja elämäniloinen. Ja mikä tärkeintä: voisit luottaa häneen aivan yhtälailla kuin itseesi (ei pettäisi luottamustasi koskaan!)."
- Ei todellakaan. Kuka idiootti alkaisi tutkimaan ulkonäköä noin tarkasti, jos muuten olisi noin täydellinen? ;)
"Pohdiskelija, sinä olet.. hyvä kirjoittaja!"
- Kiitos :)tuntuu et sopisin juuri pohdiskelija,:n kuvauksiin. huumorintajuinen,syvällinen,empaattinen. en ole itserakas, monet on vain sanonu musta noin, enkä itse edes täysin usko olevani sellainen. toiv. olen :)
pohdiskelija.: ymmärrän sua miltei täydellisesti! ja samaa mieltä, loistavaa sujuvaa tekstiä! - Pohdiskelija.
tyttö kirjoitti:
tuntuu et sopisin juuri pohdiskelija,:n kuvauksiin. huumorintajuinen,syvällinen,empaattinen. en ole itserakas, monet on vain sanonu musta noin, enkä itse edes täysin usko olevani sellainen. toiv. olen :)
pohdiskelija.: ymmärrän sua miltei täydellisesti! ja samaa mieltä, loistavaa sujuvaa tekstiä!Lämmittää lukea tuollaista tekstiä :) Kiva kun joku ymmärtää, oot varmasti tosi mukava ihminen. Vielä kun tapais joskus sun kaltasen tytön jossain, joskus.. Ei tää oo kivaa olla yksin.
- Pohdiskelija.
tyttö kirjoitti:
tuntuu et sopisin juuri pohdiskelija,:n kuvauksiin. huumorintajuinen,syvällinen,empaattinen. en ole itserakas, monet on vain sanonu musta noin, enkä itse edes täysin usko olevani sellainen. toiv. olen :)
pohdiskelija.: ymmärrän sua miltei täydellisesti! ja samaa mieltä, loistavaa sujuvaa tekstiä!Kuinka vanha olet? ;)
- ----
Et ymmärräkkään, kuinka käsittämättömiä ajatuksia joskus mietiskelen. Ihmisaivot eivät ole suunniteltu sellaiseen. Enkä edes välttämättä ajattele aivoilla. KUKAAN ei voi ymmärtää. Ovatko ne edes ajatuksia? Niin käsittämättömiä...
- Pohdiskelija.
Tottakai aivoilla voi miettiä mitä itse haluaa =) On ne siihen sitten tarkoitettu, tai ei, mutta mä mietiskelen kanssa paljon asioita. Yritän etsiä vastauksia mitä ihmeellisimpiin asioihin mitä joskus mieleen tulee, ja kun löydän, niin se on hieno asia se :) Vaikka siihen joskus menisikin todella kauan.
Mietiskele mitä ikinä haluat, se tekee joskus ihan hyvääkin. Tätä se yksinäisyys teettää; alkaa pohtimaan kaikenlaisia asioita, mitä ei "normaalilla" ihmisellä tulisi koskaan edes mieleen. Tai ei sitä koskaan tiedä.. Mutta kun ei ole sitä juttukaveria/tyttöystävää/poikaystävää, niin sitä vaipuu johonkin ihmeelliseen tilaan, joilloin alkaa vain miettimään kaikkea, joskus ihan hullujakin asioita.
Mutta hyvää jatkoa sinulle, ja pidä hauskoja "mietiskelyhetkiä" ;)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Virkamiehille tarvitaan tuntuvat palkankorotukset
Naistenpäivänä on syytä muistuttaa, että virkamiehen euro on vain 80 senttiä. Palkat tulee saattaa samalle tasolle yksi403771Riikka Purran kaudella nousi bensan hinta yli 2 euron
Muistatteko kuinka edellisen vasemmistohallituksen aikana, ns. Marinin aikakaudella, bensiiniä sai 1,3 euron litrahinnal333364- 692968
Olisipa saanut sinuun
Tutustua paremmin. Harmi että aloin lopulta jännittämään kun näytit tunteesi niin voimakkaasti ja lähestyit niin voimaak912820- 351828
Mitäs nyt sijoittajat?
Pörssit laskevat maailmalla Iranin sodan takia ja muutenkin ovat olleet Trumpin vallan alla epävarmat. Ainoa, mikä on no831816- 241659
- 281597
- 291579
Olisitpa se hellä
Ja herkkä minkä kuvan sain sinusta irl. Haluaisin että elämässäni olisi sellainen joka arvostaa minua juuri sellaisena k231564